Mun haave olisi elää kulkurin elämää. Matkustelisin ympäri maailmaa välillä patikoiden ja välillä laivalla (rahatilanteen mukaan). Olisin pätkätöissä jossain satamassa ja jatkaisin sitten taas matkaa eteenpäin.
Haluaisin paeta muita ihmsiä, kaupallisuutta ja mukavuuksia. Haluaisin myös oppia uutta erilaisista ihmisistä ja kulttuureista. En vaan tunne yhtään ihmistä, joka ei olisi niin vierottunut luonnosta ja fyysisistä/psyykkisistä haasteista, että pystyisi elämään kanssani huoletonta elämää.
En kantaisi matkoillani huolta mistään ja eläisin päivä kerrallaan. Jos rahat loppuisi kesken, niin keksisin kuitenkin jonkun keinon selviytyä seuraavaan päivään asti. Onko täällä ketään samanhenkisiä ihmisiä, jotka olisi valmiita hylkäämään sivistyksen ja mukavuudet?
Haluaisin paeta muita ihmsiä, kaupallisuutta ja mukavuuksia. Haluaisin myös oppia uutta erilaisista ihmisistä ja kulttuureista. En vaan tunne yhtään ihmistä, joka ei olisi niin vierottunut luonnosta ja fyysisistä/psyykkisistä haasteista, että pystyisi elämään kanssani huoletonta elämää.
En kantaisi matkoillani huolta mistään ja eläisin päivä kerrallaan. Jos rahat loppuisi kesken, niin keksisin kuitenkin jonkun keinon selviytyä seuraavaan päivään asti. Onko täällä ketään samanhenkisiä ihmisiä, jotka olisi valmiita hylkäämään sivistyksen ja mukavuudet?
Vastaukset 6
Vanhimmat
Mitä saavutat tällä kaikella?
En mitään. Koko jutun pontti on se, että en halua saavuttaa mitään.
Itse tahdon pikemminkin vieroittaa itseni nykymaailmasta elämällä kaupunkierakkona.
Mulla on vaan semmonen haave, että haluaisin lähteä kiertelemään maailmaa ja tutustua uusiin kulttuureihin ja maihin. Olisi niin ihanaa päästä tästä Suomesta pois. Olen vähän ajatellut, että lähden vanhempana reilaamaan interraililla. Rahaa ei tietenkään ole, mutta eiköhän sekin jostain järjesty, mut se on pääasia, että pääsee jonnekin! :D Mukavuudet tulee toissijaisena, joten ne eivät ole mitenkään välttämättömiä ja sivistystähän se on, että pääsee näkemään ympärilleen ja näin ollen tietää enemmän uusista asioista kuten esim. kulttuureista.
Mä ajattelen aika samalla tavalla kuin säkin. Jotenkin vaan tuntuu, että nyt mä elän päivästä toiseen tekemättä ja näkemättä oikeastaan yhtään mitään. Kaikki päivät kuluu vaan ajan kuluttamiseen ja saman vanhan toistamiseen. Mut se ei riitä mulle, mä haluisin nähdä maailmaa ja oppia myös jotain, enkä vaan jumittaa paikoillani niin että lopulta musta tulee yhtä tylsistynyt ja samanlainen kuin kaikista muistakin. Mä haluiaisin että mun elämällä olis jokin tarkoitus, olisi edes jotain mihin mä tuntisin intohimoa ja että tietäisin olevani elossa ja pystyväni tekemään ja näkemään vaikka mitä, enkä vain antaa elämän valua ja odottaa että jotain vihdoin tapahtuisi.
Madventures?
hmm....