Menkat alko :,(
Ei tahtois enää jaksaa..
Auttaiskohan, jos pitäis selibaattia pari kuukautta tai käyttäis ehkäisyä.. ei tarttis sitte pettyä, kun menkat taas alkais..
6v.lapsettomuutta takana.
Ei tahtois enää jaksaa..
Auttaiskohan, jos pitäis selibaattia pari kuukautta tai käyttäis ehkäisyä.. ei tarttis sitte pettyä, kun menkat taas alkais..
6v.lapsettomuutta takana.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Turhaa on juurikaan koittaa lohduttaa tässä kohtaa, kaikuu omiin korviikiin niin kliseenä... =( Muuta en voi kuin voimia ja jaksamista kevään myötä sinulle toivottaa!!
Jospa aurinko ja lämmin ilma vaikka pikkasen piristäisi...
-Cleo-
ota yhteyttä,meillä oli myös aikoinaan vaikeuksia ja nyt on jo kaksi ja puolivuotias poika.
luontaishoito auttoi.
kuullostaa tutulta tuo sun tilanne. meillä meni se kuus vuotta ennenkuin raskaus alkoi. saimme ihanan tytön, joka täyttää pian kuus vuotta. kuus vuotta pian ollaan odoteltu saataisko pikkusisarusta, mutta vieläkään ei... me lähdettiin aikoinaan hoitoihin. vikaa ei löydetty,inseminaatiot ei onnistuneet,eka koeputkihedelmöitys ei onnistunut, mutta sitten toinen koeputkihed.aloitti raskauden. nyt pitäis taas mennä, ei olla vielä jaksettu/haluttu/eikä oikein olis rahaakaan.. ootteko te ajatelleet hakea apua? vaikka ei sen onnistumisestakaan ole takeita. voi kun pääsisin lähellesi, ottaisin kädestäsi ja itkisin yhdessä. tää elämä on epäreilua!!!
Kerroppa mitä tämä luontaishoito pitää sisällään..? Haluaisin kovasti tietää. Meillä yritystä ollu jo kohta 2v. Alustavissa kokeissa ollaan käyty ( verikokeet). Tää touhu tuntuu vaan niin hitaalta, että oon ruvennu ajattelee et mahtaako tästä oikeesti tulla yhtään mitään. muutenki menee vähän huonost, ku pikkusiskoni on raskaana (ikä 17v.)...vähän masentavaa,mikään ei tunnu enää miltään. Kaikki kotikonstit ym. muut ovat tervetulleita
osoitteeni on,[email protected],jos haluat tarkempaa tietoa hoidoista.
Terkkuja.Maritiia
Ei mulla ole noita menkkoja tullut koskaan mutta,
aikoinaan olimme vaimoni kanssa samassa tilanteessa. Odotimme myös kuusi-seitsemän vuotta ennekuin tärppäsi. Piti juosta hoidosta hoitoon ja , pettymys toisesta toiseen tulokseen. Kyllä pänni ja siinä laitettiin parisuhde tiukalle.
Onneksi,( minä ymmärrän sinun tunteet kun kerron,)
saimme lapsen koeputkihedelmöityksellä.
Älkää luovuttako vaan semppiä vielä yritykselle.
Kiitos teille vastanneille.
Kyllä täältä taas noustaan, eikä vielä luovuteta.
Koitetaan nyt hetkeksi "unohtaa" tuo yrittämällä yrittäminen ja yritetään ottaa hieman rennommin, jospa siitä olis apua.
Hoitoihin ei kumpikaan haluta, vaikkei mitään uskovaisia ollakkaan, niin tuntuu siltä, että jos ei lapsia luomusti tule, niin sillä on joku tarkoitus.
Odotellaan vielä jonkin aikaa ja jos ei tärppää, niin sitten yritetään adoptiota.
uskovaisia muuten ollaan, ja hoitoihin mentiin. eli ei se meillä este ollut. ehkä joillain on.
Meillä yritetty 1,5 v. eikä tunnu tärppäävän.. Välillä sitä ei niin kauheasti ajattelekaan, välillä tulee kyllä itku silmään. Tänäkin viikonloppuna itketään. Olen yrittänyt ajatella että kyllä se sieltä tulee jos on tullakseen, joka on toisaalta ihan hirveän masentava ajatus.
sama vika...
meillä tosin vasta yritetty 2v...
alkaa olla kohta aika epätoivonen olo, varsinkin kun edelliset menkat alko kaksi viikkoa etuajassa.
toivottavasti teillä pian tärppää!! =)
Kyllähän tämä alkaa jo tuntumaan melko epätoivoiselta, 5-vuotta yritystä ja muutama kuukausi sitten tuli varhainen keskenmeno...
Tutkimuksiin lähteminen tuntuu niin jotenkin ahdistavalta. Alustavia verikokeita tehtiin keskenmenon jälkeen, ne oli ok. Tämän paikkakunnan lääkärikin on niin paatunut näissä lapsettomuus asioissa että kun soitto aika oli verikokeista niin tämä täti vielä kysyi että oliko meillä lapsia ja varsin hyvin tiesi että lasta tässä yritetään ja juttelin vielä hänelle kuinka rankka oli se keskenmeno ennen kuin minut verikokeisiin laitto. Ei mitään myötätuntoa, siihen on jäänyt tutkimukset meillä...Ja vielä lestaadiolainen lääkäri...
Toivottavasti te muut saatte parempaa kohtelua
kun tutkimuksiin menette.
Ei kait tässä muu auta kuin alkaa syömään e-vitamiinia ja omega-3:sta, voi kuulemma auttaa...Ja sit yrittää elää mahdollisimman stressitöntä elämää...
Toivon sydämestäni voimia kaikille kohtalotovereille!Helppoahan tämä ei ole...