Ei ole olemassa räätälöityä teosta siihen miten valmistautua kohtaamaan elämän vastoinkäymisiä omalta osaltamme. Miten yksi ainoa sekunti saattaakaan saada aikaan valtaisan kuperkeikan ja murtaa turvallisen arkemme, särkeä unelmamme ja suistaa meidät tutuilta raiteiltamme sellaiseen pimeään, jonka olemassaolosta emme olisi ikinä voineet kuvitella. Sekunti voi olla myös siemen sisällämme, joka hitaasti nakertaa toivoamme ja elämänhaluamme kohti sellaista syvyyttä, josta nousemiseen tarvitsemme enemmän voimia kuin milloinkaan. Usein omat voimamme kuitenkin ovat rajalliset, emmekä kykene tarttumaan pienimpäänkään valonpisaraan ilman ulkopuolista apua. On kuitenkin tosiasia, että yksikään ihminen ei voi tehdä selviytymistyötä puolestamme. Toinen voi toimia ikään kuin kävelykeppinä sen matkan ajan, kun omat jalkamme eivät kanna, mutta varsinaisen työn me teemme itse. Kävelykepin ei aina tarvitse olla edes toinen ihminen. Se voi olla vaikkapa pieni kirja, joka löytää tiensä käteesi ja avaa silmäsi näkemään sellaista mikä herättää sinussa jotakin. Vaikka jokaisen ihmisen tunteet ja kokemukset ovatkin ainutlaatuisia, niin ehkä lukiessasi havahdut huomaamaan, ettet siltikään ole ongelmiesi ja kipusi keskellä yksin. Joidenkin rivien väleistä saatat oivaltaa häivähdyksen uusia värejä, jotka auttavat sinua jaksamaan paremmin tämän päiväsi harmautta. Ja ehkä värit puhkeavat ajan saatossa sellaiseksi siemeneksi, joka ei nakerrakaan toivoamme, vaan versoo vahvana ja elinvoimaisena kohti valoa.
Kirjoitan pienin askelin kirjaa, jonka tarkoitus on herättää ja rohkaista selviytymään niitä ihmisiä, jotka pimeys on jollakin tavoin seittiinsä punonut. Kirjaa, joka auttaa myös heidän läheisiään ymmärtämään tuota kipeää matkaa paremmin. En pitäydy ainoastaan kauneutta ja toivoa ylläpitävissä sanoissa, vaan tahdon kuvailla sen huutavan raakuudenkin, mitä tuska alastomimmillaan on. Kirjan punaisena lankana ovat kuitenkin mahdollisuuksien avaimet, joita lukija voi löytää omaan lukittuun porttiinsa. Siihen, jonka takana valo jo odottaa.
Olisitko halukas osallistumaan työhöni, kertomalla minulle sinun tarinasi? Työhöni, joka ei ole ainoastaan kirjan kirjoittaminen, vaan myös oma henkilökohtainen selviytymisprosessini. Voit kirjoittaa omasta kivustasi ja surustasi, vaikeista ongelmista joita arjessa kohtaat, asioista jotka estävät sinua elämästä täysipainoista ja onnellista elämää. Voit kirjoittaa niistä arvokkaista keinoista, jotka ovat sinua omalla matkallasi auttaneet, pienistäkin hymyn hetkistä vaikealla taipaleella. Voit kirjoittaa miltä tuntuu, kun olet onnistunut raivaamaan tiesi pisteeseen, jossa voit onnitella itseäsi siitä että olet selvinnyt. Kirjoittaja voi olla myös läheinen, joka sivusta seuraa itselleen tärkeän ihmisen ponnisteluja erilaisten vastoinkäymisten keskellä.
Otan kiitollisena vastaan kaikenlaisen materiaalin, aina pienistä runoista pidempiinkin kertomuksiin. Voit halutessasi osallistua täysin anonyymina. Tärkeintä kuitenkin on saada kootuksi mahdollisimman paljon tärkeitä eväitä niille, joita elämä tälläkin hetkellä kuormittaa enemmän kuin heidän omat voimansa kykenevät kantamaan.
[email protected]
Onko sinulla eväitä jaettavaksi?
Ira-Maria
0
413
Luetuimmat keskustelut
Herkkyydestä
Toisessa ketjussa toivottiin keskustelua herkkyydestä. Aloitan omalla näkemykselläni. Mielestäni herkät ihmiset ovat l277949Arvaako kukaan?
"Humalojalla metalliromun keräyspaikalla on kulkenut pitkin kevättä ja kesää joku henkilö, joka on vienyt sieltä kymmeni51746- 67681
Tuntuu pahalta meidän molempien puolesta
Anteeksi, että olen tällainen pelkuri. En vaan usko rakkauteen enää miehen ja naisen välillä omalla kohdalla. Tiedän, et35594- 52574
- 45530
Olen kiinnostunut sinusta, en seksistä
Vihjailuja toiseen suuntaan on tullut niin paljon, että asia on korjattava. En näe sinua esineenä, vaan hienona persoona33516- 48477
- 40475
- 30469