Morsiamen luovutus

Anteeksi, mutta Suomessa on käytetty kahta tapaa koko 1900-luvun ajan: joko morsian ja sulhanen kävelevät yhdessä alttarille tai sitten isä luovuttaa. 1900-luvun alusta asti olemassa ollutta tapaa taitaa olla turha kutsua "amerikkalaiseksi hapatukseksi". Sitä paitsi sehän kertoo vain sinun ahdasmielisyydestäsi jos et pysty näkemään vanhoja rituaaleja eri tavalla kuin ne on nähty 100 vuotta sitten. Nykyään tapaa ajatellaan enemmän morsiamen saattamisena alttarille enkä kyllä keksi mitään typerämpää kuin kuvitella, että siihen nykyään liittyisi jotain tuollaista kuin väitit. Ajan kuluessa tavat muuttuvat, mutta joskus myös niiden symboliikka.

nykyaikainen nainen kirjoitti:

Anteeksi, mutta Suomessa on käytetty kahta tapaa koko 1900-luvun ajan: joko morsian ja sulhanen kävelevät yhdessä alttarille tai sitten isä luovuttaa. 1900-luvun alusta asti olemassa ollutta tapaa taitaa olla turha kutsua "amerikkalaiseksi hapatukseksi". Sitä paitsi sehän kertoo vain sinun ahdasmielisyydestäsi jos et pysty näkemään vanhoja rituaaleja eri tavalla kuin ne on nähty 100 vuotta sitten. Nykyään tapaa ajatellaan enemmän morsiamen saattamisena alttarille enkä kyllä keksi mitään typerämpää kuin kuvitella, että siihen nykyään liittyisi jotain tuollaista kuin väitit. Ajan kuluessa tavat muuttuvat, mutta joskus myös niiden symboliikka.

Lue lisää

Kun isä luovuttaa morsiamen sulhaselle, kuvaa se tyttären siirtymistä isän vallan alta sulhasen omaisuudeksi. Tavoilla on historiallinen tausta. Mielestäni nykyaikaan sopii paremmin ja on romanttisempaakin, että yhdessä kävelette alttarille ja sieltä pois. Häät alkavat kauniisti yhteisillä askelilla.
Myös kuninkaalliset ovat luopuneet isän saattamisesta: Norjan Mette-Marit ja Hakon, Hollannin kruununprinssi ja jo vuonna Silvia ja Carl-Gustav, vaikka Silvian isä oli elossa.

tunne historia kirjoitti:

Kun isä luovuttaa morsiamen sulhaselle, kuvaa se tyttären siirtymistä isän vallan alta sulhasen omaisuudeksi. Tavoilla on historiallinen tausta. Mielestäni nykyaikaan sopii paremmin ja on romanttisempaakin, että yhdessä kävelette alttarille ja sieltä pois. Häät alkavat kauniisti yhteisillä askelilla.
Myös kuninkaalliset ovat luopuneet isän saattamisesta: Norjan Mette-Marit ja Hakon, Hollannin kruununprinssi ja jo vuonna Silvia ja Carl-Gustav, vaikka Silvian isä oli elossa.

Lue lisää

Edelleen: tapojen sisältö tuppaa muuttumaan ajan saatossa. Kyllä, tuotahan se morsiamen luovutus kuvasi sata vuotta sitten. Oletko niin pönttö, että edelleen ajattelet sen tarkoittavan samaa? En ole koskaan tavannut ihmistä, joka häissä nähdessään morsiamen luovutuksen ajattelisi morsiamen olevan isän omaisuutta, joka siirtyy nyt sulhasen vallan alle. Jos morsian haluaa astella alttarille isänsä kanssa, hän niin tehköön. Nykyään se menee niin päin, että morsian kysyy isältään "saattaisitko minut alttarille". En näe tässä mitään epäsopivaa, että vanhaa tapaa ajatellaan vähän eri lailla nykyään. En myöskään ole niin jumissa ulkokultaisissa seikoissa, että viitsisin inttää jonkun sata vuotta sitten juurtuneen tavan olevan naisen tasa-arvoa halventava kun se kuitenkin on perheen sisäinen asia miten häissä toimitaan ja nämä tavat nähdään. On se nyt kumma jos ei aikuinen nainen saa itse päättää kenen kanssa sinne alttarille astelee? Sehän se sitä tasa-arvoa vasta onkin, niinkö?

nykyaikainen nainen kirjoitti:

Edelleen: tapojen sisältö tuppaa muuttumaan ajan saatossa. Kyllä, tuotahan se morsiamen luovutus kuvasi sata vuotta sitten. Oletko niin pönttö, että edelleen ajattelet sen tarkoittavan samaa? En ole koskaan tavannut ihmistä, joka häissä nähdessään morsiamen luovutuksen ajattelisi morsiamen olevan isän omaisuutta, joka siirtyy nyt sulhasen vallan alle. Jos morsian haluaa astella alttarille isänsä kanssa, hän niin tehköön. Nykyään se menee niin päin, että morsian kysyy isältään "saattaisitko minut alttarille". En näe tässä mitään epäsopivaa, että vanhaa tapaa ajatellaan vähän eri lailla nykyään. En myöskään ole niin jumissa ulkokultaisissa seikoissa, että viitsisin inttää jonkun sata vuotta sitten juurtuneen tavan olevan naisen tasa-arvoa halventava kun se kuitenkin on perheen sisäinen asia miten häissä toimitaan ja nämä tavat nähdään. On se nyt kumma jos ei aikuinen nainen saa itse päättää kenen kanssa sinne alttarille astelee? Sehän se sitä tasa-arvoa vasta onkin, niinkö?

Lue lisää

Täällä ilmoittautuu ainakin yksi, jonka mielestä se, että isä saattaa morsiamen alttarille, on vanhanaikainen ja vähän naurettava tapa. En tiedä, olenko sitten mielestäsi pönttö, kuten edelliselle totesit. Olen nähnyt sen erään sukulaisnaiseni häissä, ja muistan ajatelleeni, että valkoiseen pukuun pukeutunut morsian oli mielestäni kuin teuraslammas, jota saateltiin uhrattavaksi. ;-/ Tiedän, ei kovin kaunis ajatus, mutta näin minä sillä hetkellä ajattelin. Sama tapa tuli vastaan viime kesänä, kun tuttavamiehen morsian asteli alttarille isänsä käsipuolessa. Silloin ei niinkään tullut teuraslammas mieleen, koska tämä morsian on perinteinen tyyppi muutenkin, että hänelle moinen prinsessameininki jotenkin sopi. Mutta kun sekin pariskunta oli vuosikaudet yhdessä asunut, niin ei se ihan luontevaltakaan näyttänyt.

Eli sinulle, nykyaikainen nainen, mielipiteen vapauteen kuuluu, että myös siten voi asian nähdä, millaiseen perinteeseen se liittyy. Jokainen morsian toki saa tehdä minun puolestani just niin kuinka parhaaksi näkee. Mutta sitä ei voi estää, etteikö joukossa edelleen ole sellaisia vieraita, joiden mielestä pitkään avoliitossa olleiden, parhaassa tapauksessa pari lasta pyöräyttäneiden morsioiden tallustus alttarille iskän käsipuolessa on - huvittavaa.

Sivumennen, minulle on ihan sama myös se, miten Ruotsin hovissa näinä päivinä asia perustellaan. Mutta sattuneista syistä sikäläinen prinsessamorsian on niitä ainoita ihmisiä, joille minun mielestäni tapa sopii. Hän kun oikeasti joutuu oikein lain mukaan kysymään naimisiinmenolleen iskän ja taisi olla vielä hallituksenkin luvan. Niin miksipä ei silloin vanhoja tapoja seuraten voisi iskän käsipuolessakin alttarille astella. Mutta kun me hiukan taviksemmat naiset saamme näistäkin asioista ihan itse päättää, niin minusta on hyvä toimia siten, että edes tietää, millaiseen perinteeseen mikäkin tapa on kuulunut. Aloittajalle, tee ihmeessä niin kuinka hyvältä tuntuu - se on ainoa oikea tapa. Mutta kuten itsekin tiedostit, hiukan naurettavalta iskän käsipuolessa tepsutus voi joidenkin vieraidesi mielestä näyttää.

silti tuntea kirjoitti:

Täällä ilmoittautuu ainakin yksi, jonka mielestä se, että isä saattaa morsiamen alttarille, on vanhanaikainen ja vähän naurettava tapa. En tiedä, olenko sitten mielestäsi pönttö, kuten edelliselle totesit. Olen nähnyt sen erään sukulaisnaiseni häissä, ja muistan ajatelleeni, että valkoiseen pukuun pukeutunut morsian oli mielestäni kuin teuraslammas, jota saateltiin uhrattavaksi. ;-/ Tiedän, ei kovin kaunis ajatus, mutta näin minä sillä hetkellä ajattelin. Sama tapa tuli vastaan viime kesänä, kun tuttavamiehen morsian asteli alttarille isänsä käsipuolessa. Silloin ei niinkään tullut teuraslammas mieleen, koska tämä morsian on perinteinen tyyppi muutenkin, että hänelle moinen prinsessameininki jotenkin sopi. Mutta kun sekin pariskunta oli vuosikaudet yhdessä asunut, niin ei se ihan luontevaltakaan näyttänyt.

Eli sinulle, nykyaikainen nainen, mielipiteen vapauteen kuuluu, että myös siten voi asian nähdä, millaiseen perinteeseen se liittyy. Jokainen morsian toki saa tehdä minun puolestani just niin kuinka parhaaksi näkee. Mutta sitä ei voi estää, etteikö joukossa edelleen ole sellaisia vieraita, joiden mielestä pitkään avoliitossa olleiden, parhaassa tapauksessa pari lasta pyöräyttäneiden morsioiden tallustus alttarille iskän käsipuolessa on - huvittavaa.

Sivumennen, minulle on ihan sama myös se, miten Ruotsin hovissa näinä päivinä asia perustellaan. Mutta sattuneista syistä sikäläinen prinsessamorsian on niitä ainoita ihmisiä, joille minun mielestäni tapa sopii. Hän kun oikeasti joutuu oikein lain mukaan kysymään naimisiinmenolleen iskän ja taisi olla vielä hallituksenkin luvan. Niin miksipä ei silloin vanhoja tapoja seuraten voisi iskän käsipuolessakin alttarille astella. Mutta kun me hiukan taviksemmat naiset saamme näistäkin asioista ihan itse päättää, niin minusta on hyvä toimia siten, että edes tietää, millaiseen perinteeseen mikäkin tapa on kuulunut. Aloittajalle, tee ihmeessä niin kuinka hyvältä tuntuu - se on ainoa oikea tapa. Mutta kuten itsekin tiedostit, hiukan naurettavalta iskän käsipuolessa tepsutus voi joidenkin vieraidesi mielestä näyttää.

Lue lisää

Niinpä, onneksi itsenäiset naiset tosiaan saavat tämän päättää itse. Se mua tässä eniten häiritsee, että tässä puututaan yksilönvapauteen jos aletaan määräämään miten sinne alttarille saa astella. Minä olen nähnyt monenlaisia tapoja, mutta ei mua häiritse jos joku tekee eri lailla kuin minä ja kunnioitan kaikkien tapoja. Tuo morsiamen vertaaminen uhrilampaaseen ei minun mielestäni ole kovin kunnioittavaa. Toivottavasti ainakin pidit ajatuksesi ominasi etkä jälkikäteen haukkunut morsianta jollekin.

nykyaikainen nainen kirjoitti:

Niinpä, onneksi itsenäiset naiset tosiaan saavat tämän päättää itse. Se mua tässä eniten häiritsee, että tässä puututaan yksilönvapauteen jos aletaan määräämään miten sinne alttarille saa astella. Minä olen nähnyt monenlaisia tapoja, mutta ei mua häiritse jos joku tekee eri lailla kuin minä ja kunnioitan kaikkien tapoja. Tuo morsiamen vertaaminen uhrilampaaseen ei minun mielestäni ole kovin kunnioittavaa. Toivottavasti ainakin pidit ajatuksesi ominasi etkä jälkikäteen haukkunut morsianta jollekin.

Lue lisää

Kyllä, jokainen saa päättää ihan itse. Eikä kukaan ole puuttunut yksilönvapauteen millään lailla, joten häiriinnyt mielestäni hiukan turhaan. Aloittajakin, jos nyt vaan tätä keskustelua ajatellaan, tiedosti, että jotkut voivat katsoa asiaa hiukan vinoon... Kukaan ei ole sanonut hänelle, eikä tietääkseni muillekaan, etteikö tietyllä tavalla saisi tehdä. Ja vaikka sanoisikin, niin eihän kenenkään ole pakko tehdä toisin kuin itse haluaa. Mutta aloittaja kyseli mielipiteitä ja niitä on jokaisella lupa esittää. Jopa pyytämättä, vaikka se ei aina kovin hienoa olekaan, ja tässä tapauksessa ihan pyydettynä. Minusta tuntuukin, että olet ottanut asian hiukan liian vakavasti, kun yksilönvapauteen puuttumisesta puhut.

Mitä tulee omaan muistelukseeni, mitä aikanaan sukulaisen häissä ajattelin, niin siinäkin huolesi on hiukan ylimitoitettu ja sinänsä tarpeeton. ("Toivottavasti ainakin pidit ajatuksesi ominasi etkä jälkikäteen haukkunut morsianta jollekin.") Ei, en todellakaan "haukkunut" morsianta yhtään kenellekään. Tiedän, kuten aiemmin sanoin, ettei ajatukseni ehkä ollut salonkikelpoisin mahdollinen, mutta se minulle tuli mieleen ja ihan omassa päässäni sain toki niin ajatella. Sehän ajatuksissa onkin niin hauskaa, että omassa päässään jokainen meistä saa ajatella niin hupsuja ja jopa tilanteeseen nähden epäkunnioittavia kuin haluaa. Kun ne pitää omana tietonaan, ei kukaan loukkaannu. Eikä edes tuntemattomien tarvitse jälkikäteen huolehtia... ;D

Olisi tosi outoa. Se appiukkohan on saamassa sinut kiinteämmin perheeseen, eikä luovuttamassa.