Olen seurannut miten eräs transihminen kertoo ettei hän voi hakeutua leikkauksiin sen takia kun hänestä ei saisi läpimenevää naista muuta kuin kalliilla hoidoilla. Niin - hei haloo! - kuinka moni nainen on oikeesti missin näköinen???!!
Jos äijä kerran haluaa naiseksi niin pallit pois ja tervetuloa tätä ihqua ei-niin-kauniin-naisen elämää viettämään. Mä en usko että se tyyppi on oikeesti tosissaan, koska monikaan meistä naisista ei nyt niin nättejä olla.
Transihmiset on jees, mutta huijareita kannattaa varoa, kaikki ei ehkä ole sitä miltä näyttää.
Jos äijä kerran haluaa naiseksi niin pallit pois ja tervetuloa tätä ihqua ei-niin-kauniin-naisen elämää viettämään. Mä en usko että se tyyppi on oikeesti tosissaan, koska monikaan meistä naisista ei nyt niin nättejä olla.
Transihmiset on jees, mutta huijareita kannattaa varoa, kaikki ei ehkä ole sitä miltä näyttää.
Vastaukset 15
Vanhimmat
oli surullinen (jos tarkoitat Sunnuntaisuomalaisessa ollutta haastattelua). Nyt ovat varmaan tyytyväisiä ne "transnaiset näyttävät mieheltä mekossa" -huutelijat, kun ovat saaneet jonkun vakuutettua.
Toivottavasti JR tulee toisiin ajatuksiin ja hankkiutuu hoitojen avulla pahasta olostaan eroon. Itsellänikin oli aikanaan tuonsuuntaisia mietteitä, mutta asiaa auttoi kovasti kun näki, että nekään transnaiset joita hoidot eivät ole mahdottomasti feminisoineet, eivät kuitenkaan ole mitenkään epämääräisen vaan oikein kivan näköisiä.
epäilin ettei peilistä näkyvästä äijästä voi tulla naista, pärstäkin oli sitä laatua. Mutta sukupuoliristiriitani oli niin vahva ettei ulkonäkökysymykset eikä lopuksi ne sukulaistenkaan mielipiteet enää vaikuttaneet kuten JR:llä ja lähdin prosessiin. Onneksi lähdin, sillä hoidot yllättivät ja lopputuloksena oli ihan kohtuullisen näköinen naisihminen.
Olen seurannut myös muiden transnaisien edistymistä prosessissa ja epäilin monenkin läpimenevyyttä alussa. Onneksi pidin suuni kiinni, koska jokaisesta on tullut läpimenevä nainen. Eikä kiiltävä kaljukaan ole este, tästä olen nähnyt konkreettisen esimerkin. Peruukkikin voi olla laadukas, koska sen hankintaan voi saada avustusta hoitojärjestelmän kautta.
Kun olen puhunut näistä transsukupuolisten epäonnistuneista esiintymisistä julkisuudessa, niin pitänee tähdentää, että tuo tarina pisti hiljaiseksi ja teki surulliseksi.
maksaa peruukin?
On tyypillistä, että prosessin alkuvaiheen ihminen on julkisuushakuinen. Sehän liittyy vähän ulostuloihin,
eikä ole tavallaan mitään menetettävää.
Jos diagnosoituna ja hoidoissa olevana transsukupuolisena naisena tarvitset peruukkia, kysele maksusitoumusta (niitä on myönnetty).
Vai onko pikemminkin niin, että media haluaa hyväksikäyttää raakileita? Valmiimpi TS ei olekaan enää niin jännittävä.
Mikä on valmiimpi TS? Valmis mihin?
Anteeksi nyt vaan, mutta en edelleenkään tajua tätä tämän palstan ihmisten teeässäilyä. Käsittääkseni sukupuolenkorjauksen tavoitteena ainakin on jokin muu kuin elämäntapatranssuilu. Olenko ihan väärässä?
Sensaatiomedia on kiinnostunut vain prosessissaan kahlaavasta transsukupuolisesta. Kun prosessi on saatu läpi ja elämä on tavallisen ihmisen elämää, se ei enää kiinnosta kuin poikkeustapauksessa. Lukijaa tai katsojaa ei kiinnosta tavallisen naisen tai miehen elämä, sitä näkee kotonakin.
Kiinnostaahan se. Se, että joku on ihan täysin naisen tai miehen näköinen, mutta on alunperin toista sukupuolta. Sehän just kiinnostaa.
Semmoinen julkisuuteen tule mainettaan pilaamaan? Vanhoilla mummoilla ei ole mitään menetettävää, mutta nuorella ja niinsanotus läpimenevällä on koko elämä pelissä.
Transsukupuolisuus oletusarvoisesti ei ole mediaspektaakkeli jos siitä ei saa revittyä irti paria asiaa jotka mediaa kiinnostaa eli muodonmuutoksia etenkin leikkauksia(friikisirkus!, lääkärimainostus!) ja mahdollisia prosessin aiheuttamia sosiaalisia ongelmia(konfliktien kautta onnellisen loppuun!), sillä kansa tykkää sirkushuveista ja sosiaalipornosta. Artikkelikaava on siis täysin sama kun vaikkapa julkkisjuoruissa tai leikkausmainosdokkareissa.
Media ihmisten elämästä kertoessaan tarvitsee muutenkin aina sen konfliktitilanteen joka voitetaan, jos elämässä ei ole konfliktia se ei ole mediaseksikästä.
Läpimenevät mummot kaikkein epätodennäköisimmin tulevat julkisuuteen. Heidän samanikäiset ystävät eivät ymmärtäisi kuten nuorempin transtaustaisten ystävät saattaisivat ymmärtää.
Kiinnostavat uutiset suuntautuvat lähitulevaisuuteen: juttu tehdään, jos joku julkaisee kohta esikoisromaanin, menee naimisiin, alkaa presidenttiehdokkaaksi tai lähtee transprosessiin. Jos joku on julkaissut romaanin, mennyt naimisiin, ollut ehdokkaana tai käynyt hoidot kymmenen vuotta sitten, niin eihän siitä uutista irtoa, korkeintaan säyseä henkilökuva.
Totta mitä 10 13 kirjoitti, ei transsukupuolisuus sinänsä kiinnosta mediaa. Itse olen maakuntamediassa muutaman kerran vuodessa töitteni ja muiden puuhieni vuoksi ja kyllä toimittajat minut tietävät, mutta ei kukaan ole prosessista halunnut tehdä juttua. Ja hyvä niin.
Niin, sitten voidaan tehdä toinen juttu kun romaani, avioliitto, ehdokkuus, hoidot epäonnistuvat.