Olen nyt tämän kevään ylioppilas ja vähän pelkään, että nyt en pääse heti opiskelemaan syksyllä. Haen vain ja ainoastaan 1 paikkaan yliopistoon, koska mikään muu ei oikeastaan kiinnosta. En asu enää kotona, joten menekö heti työkkäriin ilmoittautumaan, jos saan tiedon, että minua ei ole nyt valittu opiskelemaan?
Olenko kenties menettänyt tukioikeuteni, kun olen hakeutunut vaan 1 koulutukseen? Minun on siis pakko osallistua työharjoitteluun, jotta olen taas oikeutettu tukeen? Voiko työkkäri pakottaa ihan mihin tahansa, jos ei löydä itse mitään sopivaa paikkaa? Ei todellakaan kiinnostaisi mennä siivoamaan jotain vessoja tai repimään tapetteja seinästä. Jos kieltäydyn näistä työllistymistä edistävistä toimenpiteistä niin joutuuko siitä sen suurempiin ongelmiin? Hakisin rahat sossusta -20% vähennys perus toimeentulotuesta? Vai voiko sossukin tehdä niin ettei myönnä mitään?
Haluaisin mennä avoimeen yliopistoon suorittamaan perusopinnot vuoden aikana, mikä helpottaisi sisälle pääsyä ensi kevään haussa, voiko tämä muodostua joksinkin ongelmaksi, onko tällainen edes sallittua? Niin ja joudunko suoraan taas karenssiin, jos en hae syksyn haussa? Tai jatkanko kenties työharjoittelussa.
Liian paljon kysymyksiä, mutta olisi kiva, jos joku viitsisi hieman selventää.
Olenko kenties menettänyt tukioikeuteni, kun olen hakeutunut vaan 1 koulutukseen? Minun on siis pakko osallistua työharjoitteluun, jotta olen taas oikeutettu tukeen? Voiko työkkäri pakottaa ihan mihin tahansa, jos ei löydä itse mitään sopivaa paikkaa? Ei todellakaan kiinnostaisi mennä siivoamaan jotain vessoja tai repimään tapetteja seinästä. Jos kieltäydyn näistä työllistymistä edistävistä toimenpiteistä niin joutuuko siitä sen suurempiin ongelmiin? Hakisin rahat sossusta -20% vähennys perus toimeentulotuesta? Vai voiko sossukin tehdä niin ettei myönnä mitään?
Haluaisin mennä avoimeen yliopistoon suorittamaan perusopinnot vuoden aikana, mikä helpottaisi sisälle pääsyä ensi kevään haussa, voiko tämä muodostua joksinkin ongelmaksi, onko tällainen edes sallittua? Niin ja joudunko suoraan taas karenssiin, jos en hae syksyn haussa? Tai jatkanko kenties työharjoittelussa.
Liian paljon kysymyksiä, mutta olisi kiva, jos joku viitsisi hieman selventää.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Loisimiskulttuuri on iskostunut pahasti pieneen päähäsi. Hae apua siihen.
Tämäpä vastaus auttoi minua todella paljon. Miksi vaivautua vastaamaan, kun ei ole mitään neuvoa annettavana. Sinunlaisiasi ihmisiä on aivan liikaa!
Oikeastaan hain 2 paikkaan, mikä nyt kaduttaa (olisi pitänyt siis 3). Toinen on ammattikorkeakoulu, jonka pääsykokeisiin meinaan nyt sitten osallistua. Kirjoitin sentään E:n paperit, joten mahdollisuuksia luulisi olevan. Ei kyllä oikeastaan kiinnosta, mutta taidan silti mennä tuhlaamaan tukikuukausia, jos sinne pääsen, joten JOKATAPAUKSESSA olen kokonaan hyysättävänä joskus, kun opintuki katkeaa. Pakko näin on sitten kai tehdä.
Kyllä minä voin mennä paskahommia tekemään, mutta en kovinkaan mielelläni (ei varmaan kukaan muukaan). Olen niitä kyllä tehnyt ja varmasti tulen tekemään, jos sellasia suodaan huom. opintojen oheen. En minä todellakaan ole mikään äidin kullanmussukka. En minä omasta tahdostani yksin asu ja tämän lyhyen elämäni aikana kokenyt yhtä sun toista! Oikeen suorastaan v*tuttaa nämä vastaukset. Toinen vastaaja ihan asiallisesti viitsi vastata, onneksi, kiitos siitä. En tule kyllä loppuelämääni surkeissa duunarin hommissa kyykkimään, vaikka yhteiskunta näin vaatiikin, kun pitää paska koulutuksiin hakeutua pakosta. Esim. syksyn haussa on varmaan pakko hakea amikseen. Ja tähän sanon - EI IKINÄ!
Masentavaa kevättä teille parille.
'''Ei kyllä oikeastaan kiinnosta, mutta taidan silti mennä tuhlaamaan tukikuukausia, jos sinne pääsen,'''
Jos lopullinen tavoitteesi on yliopisto, niin et menetä tukikuukausia, vaikka menisitkin vuodeksi ammattikorkeaan. Se on näet niin, että ammatillisiin opintoihin opintotuki myönnetään opintojen ajaksi ja ne eivät vaikuta yliopisto-opintojen tukikuukausiin, vaan saat opintotukikuukaudet täysimääräisenä yliopisto-opintoihin. Kyse on siis erillisistä jutuista.
Ainut harmi tuossa on vain se, että viet joltakulta alalle oikeasti haluavalta opiskelupaikan, jos menet opiskelemaan vain työkkärin systeemien pakottamana. Mutta sehän ei ole sinun vikasi, vaan järjettömän systeemin. Lukemattomat nuoret joutuvat tekemään saman.
Ei noista häirikkövastaajista kannata välittää. He ovat kaikkien keskustelupalstojen riesana ja kuvittelevat olevansa fiksujakin, vaikka vain häiriköinnillä osoittavat tyhmyytensä.
'''Haen vain ja ainoastaan 1 paikkaan yliopistoon, koska mikään muu ei oikeastaan kiinnosta.'''
Alle 25-vuotiaan ja ammattikouluttamattoman on haettava vähintään kolmeen yhteishaun paikkaan, joista yhden voi korvata yliopistohaulla.
'''En asu enää kotona, joten menekö heti työkkäriin ilmoittautumaan, jos saan tiedon, että minua ei ole nyt valittu opiskelemaan? '''
Voithan sinä käydä, vaan et taida ihan kohta olla työmarkkinatukeen oikeutettu, sillä työssäoloa sinulla ei ilmeisesti ole riittävästi, että olisit oikeutettu päivärahaan.
Jos todella olet hakenut vain yhteen yliopistopaikkaan, työkkäri antaa sinulla heti alkajaisiksi 5 kk:n rangaistustyössäoloehdon ja sen perään 5 kk:n odotusajan, joten vähintään kymmeneen kuukauteen ei ole oikeutta työttömyysturvaan. Aika voi olla pidempikin, jos et kyykisty, kun työkkäri niin käskee ja hyppää, kun työkkäri niin käskee.
Edellä olevasta poiketen sinulla on oikeus työmarkkinatukeen, jos menet työkkärin osoittamiin palkattomiin töihin tai humpuukikoulutuksiin, sillä koska sinulla on koulutukseenhakupakko, sinulle ei taideta työkkärin taholta tarjota ammattillista koulutusta.
Eikö nykyään enää lukiossa selvästi opo kerro mitä tapahtuu jos et hae tarpeeksi moneen koulutukseen? Minun lukioaikanani aiheesta muistutettiin useita kertoja, eikä tainnut kukaan niin tyhmä olla että jätti hakematta koska "ei kiinnosta".
Ja rehellistä työtä se on vessojen siivoaminen ja tapettien repiminen seinistäkin, on se kumma että tämmöisiä laiskojan äidin kullanmussukoita pitää Suomessa hyysätä.
Mene suoraan ja käymättä varikolla suoraan sosiaalitoimistoon hakemaan toimeentulotukea ja ei tartte hakee mihinkään koulutukseen jos ei just jaksa ja viitsi.. ei sieltä vissiin paljoa rahaa tul mutta kyl silläkin pärjää..
Joo
Ihan turhaan menee mihiskään työkkäriin kuunteleen paskanjauhantaa ku sen voi tehdä sosiaalitoimistolla ja hommat tulee hoidettua..
Ei hommiin..
Esim. Turun HaO 18.1.2000 nro 00/0013/2.
X:lle oli vuodesta 1997 alkaen kirjallisesti tarjottu toistuvasti kuukausittain työtä päiväkodin talonmiehen apulaisena. X ei ollut ottanut työtä vastaan eikä ilmoittanut perusteltua syytä kieltäytymiselleen. Perusosaa voitiin alentaa 40 prosentilla kahden kuukauden ajaksi lukien siitä päivästä, kun X viimeksi oli kieltäytynyt tarjotusta työstä.
Johtopäätös: Jos kieltäytyy työstä tiettynä päivänä (pp) niin toimeentulotukea voidaan alentaa kahden kuukauden ajaksi tuosta päivästä (pp) lukien.
Jos esim. kieltäytyy töistä lokakuun 10. päivä niin lokakuulta tulee saada täysi perusosa ajalta 1-9 lokakuuta ja ajalta 10.10 - 9.12 voidaan perusosaa alentaa.
Jos perusosaa ei alenneta heti kun työstä kieltäytyminen on tapahtunut ja sosiaalitoimisto on siitä saanut tiedon ei perusosaa voida alentaa jälkikäteen, eli takautuvasti.
1) Oulun HAO 30.5.2008 08/0262/2
Diaarinumero: 01031/07/6101
Taltionumero: 08/0262/2
Antopäivä: 30.5.2008
Toimeentulotuki - Perusosan alentaminen - Työssäoloehto - Työstä tai työvoimapoliittisesta toimenpiteestä kieltäytyminen - Oman elatuksen laiminlyönti
Diaarinumero: 01031/07/6101
Taltionumero: 08/0262/2
Antopäivä: 30.5.2008
Hallinto-oikeuden ratkaistavana oli kysymys siitä, voitiinko työttömäksi työnhakijaksi ilmoittautuneen henkilön toimeentulotuen perusosaa alentaa joko hänelle asetetun työssäoloehdon perusteella tai sillä perusteella, ettei hän ollut aikaisemmissa toimeentulotukipäätöksissä esitetyistä kehotuksista huolimatta antanut selvitystä niistä suunnitelmista ja toimista, joihin hän oli ryhtynyt edistääkseen omaehtoista toimeentuloaan.
Viranhaltija oli päätöksellään 16.8.2007 alentanut A:n perusosaa 20 prosenttia, koska A ei ollut kehotuksista huolimatta esittänyt selvitystä niistä suunnitelmista ja toimista, joihin hän oli ryhtynyt edistääkseen omaehtoista toimeentuloaan ja näin ollen hän oli laiminlyönyt velvollisuutensa huolehtia omasta elannostaan toimeentulotukeen nähden ensisijaisilla tavoilla. Sosiaali- ja terveysjaosto oli pitänyt viranhaltijan päätöksen voimassa todeten, että A:n perusosaa voitiin alentaa, koska hän oli työvoimatoimikunnan päätöksen perusteella menettänyt oikeuden ensisijaiseen etuuteen. Hän oli ilman työvoimatoimikunnan hyväksymää syytä eronnut työstään.
Hallinto-oikeus katsoi, että A:n perusosaa ei ollut voitu mainituilla perusteilla alentaa ja velvoitti jaoston maksamaan A:lle lisää toimeentulotukea perusosan alentamisen johdosta myöntämättä jääneen määrän.
Hallinto-oikeus totesi päätöksensä perusteluissa, että huomioon ottaen A:lle 16.6.2006 asetetusta työssäoloehdosta kuluneen ajan pituuden irtisanoutumista palkkatyöstä ei ollut voitu enää elokuussa 2007 rinnastaa toimeentulotuesta annetun lain 10 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettuun yksilöidysti tarjotusta työstä tai työvoimapoliittisesta toimenpiteestä kieltäytymiseen.
Asiakirjoista ei myöskään ilmennyt, että A:lle olisi hänen ollessaan työttömänä työnhakijana tarjottu yksilöidysti työtä tai toimeentulotuesta annetun lain 10 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettuja työvoimapoliittisia toimenpiteitä tai että hän olisi ilmoittanut kieltäytyvänsä ottamasta niitä vastaan. Hallinto-oikeuden näkemyksen mukaan pelkästään sillä perusteella, ettei A ollut selvittänyt hakeneensa aktiivisesti töitä tai pääsyä työvoimapoliittisten toimenpiteiden piiriin, hänen perusosaansa ei ollut voitu alentaa toimeentulotuesta annetun lain 10 §:n 1 momentin 1 kohdan nojalla.
Laki toimeentulotuesta 10 § 1 mom 1 k
************************************************************
Alkoholismista johtunut epäsäännöllinen elämäntapa ei oikeuttanut alentamaan toimeentulotuen perusosaa.
2) Oulun HAO 27.5.2008 08/0257/2
Diaarinumero: 01287/07/6101
Taltionumero: 08/0257/2
Antopäivä: 27.5.2008
Toimeentulotuki - Perusosan alentaminen - Henkilökohtaiset olosuhteet - Terveydentila - Kohtuullisuusharkinta - Perusoikeusmyönteinen laintulkinta
Diaarinumero: 01287/07/6101
Taltionumero: 08/0257/2
Antopäivä: 27.5.2008
Hallinto-oikeuden ratkaistavana oli kysymys siitä, voitiinko toimeentulotuen perusosaa alentaa henkilöltä, joka oli pitkään jatkuneen alkoholin väärinkäytön vuoksi kykenemätön osallistumaan hänen työllistymisensä edistämiseksi tehtävien suunnitelmien laatimiseen ja näiden suunnitelmien noudattamiseen. Henkilö oli useaan kertaan ollut asunnottomana ja hänelle oli määrätty edunvalvoja.
Viranhaltija oli päätöksellään 17.9.2007 alentanut A:n perusosaa 40 prosenttia, koska A oli jättänyt saapumatta työvoiman palvelukeskukseen sovittuun tapaamiseen ja muutoinkin toistuvasti laiminlyönyt oman elantonsa hankkimisen ja suunniteltujen toimenpiteiden toteuttamisen. Yksilöhuoltojaosto oli pitänyt viranhaltijan päätöksen voimassa.
Hallinto-oikeus katsoi, että A:n perusosaa ei ollut voitu mainituilla perusteilla alentaa ja velvoitti jaoston maksamaan A:lle lisää toimeentulotukea perusosan alentamisen johdosta myöntämättä jääneen määrän.
Hallinto-oikeus perusteli päätöstään muun ohella seuraavasti:
Toimeentulotuesta annetun lain 2 §:n 2 momentin mukaan jokaisella on velvollisuus kykynsä mukaan pitää huolta itsestään ja omasta elatuksestaan. Työttömyysturvajärjestelmä on tarkoitettu turvaamaan työttömyyden aikainen toimeentulo. Myös työvoimapoliittisten koulutusten aikana maksettavia etuuksia voidaan pitää toimeentulotukeen nähden ensisijaisina. Suomen perustuslakia koskevassa hallituksen esityksessä (HE 1/1998 vp) lain 19 §:n 1 momentin yksityiskohtaisissa perusteluissa samoin kuin toimeentulotuesta annettua lakia koskevassa hallituksen esityksessä (HE 217/1997 vp) lain 10 §:n yksityiskohtaisissa perusteluissa on korostettu sitä, että jokaisen oikeus välttämättömään toimeentuloon on sidottu henkilön kykyyn hankkia itselleen ihmisarvoisen elämän edellyttämä turva. Lisäksi viimeksi mainitussa hallituksen esityksessä on toimeentulotuesta annetun lain 10 §:n 3 momentin soveltamistilanteiden osalta muun ohella lausuttu, että henkilölle tulee voida osoittaa konkreettinen ja hänen kykyihinsä ja olosuhteisiinsa sovitettu tapa hankkia toimeentulonsa, ja että lain 10 §:n 1 ja 3 momenttiin liittyy kohtuullisuusharkintaa. Perustuslaki-valiokunta on lausunnossaan (PeVL 31/1997) kiinnittänyt erityistä huomiota siihen, että kohtuuttomuuskriteeriä tulkitaan perusoikeusmyönteisesti.
Hallinto-oikeuden käsiteltävänä olleessa asiassa toimeentulotuen tarve oli johtunut siitä, että toimeentulotuen hakija oli laiminlyönnillään aiheuttanut sen, ettei työtä tai työvoimapoliittista toimenpidettä ole voitu tarjota hänelle. Edellä mainituissa perustuslain ja toimeentulotuesta annetun lain esitöissä lausuttuun nähden hallinto-oikeus katsoi, että myös tällöin perusosan alentamisen tulee perustua yksilökohtaiseen harkintaan, jossa perusosan alentamisen kohtuullisuuden arviointiin vaikuttaa henkilön kyky omalla toiminnallaan hankkia itselleen riittävä toimeentuloturva. Henkilöllä tulee terveydentilansa ja muiden olosuhteittensa puolesta olla etukäteen arvioiden realistiset mahdollisuudet osallistua aktivointisuunnitelmien laatimiseen ja noudattaa pitkäjännitteisesti hänen työllistämisekseen laadittavia suunnitelmia.
Asiassa esitetyn selvityksen perusteella oli ilmeistä, että A oli sairautensa ja siitä johtuvan epäsäännöllisen elämäntapansa vuoksi ollut kykenemätön noudattamaan hänelle työvoima- ja sosiaalitoimen viranomaisten suunnitelman laatimista varten asettamia tapaamisaikoja ja hänen työllistymisensä edistämiseksi mahdollisesti tehtäviä suunnitelmia. A:n ei voitu näissä olosuhteissa katsoa olleen kykenevä hankkimaan välttämätöntä toimeentuloaan omalla toiminnallaan. Näin ollen ja kun perustuslain 19 §:n 1 momentin ja toimeentulotuesta annetun lain 1 §:n 1 momentin säännöksillä on turvattu tällaisessa tilanteessa jokaiselle oikeus ihmisarvoisen elämän kannalta välttämättömään toimeentuloon, perusosan alentaminen 40 prosentilla oli ollut näissä olosuhteissa toimeentulotuesta annetun lain 10 §:n 4 momentissa tarkoitetulla tavalla kohtuutonta.
Suomen perustuslaki 19 § 1 mom
Laki toimeentulotuesta 1 § 1 mom, 2 § ja 10 § 1 mom 1 k sekä 3 ja 4 mom
Hallituksen esitys uudeksi Suomen Hallitusmuodoksi (HE 1/1998 vp)
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi toimeentulotuesta sekä laiksi sosiaalihuoltolain ja -asetuksen eräiden säännösten kumoamisesta (HE 217/1997 vp)
Perustuslakivaliokunnan lausunto koskien hallituksen esitystä eduskunnalle laiksi toimeentulotuesta sekä laiksi sosiaalihuoltolain ja -asetuksen eräiden säännösten kumoamisesta (PeVL 31/1997)