äkkiä kertokaa

Marsu on Etelä-Amerikasta kotoisin oleva jyrsijä, josta on tullut suosittu kotieläin. Marsu on ollut aiemmin yksi yleisimmin käytetyistä koe-eläimistä, mutta nykyään eläinkokeisiin käytetään enemmän hiiriä ja rottia niiden lisääntymisen nopeuden takia.Luonnonvaraisia marsulajeja (heimo Caviidae) tavataan vain Etelä-Amerikassa. Kalliomarsut asustavat Brasilian kuivilla kallioalueilla pääasiassa lohkareiden alla ja kalliohalkeamissa. Marsut elävät pienehköissä laumoissa, marsut 5-10 yksilönMarsut ovat aktiivisempia hämärän tultua. Marsut ovat kasvinsyöjiä, mistä syystä niiden ruoan ei tulisi sisältää eläinperäisiä tuotteita kuten kananmunaa. Marsuille on aina oltava tarjolla hyvää heinää sekä raikasta vettä. On myös hyvä tarjota ikään sopiva päivittäinen annos erityisesti marsuille tarkoitettuja pellettejä sekä C-vitamiinia, jonka vähimmäisylläpitoannos on 10 mg päivässä (kantaville ja sairaille kaksinkertainen määrä). Marsut eivät pysty itse tuottamaan C-vitamiinia, joten sen päivittäinen saaminen on erittäin tärkeää. C-vitamiini tulisi saada pääosin laadukkaasta tuoreruoasta, mutta varmuuden vuoksi vitamiinin riittävä saanti on hyvä taata lisävalmistein. Pellettimerkkiä valitessa tulisi ottaa huomioon, että jotkin laadut sisältävät eläinperäisiä ainesosia.Marsujen hampaat kasvavat jatkuvasti, joten marsun on saatava kuluttaa hampaitaan jyrsimällä. Sopivaa jyrsittävää ovat esimerkiksi vähäsuolainen näkkileipä, myrkyttämättömät puiden oksat ja kuivattu ruisleipä. Marsulle voi myös antaa suolakiveä. Näiden lisäksi marsun täytyy saada tuoreruokaa mielellään kerran päivässä. Sopivaa naposteltavaa on esimerkiksi porkkana, lanttu, nauris, palsternakka, voikukan lehdet ja tuoreheinä. Myös omena sopii pieninä määrinä.Marsut ovat laumaeläimiä ja niitä pitää aina olla vähintään kaksi. Lajitovereiden seuraa vailla elävä lemmikkimarsu voi kesyyntyä huomattavasti ja tulla "sylimarsuksi", mutta ihmisseura ei täytä marsun sosiaalisuuden tarvetta lajitovereiden tavoin.
Marsujen elinikä on 4-10 Vanhimmat marsut ovat eläneet yli kymmenvuotiaiksi, maailman vanhin marsu 14-vuotiaaksi.lähde? Naaraat tulevat sukukypsiksi 4–6 viikon ikäisinä ja urokset 5-8 viikon ikäisinä. Marsu saa yleensä 1-6 poikasta kerrallaan. Marsuja on paljon eri rotuja: pitkä-, karkea- ja lyhytkarvaisia sekä täysin karvattomia. Pitkäkarvaisia marsurotuja on seitsemän: alpakka, sheltie, peruaani, coronet, lunkarya, texel ja merino.Marsut ääntelevät keskenään lähes jatkuvasti. Niillä on laaja valikoima erilaisia ääniä, joita ihminen voi oppia hyvinkin helposti ymmärtämään.Kuikuttamalla marsu vaatii hoitajaltaan huomiota silittelyn ja etenkin ruoan muodossa. Ne oppivat nopeasti yhdistämään jääkaapin oven avaamisen ja vihannespussin rapinan ruokaan ja päästelevät kovaäänisiä "kuii"-huutoja kuullessaan ruokaan viittaavia ääniä.Marsun "nikotteluääni" kielii tyytyväisyydestä. Jos marsu myös loikkii innoissaan ilmaan (saattaa myös heittelehtiä) se on erittäin riehakas. Kovaääninen kiljunta tai huudahdus on marsujen varoitusääni, jolla se varoittaa toisia tai kertoo, ettei se pidä jostain, esimerkiksi liian kovakouraisesta käsittelystä. Lyhyt "kkurr"-ääni varoittaa myös tympeästä käsittelystä. Hiljaista ja tyytyväistä "pulputusääntä" marsu pitää muun muassa hoitajansa sylissä siliteltävänä. Röhkimistä muistuttavalla äänellä marsut tervehtivät toisiaan. Hampaiden naksutuksella marsu uhkailee. Se voi myös naksutella hampaitaan ollessaan tyytymätön, esimerkiksi jos ruoka ei sen mielestä tule riittävän nopeasti nenän eteen, tai jos sille tehdään jotain epämiellyttävää. Leppoisa hampaiden naksuttelu saattaa myös viestiä tyytyväisyyttä. Nakutusääni syntyy, kun marsu liikuttaa alaetuhampaiden reunaa yläetuhampaita vasten. Hurinaan liittyy usein myös eleitä. Mahtaillessaan tai naarasta kosiskellessaan marsu tepastelee pitkin jaloin keikuttaen takapuoltaan puolelta toiselle ja hurisee samalla. Kehräämisen tapaisella hurinalla marsu voi kertoa luottamuksesta ja hyvästä olosta. Marsut saattavat joskus myös "sirkuttaa". Äänelle ei ole vielä keksitty tarkoitusta. Marsu voi myös aivastella.Kevyt nuuhkaisu, tai pieni kuonojen yhteen hierominen on marsujen tapa tervehtiä lauman jäseniä. Haistelemalla toistensa kuonoa ja takapuolta marsut tutustuvat uuteen yksilöön tai tunnistavat, kuuluuko toinen laumaan ja onko se uros vai naaras. Lonkalla tönäisyllä marsu kehottaa toista siirtymään.
Myös arvojärjestyskamppailun hävinnyt marsu haukottelee voittajalle. Marsu osoittaa hyvin selkeästi alistuvansa.