Netti on pullollaan sepustuksia siitä, miten rillien saaminen karkottaa ystävät ja tekee rillien kantajasta sosiaalisesti syrjäytyneen hylkiön, jota kukaan ei kutsu bileisiin.
Itse en oikein jaksa uskoa tuota asiaa. Mulla on ollut rillit yhdeksän vuotiaasta saakka ja edes tytöt eivät ole karttaneet minua. Sellaista kuulemma aika harvinaista asiaa tapahtuu kohdallani, että hyvän näköiset tytöt tulevat itse iskemään minua ja selvin päin vieläpä. Eräs ilta ihan huvikseni laskin, kuinka monta kaunista naista olen saanut kiinnostumaan itsestäni elämäni aikana mitään tekemättä ja pääsin laskuissani noin kolmeen kymmeneen naiseen ja sitten menin sekasin laskuissa ja lopetin laskemisen. Jopa varhaisteini-iän kiimaisina vuosina jo olin päivittäin pihan tyttöjen hipelöinnin ja puristelun kohteena. Erityisesti tykkäsivät puristella takapuoltani ja joku kaikista epävakain yksilö kokeili myös jööttini kokoa siinä sivussa. Tämä ei ole seksipalsta, mutta tarkoitukseni on kuvata elämääni rillien kanssa mahdollisimman realistisesti.
Kauniilla naisilla toki on itsetuntoa iskeä ketä tahansa, mutta ei silmälasittomat karjutkaan saa sellaista kohtelua osakseen, mitä minä olen saanut. Koulussa poikkeuksetta ne koulun kauneimmat ja fiksuimmat tytöt, eli ns. hyvien perheiden tyttölapset kiinnostuivat minusta. Kehuja sateli jatkuvasti ja sieltä täältä pientä flirttiä oli aina ilmassa. Naiset toki ovat aina sanoneet, että olen komea, mutta rillipää olen kuitenkin, you know.
Olen kyllä huomannut, että jotkut ihmiset pitävät minua ehkä vähän kylmänä ja ylimielisenä, eli siis jonkinlaisena älykkö-nörttinä. Se on varmaan kaikkien silmälasit omistavien ongelma, mutta pointti on siinä, että ihmiset haluavat tutustua minuun siitäkin huolimatta, että olen "viileä älykkö", tai mitä ikinä minä heille olekaan.
Minusta tuntuu, että joskus rilleillä saattaa olla ulkoiseen olemukseen jopa parantava vaikutus. Ilman laseja olisin minäkin "tyhmemmän" näköinen ja luultavasti minuun suhtauduttaisiin kuin tyhmään perusjannuun, jos en tarvitsisi laseja. Eli parhaassa tapauksessa antavat jonkinlaista älyllistä uskottavuutta ja karismaa, on se sitten ansaittua tai ei.
Mutta aina rilleillä ei tietenkään ole positiivista vaikutusta ihmiseen. Ehkä kylmä totuus on se, että jos kyseessä on erittäin laiha ja luonteeltaan syrjäänvetäytyvä nuori mies, jolla on erittäin kapeat kasvot ja esimerkiksi finnejä naaman koristeena, niin siinä tapauksessa rillit eivät nosta yksilön sosiaalista statusta millään tavalla. En halua olla loukkaava, mutta täällä me silmälasikäärmeet voimme olla toisillemme rehellisiä. Kertokaa muutkin silmälasipäiset ihmiset, minkälaista elämänne on ollut lasien kanssa.
Itse en oikein jaksa uskoa tuota asiaa. Mulla on ollut rillit yhdeksän vuotiaasta saakka ja edes tytöt eivät ole karttaneet minua. Sellaista kuulemma aika harvinaista asiaa tapahtuu kohdallani, että hyvän näköiset tytöt tulevat itse iskemään minua ja selvin päin vieläpä. Eräs ilta ihan huvikseni laskin, kuinka monta kaunista naista olen saanut kiinnostumaan itsestäni elämäni aikana mitään tekemättä ja pääsin laskuissani noin kolmeen kymmeneen naiseen ja sitten menin sekasin laskuissa ja lopetin laskemisen. Jopa varhaisteini-iän kiimaisina vuosina jo olin päivittäin pihan tyttöjen hipelöinnin ja puristelun kohteena. Erityisesti tykkäsivät puristella takapuoltani ja joku kaikista epävakain yksilö kokeili myös jööttini kokoa siinä sivussa. Tämä ei ole seksipalsta, mutta tarkoitukseni on kuvata elämääni rillien kanssa mahdollisimman realistisesti.
Kauniilla naisilla toki on itsetuntoa iskeä ketä tahansa, mutta ei silmälasittomat karjutkaan saa sellaista kohtelua osakseen, mitä minä olen saanut. Koulussa poikkeuksetta ne koulun kauneimmat ja fiksuimmat tytöt, eli ns. hyvien perheiden tyttölapset kiinnostuivat minusta. Kehuja sateli jatkuvasti ja sieltä täältä pientä flirttiä oli aina ilmassa. Naiset toki ovat aina sanoneet, että olen komea, mutta rillipää olen kuitenkin, you know.
Olen kyllä huomannut, että jotkut ihmiset pitävät minua ehkä vähän kylmänä ja ylimielisenä, eli siis jonkinlaisena älykkö-nörttinä. Se on varmaan kaikkien silmälasit omistavien ongelma, mutta pointti on siinä, että ihmiset haluavat tutustua minuun siitäkin huolimatta, että olen "viileä älykkö", tai mitä ikinä minä heille olekaan.
Minusta tuntuu, että joskus rilleillä saattaa olla ulkoiseen olemukseen jopa parantava vaikutus. Ilman laseja olisin minäkin "tyhmemmän" näköinen ja luultavasti minuun suhtauduttaisiin kuin tyhmään perusjannuun, jos en tarvitsisi laseja. Eli parhaassa tapauksessa antavat jonkinlaista älyllistä uskottavuutta ja karismaa, on se sitten ansaittua tai ei.
Mutta aina rilleillä ei tietenkään ole positiivista vaikutusta ihmiseen. Ehkä kylmä totuus on se, että jos kyseessä on erittäin laiha ja luonteeltaan syrjäänvetäytyvä nuori mies, jolla on erittäin kapeat kasvot ja esimerkiksi finnejä naaman koristeena, niin siinä tapauksessa rillit eivät nosta yksilön sosiaalista statusta millään tavalla. En halua olla loukkaava, mutta täällä me silmälasikäärmeet voimme olla toisillemme rehellisiä. Kertokaa muutkin silmälasipäiset ihmiset, minkälaista elämänne on ollut lasien kanssa.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Negatiivista vaikutuksista tuo aloittajan viimeinen kappale oli täysin totta. Jo valmiiksi hieman syrjäänvetäytyvälle tyypille rillit voivat olla "viimeinen naula arkkuun" eli tekevät epävarmaksi ja huonontavat itsetuntoa. Sen jälkeen ei sitten kukaan ole sinusta kiinnostunut - ei sen enempää kaverina kuin parisuhteen kannaltakaan. Esimerkkinä meikäläinen noin 20 v. sitten eli ennen piilareita.
Rillit tosiaan sopivat joillekin henkilöille erittäin hyvin. Itse hankin silmälasit vähän aikaa sitten ja jos rehellisiä ollaan niin minun kohdallani tilanne on mennyt huonompaan suuntaan. Tuntemattomat ihmiset luulevat minun olevan joku tietokoneasiantuntija. He tulevat kyselemään vaikeita termejä ja jotain koodausjuttuja. Toisaalta ihmiset eivät enää kiinnitä minuun niin paljoa huomiota eivätkä mielellään juttele kanssani. Minua tämä tilanne ei juurikaan haittaa. Pystyn kyllä pari vuotta sinnittelemään lasit silmillä. Sitten menen silmäleikkaukseen.
Hanki nyt hyvä ihminen piilarit. Kyllähän sitä nyt parissa vuodessa (leikkausta odotellssa) hulluksi tulee, jos ihmiset eivät halua jutella jne.
Pystyn käyttämään vaan kertakäyttölinssejä, silmät tulee muuten niin kipeäksi ja verisen näköseksi. Kyllä mulla juhlatilaisuuksis yleensä o piilolinssit päässä. Ihme homma kyllä kun ihminen joutuu kärsimään näin paljon huonon näön takia. Oon kyllä ollut aika paljon tietokoneen ääressä vuosien varrella, eli tästä joutuu vaan itseään syyttämään.
"Netti on pullollaan sepustuksia siitä, miten rillien saaminen karkottaa ystävät ja tekee rillien kantajasta sosiaalisesti syrjäytyneen hylkiön, jota kukaan ei kutsu bileisiin."
Ei nää tyhjästä ole tullut mullakin on peräti 1 vaikikaveri enään jäljellä kun tollaset reilu 10-vuotta sitten en ois viittinyt ruveta edes laskemaan. Nyt on piilarit ja ollaan komeeta miestä ja aionki panostaa nyt vaan naisiin jos kavereita tulee siinä sivussa niin hyvä niin. Hyvä emäntä plus 1 vakikaveri mitä sitä muuta tarviiskaan?
Jo lapsena oli paksut lasit, ja ekat piilarit 24 vuotiaana. Ja kas: naiset kiinnostuivat, ja alkoi naismaailmassa menestyminen. Jos taas liikuin rillit päässä (-10 dioptria) niin kukaan nainen ei kiinnittänyt mitään huomiota. Olen laiha, kapeahkoharteinen ja kapeat kasvot, toki tukka suht tuuheana päässä. Rillit pienentää näillä vahvuuksilla silmät ja peittävät poskien muodot joka on eräs komeuteni osanen ilman rillejä. Kun siis rillittä kulkee, saan naisilta -nuoriltakin- silmäilyjä, avointa katsekontaktia ja hymyilyä ja flirttiäkin.
On kohdallani taivahan tosi, että rillit ovat olleet aikoinaan naismaailman este.
Onhan se aina tavallaan jonkinasteista "markkinavoiman testausta" jos on silmälasien kanssa je epävarma tästä miten ihmiset suhtautuu. Mielipiteitä on varmasti monia.. omalla kohdallani olen kuullut, että mielummin ilman, mutta en jaksa itse tuohon uskoa (olen nainen) ja täytyy sanoa että miesten huomio on tahtomattanikin aika suurta, sillä tykkään laittautua ja olla siisti. Huomiota saa yleensä kroppani sekä silmäni ja suuret huuleni.
Mutta totta on että varsinkin älykkäät miehet kiinnostavat älykkäitä naisia, ja silmälasit eivät kyllä haittaa siinä, se on se kokonaispaketti mielestäni, mikä ratkaisee ja henkilökemiat jne muut vetovoimatekijät.
Mutta ihan totta on, että miehessä ei kyllä silmälasit haittaa, päinvastoin, joskus ne voivat parantaakin "visuaalista kokonaisuutta". Yleensä miehiä syytetään siitä, että he ovat visuaalisia, mutta niin olen minäkin naisena, vaikea sitä on kuvitella vetovoimaa jos ei toinen vaan itseä miellytä oli silmälasit tai ei.
Surullista olisi todeta, jos silmälasit muka vaikuttaisi silti siihen saako ihminen kavereita vai ei..! Ei tämän pitäisi mennä, ja tuskin yhtään ajattelevaisen yleisön puölesta edes. Persoona voi olla vetävä oli silmälaseja tai ei, ja silmälasit ovat harvoin yksilön oma valinta. Tiedän silti yhen tuttavan, joka vaan turhamaisuuttaan osti imagolasit, mikä tuntuu ironiselta sellaisen puolesta joka näitä käyttää. Mutta myönnän että tulevaisuudessa minua kiinnostaa laser -leikkaus menemisen ja urheilun kannalta, esim. juostessa silmälasit ovat hiukan tiellä, tai sitten sekin on vain tottumiskysymys.
Muistakaa, että kauneus/komeus on katsojan silmissä. Jonkun mielestä joku voi näyttää tosi kauniilta tai komealta, mutta joku toinen ei taas näe tyypissä mitään ihmeellistä.