Tanskandoggiko?

En sanoisi doggia parhaalla tahdollanikaan araksi vaan ennemmin varautuneeksi tai oman arvonsa tuntevaksi, toisin sanoen doggi ei ota kontaktia kehenkään joka tätä ei kiinnosta. Agressiiviseksi tai arvaamattomaksi tämä ei tervepäistä doggia tee millään tavalla, ei edes silloin jos doggia itseään kiinnostamaton henkilö tätä lähestyy, silloin doggi vain siirtyy pois tai vaihtoehtoisesti kääntää selkänsä ja osoittaa näin että ei todellakaan kiinnosta. Jos doggi tässä kohtaa näyttää hammasta tai ärähtää, on kyseessä doggi joka ei todellakaan ole "tervepäinen" vaan käyttäytyy rotumääritelmän vastaisesti. Suosittelen ehdottomasti ottamaan doggin vastuulliselta kasvattajalta juuri mm tämän vuoksi.

Itselläni oli doggi koko tämän elämän ajan niin että tämän tullessa taloon nuorin lapsi oli puolitoistavuotias. Sen jälkeen meille syntyi doggin elämän aikana vielä kaksi lasta lisää ja koskaan en ole tuntenut yhtä suurta luottamusta mitään eläinkappaletta kohtaan kuin meidän doggiamme kohtaan tunsin, tämä liikkui aina varoen lattialla köllöttelevän vauvan äärellä eikä koskaan vahingossakaan osunut lapseen. Samoin tämä osasi pidättää innostumisensa esim toisen koiran haastaessa tätä leikkimään mikäli vauva oli huoneessa. Myös taapero- ja leikki-ikäisiä doggi osasi loistavasti varoa ja tarvittaessa pidättelemään omaa innokkuuttaan jos näitä oli paikalla. Ainoa vaara jonka kanssa vahinkojakin kävi ajoittain oli doggin häntä, se kun tuppaa heilumaan juuri kävelemään oppineen tenavan silmien korkeudella eli välillä meilläkin itkettiin koska koira heilutti häntäänsä lapsen taapertaessa ohi tai tultua hiljaa koiran taakse.

Itse suosittelisin ottamaan yhteyttä esim Somerolla olevaan Crazy Dane´s kenneliin ja pyytämään sieltä apua vastuullisten kasvattajien löytämisessä. Kennelin pitäjällä on todella laaja doggituttavapiiri ja hän tietää todella hyvin ketkä kasvattaa koiria sydämellä, ei rahankuvat silmissä vilkkuen. Toivottavasti sait jotain, edes pientä, osviittaa tästä.

Lopuksi haluan vielä todeta että meidän doggirouvamme jouduttiin saattamaan ikiunille liki 10-vuotiaana tämän sairastuttua kohtutulehduksen jälkitautina selkärangan välilevynpullistumaan joka aiheutti koiralle kohtuutonta kipua ja tuskaa. Muilta osin rouva eli koko elämänsä terveenä ja täydellisenä ystävänäni joka tavalla. Onnea etsintöihin.

Tanskandoggi on perusluonteeltaan ystävällinen, itsevarma, helposti käsiteltävä ja lempeä koirarotu. Ne jumaloivat kotiväkeään ja suuri osa dogeista onkin lapsiperheiden yhteisiä lemmikkejä, sillä dogit kiintyvät erityisesti lapsiin. Tanskandogit ovat älykkäitä koiria ja oppivat nopeasti. Ne ovat rauhallisia ja hiljaisia eivätkä yleensä hauku syyttä. Luonteeltaan rodunomainen tanskandoggi omaa korkean ärsytyskynnyksen, eikä se ole käytökseltään hyökkäävä. Se on myös pidättyväinen vieraita ihmisiä kohtaan, eli se kyllä sallii vieraan ihmisen kontaktin, mutta ei syvennä sitä itse. Pidättyväisyys siis tarkoittaa välinpitämättömyyttä, ei epäluuloisuutta eikä varsinkaan arkuutta. Arkuus on tanskandogilla vakava virhe, ja vihaisuus, aggressiivisuus ja pelkopureminen ovat hylkääviä virheitä. Tanskandoggi ei saisi koskaan käyttäytyä aggressiivisesti. Ei, se on kasvatuksellinen virhe

Pentueita tehdään monta vuodessa ja vanhempien terveystulokset tuntuu olevan tälle ”kasvattajalle” täysin toissijainen asia.. Tuntuu olevan pelkkä rahan kiilto silmissä!