istut sohvalla rennosti. jalat mukavasti pöydällä. kirja kädessäsi.
vilkuilen sinua salaa. varmaan tiedätkin sen. jatkat silti kirjaasi lukien.
olet hyvässä kohdassa. naurunrypyt silmäkulmissasi pääsevät valloilleen.
minäkin hymyilen. vilkuilen sinua salaa. varmaan tiedätkin sen.
sivut kirjassa vaihtuvat kuin maisemat kiitävän junan ikkunasta. varmasti tiedätkin sen, että
minäkin nautin kun saan kuulua sinun maisemaasi.
vilkuilen sinua salaa. varmaan tiedätkin sen. jatkat silti kirjaasi lukien.
olet hyvässä kohdassa. naurunrypyt silmäkulmissasi pääsevät valloilleen.
minäkin hymyilen. vilkuilen sinua salaa. varmaan tiedätkin sen.
sivut kirjassa vaihtuvat kuin maisemat kiitävän junan ikkunasta. varmasti tiedätkin sen, että
minäkin nautin kun saan kuulua sinun maisemaasi.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Tämä on niin mainio runo, en voinut olla kommentoimatta !
Tässä on ilkikurisuutta ja jotenkin " salaista rakkautta " kertojaltaan, en osaa paremmin selittää.
Ja sitten, " varmaan tiedätkin sen " ... Kiitos lukuelämyksestä ! :)
Nautinnollinen luonnollinen hetki
-runosi on. Aistillinen nautinto
vei mukanaan itsessään :)
Sain kuulua maisemaan, kiitos!!!!