Tuija Brax (os.Karvonen) pisti lapsensa ruotsinkielikylpykouluun Meilahteen!
Miksi?
Koska Tuija laskelmoi, että pakkoruotsista on hyötyä hänen lapsilleen 20 vuoden päästä.
Miten?
Aikooko hän kasvattaa lapsistaan ruotsinkielisten vanhuksien hoitajia?
Vain sittenkin niin, että keinotekoinen kaksikielisyys olisi voimassa vielä silloinkin, ja lapset pääsisivät ruotsinkielisten kielikiintiöissä yliopistoon.
Siis?
Siis Tuija puolustaa pakkoruotsitusta kiivaasti. MOT.
.
Miksi?
Koska Tuija laskelmoi, että pakkoruotsista on hyötyä hänen lapsilleen 20 vuoden päästä.
Miten?
Aikooko hän kasvattaa lapsistaan ruotsinkielisten vanhuksien hoitajia?
Vain sittenkin niin, että keinotekoinen kaksikielisyys olisi voimassa vielä silloinkin, ja lapset pääsisivät ruotsinkielisten kielikiintiöissä yliopistoon.
Siis?
Siis Tuija puolustaa pakkoruotsitusta kiivaasti. MOT.
.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Suomessa valmistuu suhteettoman paljon ruotsinkielisiä akateemisesti koulutettuja ja vieläpä yhteiskunnan hyvin palkatuille avainpaikoille.
Suomenkielisiä valmistuu taas vastaavasti suhteettoman paljon huonosti palkatuille palvelualoille, jonka lisäksi suomenkieliset pakotetaan opettelemaan ruotsia. Opetusministeriön päätösten seurauksena suomenkielisiä pakotetaan palvelualoille ja pakotetaan opettelemaan pakkoruotsia ruotsinkielisten palvelemiseksi.
Opetushallituksen vuosittainen Opetuksen määrälliset indikaattorit -julkaisu kertoo, että
* ruotsinkielisistä hakijoista pääsee vuosittain korkeakoulutukseen 51 % - 53 %.
* Sama luku suomenkielisistä on 26 % - 27 %.
Ruotsinkielisten vahvan yliedustuksen taustalla on heidän perusteeton suosimisensa yliopistojen hakutilanteessa. Perusteena tälle väitetään olevan se, että Suomessa tarvitaan valtava määrä ruotsinkielisiä akateemisia ja silti samaan aikaan kaikilta suomenkielisiltä akateemisilta vaaditaan virkamiespakkoruotsin suorittaminen. Näin ruotsinkielisillä on TUPLABONUSETU puolellaan.
PISA -tutkimusten mukaan aitosuomalaiset ovat runsaat 10 % lahjakkaampia tai parempioppisia kuin suomenruotsalaiset. Tästä huolimatta suomenruotsalaisista pääsee yliopistoihin lähes kaksi kertaa (2x) enemmän kuin aitosuomalaisista pyrkijöistä.
Nytt löytyy sellaisia t-paitoja ja tarroja joilla voi kertoa oman mielipiteensä pakkoruotsista.
Paitoja saa siis valmiina:
http://www.suomensisu.fi/pprpaita_taka_i.gif
Kerro kaverillekin.
Ehkä hän vaan toivoo lapselleen mahdollisuutta oppia toista kotimaista helposti ja vaivattomasti.
vai mitä?
"...mikä on ruotsin merkitys kommunikaatiossa? Ruotsin vastustajat vetoavat ruotsinkielisten pieneen määrään – 3,5 % väestöstä – ja siihen, että näiden pitää osata valtakieli."
http://hlhemming.blogit.uusisuomi.fi/2009/10/14/ruotsilla-rasistiksi/#comment-114
EK:n koulutusjohtaja Markku Koponen
- Keskustelua ruotsin kielen asemasta käydään varmasti osaksi suurten kustannusten takia, Koponen sanoo.
http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2010/09/ek_vahemman_ruotsia_enemman_venajaa_1949041.html?origin=rss
Erittäin hyvä keskustelu, jossa tuli esille kaikki ne ruotsinkielisen puolen puolitotuudet ja valheet ja liikuttavan itsekäs asenne. Tuli ihan paha olo kuunnellessa.
Tämä tulisi jokaisen suomalaisen kuunnella!
Bimboäidit pukkaavat täysin suomenkielisen perheen lapsia ruotsinkieliseen koulutusputkeen. Se on ollut strategia jo pitemmän aikaa. Ilmeisen matalalla äo:llä nuo rassukat luulevat lastensa pääsevän kivasti sosiaaliseen nousuun, mutta joiden ajattelu ei toimi millään kielellä. Näin he kirjoittavat toisaalla:
"Fiksu suomenkielinen pistäisikin lapsensa lukemaan ruotsia pienestä pitäen, koska näin hänen kynnyksensä päästä esim. akateemiseen koulutukseen on selvästi matalampi yliopistojen kielikiintöiden vuoksi!"
On todella juntismin huippua, jos nyky-Suomessa pitää ruotsin kielen taitoa sivistyksen mittarina.
Olen kielten opettaja pääkaupunkiseudulla ja nähnyt monta surullista tapausta, miten lapsi ei osaa mitään kieltä kunnolla, kun vanhemmat ovat kuvitelleet. että tämä pystyy oppimaan monta kieltä tuosta vain, kielikylvyn ja vieraskielisen koulun ja aikaistettujen vieraan kielen opintojen kautta.
Vastaani on tullut useita ruotsinkielisen/kaksikielisen perheen lapsia, joilla on suuria vaikeuksia suomessa, ruotsissa ja englannissa. He eivät ilman muuta opi "toista kotimaista" tai englantia "huomaamattaan" kuten usein väitetään! Peruskoulun jälkeen heidän kielenosaamisensa voi olla hyvin heikkoa.
Olen myös tavannut useita maahanmuuttajataustaisten perheiden lapsia, jotka eivät myöskään osaa yhtään kieltä kunnolla. Heidän tilanteensa on todella säälittävä, he jäävät valtavasti ikätovereistaan jälkeen.
että viestiketjun aloittajalla ei ole kielipäätä....
Toki vanhemmat voivat pistää lapsensa ruotsinkieliseen päiväkotiin ja kouluun, voivathan he myös vaikkapa aloittaa Galenoksen harjoittelun iltaisin kun lapsi täyttää kolme! Harvat vanhemmat kuitenkaan miettivät lapsensa uraa ennen kouluikää. Ja eihän lapsi itse siihen voi vaikuttaa, mihin kouluun vanhemmat hänet ilmoittavat.
Itse opiskelen käyttiksessä pääaineenani kasvatuspsykologia. Olen jonkin verran perehtynyt kielikylpy-opetukseen, ja ainakin nykyisten tietojeni valossa olen melko jyrkästi sitä vastaan. On kielen- ja ajattelunkehityksen kannalta huomattavasti parempi, että lapsi oppii ensin tunnekielensä (joka lähes aina on äidinkieli) kunnolla.
sitä vastaan että erikieliset hankkivat lapsia yhdessä? Monessahan perheessä nykyään toisella on äidinkielenä ruotsi, ja toisella suomi. Tai vaikka thaimaa ja suomi, tai englanti ja suomi jne jne jne.
Vahingoittaako se sitten lapsia kun kotona puhutaan kahta eri kieltä?
Pitäisikö rajoittaa sekakielisten parien lisääntymistä?
Titta nu och se hur många idioter, ja, jubelidioter, skall svara på Ditt inlägg - jag som första.
Nimimerrki "sitten myös" kirjoitit tietenkin omasta mielestäsi kovan provon Kirjoitukseesi ei pitäisi edes vastata, mutta minä vastaan kuitenkin. Alun kirjoitin oman isäni äidinkielellä ja jatkon äitini äidinkielellä. En näe mitään ongelmaa näissä kahdessa kielessä - päin vastoin.
Kirjoitin yllä OMAN mielipiteeni kielikylvyistä enkä seka-avioliitoista ja ole edelleen sanojeni takana eikä siinä oteta mitenkään kantaa mihinkään sekasiitokseen, johon itse viittaat:
"Olen jonkin verran perehtynyt kielikylpy-opetukseen, ja ainakin nykyisten tietojeni valossa olen melko jyrkästi sitä vastaan. On kielen- ja ajattelunkehityksen kannalta huomattavasti parempi, että lapsi oppii ensin tunnekielensä (joka lähes aina on äidinkieli) kunnolla."
Voisitko opiskelijaäiti hieman valoittaa, mihin tutkimukseen väitteesi perustuu sekä sitä, miten olet perehtynyt kielikylpyopetukseen?
"On kielen- ja ajattelunkehityksen kannalta huomattavasti parempi, että lapsi oppii ensin tunnekielensä (joka lähes aina on äidinkieli) kunnolla."
Viite?
"Itse opiskelen käyttiksessä pääaineenani kasvatuspsykologia. Olen jonkin verran perehtynyt kielikylpy-opetukseen, ja ainakin nykyisten tietojeni valossa olen melko jyrkästi sitä vastaan. On kielen- ja ajattelunkehityksen kannalta huomattavasti parempi, että lapsi oppii ensin tunnekielensä (joka lähes aina on äidinkieli) kunnolla."
Mitkä ovat nämä nykyiset tietosi?
Koska ne tutkimukset, jotka itse olen lukenut kielikylvystä ovat selvästi osoittaneet, että kielikylpyoppilaat ovat yhtä eteviä kielellisesti ja tiedollisesti kuin tavallisen koulun oppilaat.
http://www.tkukoulu.fi/~jpaakkin/gradu/g3b.htm
"Kirjoitin yllä OMAN MIELIPITEENI kielikylvyistä" [...] miksi sitten annat ymmärtää, että TIETOJESI perusteella olet sitä vastaan?? Ovatko nämä nykyiset tietosi siis oikeammin kuitenkin sittenkin vain omia mielipiteitäsi? Hyvin ristiriitaista lukea tekstiäsi objektiivisesti.
"Tutkimusten mukaan kielikylpy on tehokas opetusmenetelmä, eikä se haittaa äidinkielen kehitystä. Kielikylvyn avulla on mahdollista saavuttaa toiminnallinen kaksikielisyys."
(Järvinen, Heini-Marja & Nikula, Tarja & Marsh, David: Vieraskielinen opetus, s. 237-238.)
"Valtaosa maailman ihmisistä puhuu kahta tai useampaa kieltä joka päivä. Yksikielisyys on länsimainen poikkeus."
http://akosote.roiakk.fi/AKOSOTE/tepo/pohjoisuus/B2._2.1.monikult_aidinkieli.htm
Voisi kuvitella, että koska lapsen tunnekielen kehitys alkaa jo kohdussa, niin viisivuotiaan tunnekieli on jo sen verran kehittynyt, että kielikylpy ei sitä enää muuta. Mutta kielikylpy auttaa taas muunlaisessa kehityksessä kuten suvaitsevuuden ymmärtämisessä mikä meiltä monilta suomalaisilta puuttuu.
P.S. Tunteeko käyttäytymistieteiden opiskelija 3-vuotiaita Galenoksen opiskelijoita? Miten myöhäisantiikin lääketiede liittyy kielitutkimukseen tai varhaiskasvatuksen tutkimukseen? Huonoa retotiikkaa kenties?
*..suvaitsevuuden ymmärtämisessä mikä meiltä monilta suomalaisilta puuttuu.*
Tämä on totta ja varsinkin Suomen poliittiselta johdolta on "mopo karannut" täysin käsistä. Poliittinen johto ei suvaitse sitä, mitä kansan enemmistö 70-80% haluaisi suvaita eli sen, että lapset ja heidän vanhempansa saisivat vapaasti valita sen, että haluvatko lapset opiskella pakkoruotsia vai eivät.
Nyt on nurinkurinen tilanne, kun esim. ruotsinkieliset vanhemmat vaativat, että suomenkielisten lasten on opiskeltava pakkoruotsia. Kaiken järjen mukaan tämä päätös on TÄYSIN suomenkielisten oma asia - onpa joku jopa ottanut sen kannan, että ruotsinkieliset vanhemmat olisivat jäävejä ottamaan tähän kantaa.
MOT. Suomi kaipaa lisää suvaitsevaisuutta mm. tähän tärkeään kielipäätökseen.
Folktingetin Henriksson haluaa pakkoruotsin viimeistään neljänneltä luokalta:
http://www.sfp.fi/start/#article-839-6313-henriksson-svenska-senast-fran-klass-4
"Henriksson: Tvångsvenskan senast från klass fyra"