No tää on erityisesti "uhreilleni" Topulle ja Chandille, ja tietysti itelleni selvittelyä tai no siis selittelyä. Oliko jo ikävä?
Oon pysytelly poissa jonkun aikaa, syy oli tietenkin häpeällinen ja katkera tappio Topun egolle. Homma ajoi karille eikä mun taitoni pystyny sitä enää pelastamaan kaikkien mokieni jälkeen, jolloin paussi oli enemmän kuin paikallaan. Nöyränä vaikenin.
Ehkä joku selittely on kuitenkin paikallaan, ehkä siitä on hyötyä. Olen ollut pienestä pitäen siunattu/kirottu jonninmoisella miten sitä sanoisi, vaikkapa 'tutkaimella', ehkäpä jonninmoisella julmalla psykologisella tarkkanäköisyydellä ja intuitiolla (joka ei tietenkään ole erehtymätön) - nujertava taito jota olen taipuvainen väärinkäyttämään enemmän taitamattomuuta ja typeryyttä kuin pahantahtoisuutta, vaikka osaan kyllä olla tarkoituksella ilkeäkin. Se on farmakon, eli lääke tai myrkky, kontekstista riippuen.
Myrkkyä muille se on tietysti silloin kun oma itsetärkeily nousee pinnalle empatian sijasta. Eli useimmiten. Kun tulin tälle palstalle, katselin ihaillen ympärilleni ja ajattelin että tämä on suhteellisen turvallinen ympäristö kokeilla ja kehittää tuota taitoa ilman riskiä vakavasti vahingoittaa ketään (jota olen kyllä taitamattomuuttani tehnyt) - palsta jota kansoittavat vahvat urheasti heittäytyvät noitaimmeiset. Ehkä joissain jutuissa jopa onnistuin niin että jotain positiivista tapahtui, joka tapauksessa hybristä kehittelin enkä tarpeeks tajunnut Topua enkä sen traumoja, vaan rupesin liiaks kilpasille eli oman egoni lumoihin ... no niin siis, vietiinhän muakin kokoajan ja siitähän sitä varsin oppii tai vois yrittää...
Kun egojen kanssa pelailee, on helppo eksyy peliin. Ja eksyttää itseään. En mä kiellä luonnevikaisuuttani, sitähän mä tuossa edellä yritin kuvata niin hyvin kuin pystyn, mutta en oo vakuuttunut että mun oma luonnevikaisuuteni on samaa juurta kuin se, mikä on Topulle Trauman ja tietynlaisen torjuntareaktion aiheuttanut.
PS: Nii ja vaihtoehdoton matsouhopeilailu voi johtaa vaan tyhmään eskaloituvaan konfliktiin, äijävittuilu on oikeesti tyhmää... rehellisyys hakkaa aina skabailun... mun pitäis jo tietää...
Oon pysytelly poissa jonkun aikaa, syy oli tietenkin häpeällinen ja katkera tappio Topun egolle. Homma ajoi karille eikä mun taitoni pystyny sitä enää pelastamaan kaikkien mokieni jälkeen, jolloin paussi oli enemmän kuin paikallaan. Nöyränä vaikenin.
Ehkä joku selittely on kuitenkin paikallaan, ehkä siitä on hyötyä. Olen ollut pienestä pitäen siunattu/kirottu jonninmoisella miten sitä sanoisi, vaikkapa 'tutkaimella', ehkäpä jonninmoisella julmalla psykologisella tarkkanäköisyydellä ja intuitiolla (joka ei tietenkään ole erehtymätön) - nujertava taito jota olen taipuvainen väärinkäyttämään enemmän taitamattomuuta ja typeryyttä kuin pahantahtoisuutta, vaikka osaan kyllä olla tarkoituksella ilkeäkin. Se on farmakon, eli lääke tai myrkky, kontekstista riippuen.
Myrkkyä muille se on tietysti silloin kun oma itsetärkeily nousee pinnalle empatian sijasta. Eli useimmiten. Kun tulin tälle palstalle, katselin ihaillen ympärilleni ja ajattelin että tämä on suhteellisen turvallinen ympäristö kokeilla ja kehittää tuota taitoa ilman riskiä vakavasti vahingoittaa ketään (jota olen kyllä taitamattomuuttani tehnyt) - palsta jota kansoittavat vahvat urheasti heittäytyvät noitaimmeiset. Ehkä joissain jutuissa jopa onnistuin niin että jotain positiivista tapahtui, joka tapauksessa hybristä kehittelin enkä tarpeeks tajunnut Topua enkä sen traumoja, vaan rupesin liiaks kilpasille eli oman egoni lumoihin ... no niin siis, vietiinhän muakin kokoajan ja siitähän sitä varsin oppii tai vois yrittää...
Kun egojen kanssa pelailee, on helppo eksyy peliin. Ja eksyttää itseään. En mä kiellä luonnevikaisuuttani, sitähän mä tuossa edellä yritin kuvata niin hyvin kuin pystyn, mutta en oo vakuuttunut että mun oma luonnevikaisuuteni on samaa juurta kuin se, mikä on Topulle Trauman ja tietynlaisen torjuntareaktion aiheuttanut.
PS: Nii ja vaihtoehdoton matsouhopeilailu voi johtaa vaan tyhmään eskaloituvaan konfliktiin, äijävittuilu on oikeesti tyhmää... rehellisyys hakkaa aina skabailun... mun pitäis jo tietää...
Vastaukset 9
Vanhimmat
Tottakai ihmisillä on päässään kaikenlaista paskaa jota ronkkimalla saa aikaiseksi pieniä räjähdyksiä ja pahan sotkun... Kannattaako kaikkea edes aina ronkkia, jos on pieninkin epäilys että itse saattaa tuntea syyllisyyttä myöhemmin kohdattuaan silmästä silmään ne tuskat joita ronkituista tulee esiin?
Mutta... Onko Babs jo mennyt ohi inhimillisyyden? Tunteeko Babs mitään pistoksia vaikka kaivelisi haudat auki ja mätä haisisi Inariin asti?
Mistä kertoo oma vaistomainen ihailuni Babsin kykyjä kohtaan? Mistä se että kammoan hänen haluaan nautiskella muiden riitaannuttamisesta?
Äh kun olen piru, mutta eikös täällä ole vielä ainakin yksi tapaus jota Babs ei ole vielä kunnolla haastanut...? Olisi mielenkiintoista nähdä mitä tapahtuu kun kaksi mucho macho mega hyper superia ottaa erää! =D
Vai onko jotain sitä epääviä syitä...? :O
>>>Tottakai ihmisillä on päässään kaikenlaista
>>>paskaa jota ronkkimalla saa aikaiseksi pieniä
>>>räjähdyksiä ja pahan sotkun... Kannattaako
>>>kaikkea edes aina ronkkia, jos on pieninkin
>>>epäilys että itse saattaa tuntea syyllisyyttä
>>>myöhemmin kohdattuaan silmästä silmään ne
>>>tuskat joita ronkituista tulee esiin?
Tärkeä kysymys, jota pohdin lakkaamatta. Yleensä nykyään pyrin välttämään ronkkimista, tämä palsta on ollut poikkeus "turvallisena" harjoittelupaikkana, jossa todellisen vahingon tekeminen on huomattavasti vähemmän tod näk kuin elävässä elämässä. Eettisenä valintana toiminta ja toimettomuus on tietty aina kontekstisidonnaista, virheistäni arkana taidan olla nykyään turhankin taipuvainen varovaiseen toimettomuuteen.
>>>Mutta... Onko Babs jo mennyt ohi
>>>inhimillisyyden? Tunteeko Babs mitään
>>>pistoksia vaikka kaivelisi haudat auki
>>>ja mätä haisisi Inariin asti?
Täysin inhimillisellä tasolla ollaan. Pistoksia tunnen jos on mennyt pahasti mönkään ja saldo negatiivisen puolella. Onko miinuksella vai plussalla siellä päässä, en oikeasti tiedä?
>>>Mistä kertoo oma vaistomainen ihailuni Babsin
>>>kykyjä kohtaan?
Niin, mistä? Oi kerro, kerro!
>>>Mistä se että kammoan hänen haluaan
>>>nautiskella muiden riitaannuttamisesta?
Touche. Vallantunne on päihdyttävä ja nautinnollinen, tosi narkkia. Mut aika pliisuu ja lapsellista on mun kokeilut ollut tuolla saralla, enempi uhoo ja hämäystä jolla peittää aitoo sekavuutta ja vahingossa aikaansaannoksia... :D
>>>Äh kun olen piru, mutta eikös täällä ole vielä
>>>ainakin yksi tapaus jota Babs ei ole vielä
>>>kunnolla haastanut...? Olisi mielenkiintoista
>>>nähdä mitä tapahtuu kun kaksi mucho macho mega
>>>hyper superia ottaa erää! =D
>>>Vai onko jotain sitä epääviä syitä...? :O
Tottakai on erittäin pätevä syy, mä oon raukkis enkä tieteskään uskalla palstan tosi kollia haastaa...
Sinun jutuistasi tulee usein hyvälle mielelle. Ehkäpä siinä se juttu, missä voin sanoa: salute.
Mutta älä nyt kehitä mitään pissivirtausta päätäsi kohti, ihailen minä täällä kaikkia muitakin, kutakin eri syystä. ;)
Sinä olet väärässä. Olet erinomainen selittäjä, häikäistynyt omasta taidostasi selitää ja selittää ja selittää...
Mutta ei se mitään. You are one of us. Just one of us...
Eikös kaikki selitykset ole luonnostaan vääriä? Mutta niin kauan kuin olemme ihmisiä, emme osaa emmekä halua lopettaa selittämistä, sepittämistä?
Ja kaikki selitykset eivät ole yhdenveroisia, jotkut toimii paremmin kuin toiset, minkä yleensä opimme vain kantapään kautta. Eli älä marmata, osoita missä olen väärässä, anna mahdollisuus oppia, tarjoa parempi selitys ja sepitys jos osaat ja tiedät. Parempi määriteltäköön vaikkapa sellaiseksi selitykseksi joka auttaa eteenpäin tällä tiellä, tällä tiellä, tällä tieellääää, ja vähentää kärsimystä, sopiiko?
Mistä tiestä ja mistä kärsimyksestä sinä oikein puhut? Selitä.
Jaahas, takasin vanhoihin tapoihin ja peleihin...?
Kysykköhän ihan tosissas vaiko leikit tyhmää ja ironisoit?
Mutta, vastattakoon banaalisti vaikka henkisen kasvun/vapautumisen tie/tao (ja viittaus Hassisen koneeseen :) ), ja kärsimys... no buddhalaisittain. Kelpaako?
Ajattelin sinua juuri tänään lämmöllä lähtiessäni lenkille.
Yhdessä tolpassa tienvieressä oli ilmoitus: "Kirjailija-ilta kirjastossa. Tule keskustelemaan Arno Kotron kanssa."
Oletko tutustunut hänen ajatuksiinsa? Olisitte sopivat hengenheimolaiset.
Valitettavasti. Tuo Arno Kotro. Mikäpä tekee hänestä hengenheimolaiseni, sinun mielestäsi?
Kiitos lämpimistä ajatuksistasi. Kuten myös.