Tuntuu,että kaikissa uusperheissä on ongelmia ex-perheen sovittamisessa. Milloin se on naamioiduttu exän hankaluuteen tai ex-perheen lasten "ongelmiin".
Uskonpa, että taustalla on pitkälti vain epävarmuus ja tietämättömyys uusikolta. Uuden lapsen teon jälkeen luullaan sen aukaisevan ex-naisen silmiä eli toisin lapsella näpäytetään exää, "hähää, sainpas hänet"..
tai uuden lapsen luullaan laukaisevan (tai uskotellaan itselleen) tilannetta jotenkin uusikon parhaaksi.
Nämä on aika yleisiä pikauusperheissä.
On sitten myös niitä uusperheitä,jotka on rakkaudella ,epäitsekkyydellä ja lapsia kunnioittaen rakennettu. Niissä toimii ex-perhe ja uusperheys sulassa sovussa.
Uskonpa, että taustalla on pitkälti vain epävarmuus ja tietämättömyys uusikolta. Uuden lapsen teon jälkeen luullaan sen aukaisevan ex-naisen silmiä eli toisin lapsella näpäytetään exää, "hähää, sainpas hänet"..
tai uuden lapsen luullaan laukaisevan (tai uskotellaan itselleen) tilannetta jotenkin uusikon parhaaksi.
Nämä on aika yleisiä pikauusperheissä.
On sitten myös niitä uusperheitä,jotka on rakkaudella ,epäitsekkyydellä ja lapsia kunnioittaen rakennettu. Niissä toimii ex-perhe ja uusperheys sulassa sovussa.
Vastaukset 77
Vanhimmat
Ei lapsia tehdä näpäytykseksi kenellekkään. Kyllä lapset parisuhteessa (ydin- tai uusioperhe) tehdään ihan vain rakkaudesta toisiinsa.
Mikäli ex kuvittelee uusioperheen lapsen olevan hänelle näpäytys, pitäisi varmaan katsoa peiliin ja miettiä miksi tällaista kuvittelee ja miksi aikoinaan omat lapsensa teki, olivatko hekin vain näpäytyksiä.
Ymmärrän aloittajan ajatuksen siitä, että uusikon oma epävarmuus voi myös hankaloittaa asioita, tai asioiden kokemista. Se, että lapsia tehtäisiin näpsäytykseksi exälle, tuntuu kuitenkin jo kaukaa haetulta. Toki jostain päin maata saattaa sellainenkin yksilö löytyä, mutta tuskin kovin terve.
Jopa "pikauusperheissä" lapset varmastikin tehdään rakkaudesta. Uusperheissä myös puolisoiden ikä alkaa usein jo kolmosella, eikä lasten tekoa haluta senkään takia lykätä, eikä haluta pitkiä ikäeroja aiempien lasten kanssa. Asialla ei ole mitään tekemistä exän näpäyttämisen kanssa.
Varmasti moni uusikko haluaisi osoittaa miehen exälle, että kuka nyt milläkin paikalla on, mikäli välit ovat syystä tai toisesta hankalat. Näpsäytys toive kuitenkin lienee koskevan vain sitä, miten mies käsittelee exää.
Itse voin "avoimesti" (lue, nimimerkin takaa netissä...) tunnustaa, että olisi hienoa, jos miehen exä saisi "nenilleen" kaiken solvailujen jälkeen. Toiveeni on varmasti inhimillinen ja ymmärrettävä, kun huomioidaan kaikki tapahtunut. Toisaalta parhaitenhan hän ymmärtää ajan kanssa asioiden tilan, kun emme hänen valitustaan ja raivoaan huomioi, vaan keskitymme omaan elämäämme ja kaikkien lasten hyvinvointiin.
Olen kovasti pohtinut, mitä minä tai mies olemme tehneet väärin miehen exää kohtaan. Mies on suoraan naiselta kysynytkin, että mitä pahaa minä olen hänelle tehnyt. Vastausta ei kuulu. En ole sanonut yhtään pahaa sanaa hänelle. Siitä huolimatta hän haluaa "tuhota elämämme" hänen omien sanojensa mukaan.
Jatkan yhä mietintää siitä, miten minun kannattaisi jatkossa toimia, että rauha löytyisi. Rakentavia ehdotuksia otetaan vastaan. Nainen toivoisi, että katoaisin miehen elämästä, mutta se ei ole kovin rakentavaa. Olemme erittäin onnellisia yhdessä ja rakastamme toisiamme. Lapset ovat meille tärkeitä, omat ja toisen, ja myös lapsen välittävät meistä molemmista. Yhteinen lapsi on suuri toive.
Tiedoksi myös se, että minä en ole miestä tuntenut vielä silloin, kun tuo exä itse halusi erota.
"Itse voin "avoimesti" (lue, nimimerkin takaa netissä...) tunnustaa, että olisi hienoa, jos miehen exä saisi "nenilleen" kaiken solvailujen jälkeen. "
"Toiveeni on varmasti inhimillinen ja ymmärrettävä, kun huomioidaan kaikki tapahtunut. "
Kostonhimoisia uusikoita on pilvin pimein,sinua ymmärretään. Itse en ymmärrä,rehellisesti sanottuna.
Kuinka voit toivoa pahaa exälle ja saavansa "nenilleen" lapsesta,jonka muka teet rakkaudesta?? Sinäkin odotat lapsen ratkaisevan jotain,mitä et itse osaa. Eikö lapsenne ansaitsisi puhtaan alun elämälleen??Kertoo äidistä paljon sinunkin teksti,voi voi.
ei lukenut tekstissä että toivoo exän saavan nenilleen lapsesta. Vaan saavan nenilleen uhkauksistaan tuhota toisten elämän ja "Näpsäytys toive kuitenkin lienee koskevan vain sitä, miten mies käsittelee exää."
niin nopeesti haluu niitälapsia? Jo alle 5 kk suhteessa saattaa uusikkko olla paksuna? Ei kukaan rakatu noin nopeesti ainakaan tosissaan.
Monesti se lapsi vaan on hyväkeino näpäyttää ja pitäämies itsellään ja kiusata miehen lapsia.
Kiitos tästä puolustuksesta. Aivan, eli lapsi ei ole näpäytys, vaan meidän perheemme toteutunut unelma. Toivoisin exän saavan näpäytyksen jollakin muulla tavalla. En tarkoita, että toivon hänelle tapahtuvan jotain pahaa, vaan että hän kokisi nipistyksen sielussaan siitä, mitä pahaa on aiheuttanut. Katumus on oppimisen merkki, ja kyllä se vähän nipistää. Olen itsekin elämässä joitakin asioita katunut, ja virheistäni oppinut. Samaa kykyä toivoisin miehen exälle.
Itse asiassa toivoisin hänen löytävän suuren onnen, koska sen myötä hänen silmänsä ehkä aukeaisivat ymmärtämään, että antaa ihmisten vaan olla onnellisia!
Vaikka sinä et rakastu niin nopeasti, se ei tarkoita sitä, että kukaan ei rakastu.
Minun äitini kosi isääni, kun he olivat seurustelleet kuukauden. Ovat olleet nyt yhdessä 36 vuotta, ja ovat edelleen hyvin rakastuneita. Vastaavia tarinoita on lukuisia. Jos uskaltaa antautua suhteeseen heti alusta asti juuri sellaisena kuin on, hyveineen ja paheineen, aito rakkaus pääsee kasvamaan nopeasti, jos ihmiset ovat sopivia toisilleen.
"Näpsäytys toive kuitenkin lienee koskevan vain sitä, miten mies käsittelee exää."
Mustat sukat jalassaan uusikolla....Ehkä toivoisit,että miehesi kääntyisi exää vastaan ja sanoisi suorat sävelet,mutta miehelläsi ja hänen exällä on läpinäkyvä yhteys,joka säilyy,koska miehesi on joskus rakastanut ja vannonut rakkauttaan tälle exälle. Ja he ovat tehneet lapsen rakkaudesta ja yhteiseen tulevaisuuteen luottaen. Se on aina mielessä,vaikkei se toteunutkaan. Ne yhteiset sanat ja yhteiset lupaukset..SE on monesti uusikoilla taustapiruna ja sitä ei haluta myöntää. Siitä juontaa ongelmat.
Minä ainakin,kun/jos uusikoksi tulen,pidän kyllä mielessäni minun ex ajat ja muistan kuinka kannattaa asiat hoitaa.
Ei ole kyse mustista sukista, vaan siitä, että jos on tullut kaltoin kohdelluksi exän taholta, haluaa että "paha saa palkkansa". Asialla ei ole mitään tekemistä mustasukkaisuuden kanssa. Ja koska usein uusikko, ainakaan minä, ei ole tekemisissä exän kanssa, koska exällä ei siihen ole halua, ainoa kommunikointiväylä on mies ja hänen ilmaisunsa exälle.
Minulla ei ainakaan ole exän kanssa mitään läpinäkyvää yhteyttä. Rakkaus kuoli jo ennen eroa. Lupasin, ja tarkoitin, aikoinani häntä aina rakastavani, vaan nyt tiedän paremmin. Olin väärässä. Kunnioitan exääni saman verran, kuin nyt yleensäkin kunnioitan ketä tahansa ihmistä, jotka toimivat elämässä parastaan yrittäen. Mitään "yhteyttä" ei ole. Sen takia ero tulikin.
Koska olen itsekin exä, uskon hyvin, ettei miehellänikään ole exän suuntaan mitään yhteyttä. Heidän tilanteessa asia on kärjistynyt jopa toiseen suuntaan, eikä mies oikein jaksa kunnioittaa exää edes sen vertaa, kuin ihmisiä yleensä. He eivät ymmärrä toisiaan tai toistensa ajatuksia, jos yrittävät rauhassakin keskustella. Miestä kaduttaa koko liitto, mutta minä muistutan häntä siitä, että ilman tuota liittoa ei olisi ihania lapsia. Mieskin sen toki tietää, ja yrittää päästä katkeruudestaan eroon, koska siitä ei ole mitään hyötyä.
Varmasti kokemuksia on niin paljon kuin ihmisiäkin. Näin meillä.
uusikko tekee niitä lapsia jotta sa erotessaan elareita, ja kahlittua miehen elämäänsä. Epävarmuus ja epätoivo ja katkeruus, siinä kolme seikkaa, mikä nousee pintaan.
eli siis sama pätee sinun mukaasi myös vanhakkoonkin.
Kukaan ei ole edelleenkään vastannut kysymykseen miksi se uusikko on katkera ja epätoivoinen? Ja kenelle? Eikös ne uusikot ole ihan tavallisia naisihmisiä jotka ovat tavanneet mukavan miehen ja rakastuneet? Tekeekö siis se seikka että näiden naisten miehillä on ex-vaimo ja lapsiakin, uusikoista katkeria? Ei kyllä edelleenkään valkene jotta kenelle he ovat katkeria ja miksi ja miksi he olisivat epätoivoisia kun kerran ovat rakastamansa miehen kanssa yhdessä? Valaiskaapa joku vähän.
Olen itse sekä uusikko että exä, molempia sortteja löytyy katkeria ja epätoivoisia. Täällä vain kuvitellaan, että joko kaikki uusikot ovat sellaisia, tai kaikki exän ovat sellaisia.
Valaisen sinua: Jotkut uusikot ovat katkeria siksi, että eivät "ehtineet ensiksi". He ovat rakastuneet mieheen, mutta harmittelevat, kun hän on ehtinyt kokea lastensaamisen ja muita suuria tunteita jo jonkun muunkin kanssa. Epätoivoisia he ovat siksi, että eivät luota siihen, että riittävät. He pelkäävät että miehen side lasten äitiin on niin voimakas, että pelkkä uusi nainen jää kakkoseksi.
Toistan kuitenkin sen seikan, että tällaisia uusikkoja on vain pieni osa uusikoista.
Jotkut exät ovat puolestaan katkeria siksi, että he eivät löytäneetkään eron myötä sitä ihanaa onnea, mitä lähtivät etsimään. Kun mies näyttää onnelliselta uuden naisen rinnalla, nainen kokee hävinneensä. Koska ei osaa tehdä itsestään onnellista, hän alkaa painamaan miestä ja uusikkoa alas, jotta ero onnellisuudessa ei olisi niin suuri. Toinen vaihtoehto exien katkeruuteen on se, jos heidät on jätetty. Huono itsetunto on syvälle juurtunut, ja he kokevat häviävänsä uudelle naiselle. Epätoivoisia exän voivat joskus olla sen takia, että omat lapset viihtyvät loistavasti isän uuden perheen parissa. Etenkin sellaiset exät, joilla on huono omatunto siitä, että eivät lapsiinsa panosta, syyttävät uusikkoja äidin paikan varastamisesta.
Toistan jälleen, tällaisia exiä on vain pieni osa kaikista existä.
Jokainen katsokoot omaan napaan, ja miettikööt miten exät ja uusikot voivat päästä katkeruudesta eroon. Oman itsetunnon vahvistaminen lienee paras keino, ei toisten alas painaminen.
vaimolle ja lapsille, ja epätoivoinen kun pelkää että menettää miehen. Ei suvaitse että kukaan on ylitse hänen, joten lapsetkin on haukuttava jotta tuntee itsensä ainutlaatuiseksi.
Ei kestä että jollain on ollut perhe ja lapset ennen häntä, ja on edelleen maksettava lapsistaan. Se on paha paikka monelle.
Jos ei katkeruutta olisi ja ja epätoivoa, niin lapsilla ja isällä ei olisi vaikeuksia tapailla ja olla yhdessä, mutta uusikko monesti tekee siitä vaikeaa.
UP-palstalla otsikosta "jos välit exään tulehtuneet" olen kopioinut esim. tämän sitaatin uusikon suusta..
Kertoili siis alussa siitä,kun hän on tullut raskaaksi ja miten exä sen ottaa vastaan.
"Vai onko mahdollista, että kävisi niin, että hänen silmänsä aukeaisivat, ja hän ymmärtäisi, että minä olen pysyvästi osa hänen ex miehensä lastensa elämää, ja että sen takia kannattaa lopettaa tuulimyllyjä vastaan taistelu."
Minusta tämä on näpäytystä.
Miksi se on näpäytys, jos toivoo exän heräävän tähän päivään ja ymmärtävän tosiasiat? Sinulla on aika outo tapa nähdä asia. Jos heillä tilanne on se, että ex ei tilannetta ymmärrä, niin eikö tuollainen toive ole ihan ok? Miksi kaikki asiat pitää väkisin nähdä näpäytyksenä?
Kävin lukemassa tekstin, jota lainasit. Nyt tuntuu vielä hullummalta se, miten lainauksen tulkitsit. Samasta tekstistä toinen lainaus:
"Siksi toivoisimme kovasti, että voisimme olla asiallisissa väleissä ja tämä jatkuva loan saaminen niskaan loppuisi."
Uusikko siis vain toivoo rauhaa. Sitä kait suurin osa ihmisistä toivoo, eikä mitään näpsäytyksiä mihinkään suuntaan. Katkerat ihmiset vain ottavat kaiken itseensä, olkoot sitten exiä tai uusikkoja.
Miksi se uusikko tuollasia pohtii,jos kerta lapsi on tehty rakkaudesta eikä näpäytyksestä???
Jos olisin hänen tilallaan,miettisin asiaa niin,että keskittyisin perheeseeni enkä siihen miltäköhän exästä tuntuu.
Jotenkin uusikot ajattelevat vahingoniloisina,kuinka exää harmittaa kun heille tulee yhteinen lapsi. Ei näin kuitenkaan usein ole. Exillä on omat erotunteet käymättä josta johtuu tietyt käyttäytymiset. Siksi en suosittele pikauusperheitä enkä pikapanoja ilman aivoja. Lapsethan tuossa vain kärsii,samoin kuin tuossa ikävässä tarinassa UP-palstalla.
ai miksikö miettii! Että loppuuko se loan tuleminen niskaan ikinä vai ei, niinhän siinä luki. Kaikkihan rauhaa omalle perheelleen haluaa.
mitä väliä sillä on haukkuuko se ex vai ei??????????????????????????????????????????????????????????????????
Ei mulla ainakaan kukaan ulkopuolinen vaikuta mun elämän valintoihin,vaikkei se miellyttäisi. Sitähän se rauha on. Mutta tässä tarinassa uusikolla vaikuttaa exän mielipide melkein siihenkin kumpaan suuntaan pyyhitään wc käynnin jälkeen.
Seuraavana vuoden jälkeen tämä sama uusikko kirjottelee samoja juttuja kuin vanhat uusikot..ex sitä,ex tätä, meidän perhe,exän perhe kamalaa...
Ei se exän käytös ole yhdentekevää silloin, jos hän sotkee lapset mukaan sontakierteeseen. Jos loan heittämistä tapahtuu vain aikuisten kesken, sen voi jättää omaan arvoonsa. Mutta jos ex haukkuu uutta ja miestä lapsille, tai haukkuu pahimmassa tapauksessa sekä omia että uusikon lapsiakin, ei asiaa voi sivuuttaa. Ei sitä saa sivuuttaa olan kohautuksella.
kertoo myös paljon ihmisestä jos joku oikeasti kuvittelee että lapsia tehdään ihan vain hänen kiusakseen. Vielä jos ei edes näe tällaista omaa kuvitelmaansa sairaana niin ei ole ihan kaikki muumit laaksossa ei.
Puhuin pikauusperheistä,joissa yleensä edetään kauhealla kiireellä,jotta saatais jotain "yhteistä" suhteen pohjaksi, jotta vanha unohtuisi äkkiä. Niissä lapset tehdään näpäytyksenä exälle,jotta ex tietäisi paikkansa.
Minusta ei olisi kiva vaan syntyä maailmaan ainoastaan koston vuoksi jonkun naisen katkeruudesta tms. mitä exästä nyt on keksitty.
Toki on varmaan järkeviä uusperhekokonaisuuksia,joissa asiat on ajateltu lasten edun mukaisesti ja uusperhe ja ex-perhe toimii sulavasti, mutta minä en vain ole vielä nähnyt sellaisia.
sinun näkemystäsi siis voi soveltaa kaikkiin lapsia hankkiviin. Esim. ydinperheessä lapsella näpäytetään puolisoa "hähä, oletpas minusta nyt riippuvainen", tai anoppia "veinpäs tyttäresi / poikasi" jne. Lapsilla ei tuon käsityksen mukaan ole mitään tekemistä vanhempien välisen rakkauden kanssa.
"Uusperhe ja ex-perhe", ei vaan uusperhe ja ex-perheen lapset. Exäni aikoinaan perusti uuden perheen josta siunaantui sisaruksia lapsilleni. En minä ainakaan koe että nämä lapset liittyvät minuun mitenkään, omiin lapsiini tottakai, rakkaita sisaruspuolia.
Miksi olet kiinnostunut entisen puolisosi perhe-elämästä ja sinne syntyneistä lapsista??
Miten moni lapsi saisi hyvän pohjan tapaamisille ja eron läpikäymiselle,kun ei näitä pikauusperheitä perustettaisiin. Mutta se nainen,joka pääsee uusikon rooliin (pääsee= saa jonkun miehen, vaikka piloille höylätyn) yrittää saada riippuvuussuhteen mieheen. Alku on sitä,että ymmärretään kun ollut niiiiiin kamala liitto takana,että voi,voi....pikkuhiljaa se menettää tehoa ja naiselle iskee paniikki!!!!!!! Äkkiä paksuksi,jotta saisi sen ihanan perhekuvitelman toteutettua..sekään ei riitä,joten panoksia kovennetteva..haukutaan ex ja ne kakarat.
Tiedän erään perheen ,jossa etä sanoi uusikon taustalauluna tekevän lapsen ,ex-vaimolleen, ja haukkuivat yhdessä tämän exän puhelimessa. Sanoivat tekevänsä lapsen,"niin,mitäs siihen sanot?" Uhosivat yhdessä kaverilleni..mistä tiedän? Siitä että istuin vieressä ..Olin varma,että bestikseni romahtaa,koska ero oli ollut vaikea..hän nauroikin puhelun päätyttyä..
Aikaa kulunut kauan..eikä vauvaa ole tulossa...
satuja, satuja näköjään. Ensin muka puhutaan pikauusperheistä ja seuraavaksi että aikaa kulunut kauan, eikä vauvaa tulossa. Tää juttu onkin nyt puhuttu pussiin, OLIPA YLLÄTTÄVÄÄ kun ei muuta puollustusta omalle mielipiteelle keksitty kuin sadut, just joo!
Puhutpa positiiviseen sävyyn entisen puolison uudesta kumppanista. Kukahan se ongelman aiheittaja oikein on?
Luulen että ainoa ongelma on se uusikko, joka tekee sen ongelman. Kun kuvittelee itsestään liikoja eikä pysty lähellekkään siihen mihin lasten oma äiti ja miehen exä, niin onhan se vaikeeta lapsettoman ihmisen astua suuriin saappaisiin.
En minä ainakaan ole kuullut, että kukaan haluaisi exän saappaisiin. Exähän on exä. Ei uusikko halua olla entinen, vaan nykyinen. Miksi siis kuvittelet, että uusikko haluaisi exän saappaisiin? Kyllähän uusikolla on ihan ikioma tila, miehen rinnalla. Exän lapsille uusikko voi olla välittävä aikuinen, luotettava ja rakastava. Äiti ei kuitenkaan, eikä pääsääntöisesti kukaan äidin paikalle haluakaan.
Moni uusikko ei edes ole lapseton, vaan heillä on lapsia omasta takaa. He tietävät mitä äityis on. Parisuhteessa on kyse kuitenkin kahden aikuisen rakkaudesta. Toki heidän tulee huomioida myös lapsen, ja vahvasti. Exiä ei sen sijaan tarvitse huomioida, muuten kuin lasten äitinä/isänä.
Vastauksesi ensimmäinen sana kertoo kaiken...
"Toki heidän tulee huomioida myös lapsen, ja vahvasti. Exiä ei sen sijaan tarvitse huomioida, muuten kuin lasten äitinä/isänä. "
Lasten äitinähän he ovat 50% elämässä,yleensä enempi,joten kyllä vain uusikon täytyy oppia elämään siten,että miehen ex-perhe on osin mukana heidän elämässään. Siitä ei pääse muutenkuin ajamalla ex, lapsineen pois miehen läheltä.
Silloin voi kommentoida "Kyllähän uusikolla on ihan ikioma tila, miehen rinnalla."
Mikä ihmeen vimma äideillä on että liimautuvat lapsiinsa kiinni? Ero tuli ja meni eikä miehelllä sen jälkeen ole tarvetta seurustella sen ex-akan kanssa. Ei ole mitään ex.perhettä jota huomioida, on vain säälittävä ex-vaimo jota ei kyllä tippaakaan tarvitse huomioida.
Jos sinua ei ole huomioitu, niin ei se tarkoita ettei muita???;)) heh...
Mutta kyllä lapset ovat "liimautuneet" vanhempiinsa,sitä kutsutaan hienosti kiintymyssuhteeksi.
Meillä lapsilla on ainakin oikeus kiintyä molempiin vanhempiin.
Mikä ihmeen sovittaminen? Eronneita kai olette? Ettei vaan taas olisi yksi puolisostaan eron ottanut, joka ei pysty hyväksymään, että toista osapuolta ei saatukaan tuomituksi yksineläjäksi ja rangaistua etävanhemmudella, vaan tämä yllättäen pystyykin jatkamaan elämäänsä ja aloittamaan uuden parisuhteen? Hanki elämä.
Voi, olipas napakasti ja hyvin ilmaistu. Tämän kun kaikki katkerat exän ymmärtäisivät! En pysty käsittämään, miten paljon exän toivovat miehille ja heidän uusille puolisoilleen pahaa, jopa silloin kun mies ja uusikko eivät ole tälle naiselle mitään pahaa tehneet. Todella pahansuopaa.
Ja kun vielä kaikki epävarmat uusikot ymmärtäisivät, että exää ei tarvitse uhkana pitää, vaan voi keskittyä rauhassa elämään sen rakkaan miehen kanssa. Näkisi sen oman hyvän paikkansa turvatuksi miehen rinnalla.
Tällä tavalla loppuisi tällaiset taistelut exien ja nyxien välillä...
Mitä sovittamista siinä nyt on, eihän sellaista kuin ex-perhettä ole olemassa. Eron jälkeen on kaksi erillistä perhettä - isän perheeseen kuuluu lapset ja mahdollisesti puoliso ja vastaavasti äidin perheeseen lapset ja mahdollisesti puoliso. Exät eivät ole osana uusperhettä.
ex-perhe. On perhe jossa on lapset ja isä, ja perhe jossa on lapset ja äiti. Jossain vaiheessa jommllekummalle tai molemmille voi tulla uusi kumppani, sitten on kaksi uusperhettä. Exä ei ole osa entisen puolisonsa perhettä enään. Ei ole mitään exän sovittamista uusperheeseen, koska sinne ei exät kuulu, vain puolisoiden lapset, omat ja yhteiset.
uusperhe. Uusi perhe jossa nuori pari on mennyt naimisiin ja heillä on vauva, se on uusi nuori perhe.
Uusioperhettä ei ole olemassa. Kenelläkään ei ole kahta perhettä. Lapset kuuluu siihen perheeseen jossa he asuvat. Uusikko ei kuulu exän perheseen, ei toisten lasten elämään. Uuteen suhteeseen kuuluu vain ne kaksi vanhaa eronnutta ihmistä. Kun heille syntyy jos syntyy lapsia, on se perhe, mutta kummankaan ex perhe ei ole heidän.
Jos miehellä on lapsia ennestään, ne ovat hänen ja ex vaimon. Miehen uusiolla ei ole mitään sijaa miehen lapsiin.
Ja pah - toki lapset kuuluvat isän/äidin perheeseen siinä missä isän/äidin puolisokin - mutta ex-puolisot eivät ole osana sitä perhettä. Yhtälailla ne lapset ovat äiti/isäpuolen perheen lapsia. Ei kenelläkään tosiaan ole kaksi perhettä - jos on eronnut niin sitten on se uusi perhe mihin kuuluvat lapset ja mahdollisesti se puoliso. Lapset yleensä asuvat kummankin vanhemman luona ja näin ollen ovat osana kumpaakin perhettä.
UUSPERHE on olemassa ja sillä on ihan virallinen merkitys ja sen löydät esim. googlettamalla sanan uusperhe.
Joko olet niin s#####n tyhmä ettet tajua, tai sitten huviksesi väännät päivänselvästä asiasta.
UUSPERHE on aivan eri asia, kuin esittämäsi uusi nuori perhe = ydinperhe.
yhteen perheeseen. Samllalailla voi ajatella että appivanhemmat kuluu, enot sedät tädit kissat koirat, serkut, mummot, ym ym...
Meillä ei lapsilla koskaan ole ollut kymmentä perhettä, ei edes kahta. He ovat aina kuuluneet yhteen perheeseen ja tietävät sen itsekin. He asuvat minun luona ja kuuluvat minun perheeseen.
Mahdolliset isän naiset eivät ole lasten perhettä, vaikka eläisivät miehen siivellä hänen luona, ne eivät kuulu lasten elämään millään muotoa.
Mutta kaikkea voi tietysti kuvitella, ja enemmikseen tämä muoto että lapsella voi olla kymmeniä perheitä onkin kuvittelun tuotosta. Suomessa on vain yksi perhe olemassa.
voi kuvitella. Mutta kukaan ei voi väittää sitä että suomessa ihmisillä olisi monta perhettä! Se ei mene oikein tajuntaan. Lapset kuuluvat siihen perheeseen jossa asuvat. Vain yksi perhe on jokaisella ihmisellä. Minullakaan ei ole koskaan ollut kahta perhettä.
Lapsella on toki yksi perhe - siihen yleensä kuuluvat isä ja äiti vaikka isä ja äiti asuu eri osoitteessa. Lapsen perheeseen voi myös kuulua isän ja äidin puolisot ja uudet sisarukset. Väitätkö tosiaan ettei lapsen toinen vanhempi kuulu lapsen perheeseen? Tai että etävanhempi kokee ettei oma lapsi ole perheenjäsen?
Omistat lapsesi vai? Itsekästä paskaa, yhtälailla se lapsi on isän lapsi.
kuulu perheeseen jos ei siinä asu. Minulla ei ole omieni tieojen mukaan kuin yksi perhe, samoin on lapsilla, ex mies ei asu luonamme joten ei kuulu perheeseen. Lapset ei asu isän luona, joten isä ei kuulu meidän perheeseen, emmekä me hänen.
Kaikki mitkä ovat oman kodin ulkopuolella, ei kuulu perheeseen. Lapsilla ei ole vieraita ihmisiä perheessään.
mutta eivät kuulu hänen elämäänsä enää kun hylkäsi omat lapsensa.
Onko oma isä/äiti vieras lapselle?
sekaisin perhe ja suku. Lapset kuuluvat molemman vanhempansa perheeseen, riippumatta siitä kummassa asuvat. Osoite voi olla vain yhdessä paikassa. Nuo enot, sedät ym. luettelemasi ovat sukua, eivät perhettä.
Minun lapsellani on KAKSI perhettä, toinen minun luonani ja toinen isänsä luona. Mistä saat "kymmeniä perheitä" kasaan? Kaksi tulee erossa, isän sekä äidin perhe, ei tule kymmeniä.
Meillä ei ole kuin yksi perhe, tämä missä lapset ovat asuneet koko ikänsä. Kun isä hylkäsi, ei lapset kuulu hänen maailmaan.
Olisi järkyttävää, jos joku vieras ihminen kuuluisi lastemme perheeseen, miksi ihmeessä kuuluisi? Täysin tuntematon? Minä en ainakaan hyväksyisi että olisin vieraan naisen perheessä lapsineni?
Vain jos minä en kelpaa lapsilleni enää äidiksi, niin ottakoot sitten vaikka kenet perheeseen, mutta niin kauan kun minä olen lasten tärkein ihminen, olen tosi onnellinen. Meille ei mahdu monia vieraita naisia. Ex mies pitäkööt vieraat naiset loitolla meistä, ja lasten elämästä. Itse voi tulla koska tahansa, mutta naiset eivät ole meille tervetulleita.
Kysyin vanhmimmalta että mitäs tuumisit jos sulla olisi sisaruksia tuolla jossain ja kumman valitsisit perheeseen, minut vai isän uudet naiset?
Hän katsoi minuun hölmönä ja sanoi et yksikään vieras ihminen ei tule hänen elämää sotkemaan, riitti kun sotki meidän ja isän välit kokonaan. Ei kiitos. Poika oli sillon 18 v ja nyt 23 v joten mulla on viisaat lapset. Kysyinkin ihan huvikseni, sillä tiesin että lapsemme ei hyväksy isän naisia meille eikä omiin koteihinsa, eikä omiin elämiin. Kun isä hylkäsi, on lasten vuoro nyt laittaa kuria isän elämään. Ei siis viraitanaisia eikä puolikkaita...
voi lapsesta tuntua vieraalta, jos kovin pienenä jättää lapset eikä käy heitä katsomassa.
Hyi helvetti, käytät lapsiasi kostonvälineinä. Hanki elämä itsellesi. Onneksi exäsi on päässyt sinusta eroon vaikka kovan hinnan sekä hän että lapset joutuivat maksamaan.
Näin on, sen takia lapsia ei saisi jättää eron yhteydessä ja ei niitä pidä mennä katsomaan (!). Lapsia otetaan mukaan siihen eron jälkeiseen elämään ja uuteen perheeseen.
toista perhettä, isän luona käydään kylässä, ei siellä asuta. Kuka käy ja kuka ei. Kaikki miehet ovat vieraannutettu lapsistaan kun uusio pelkää omasta puolestaan.
Toki omat vanhemmat ovat perhettä, samoin normaalisti vanhemmat mieltävät lapsiaan perheenjäseniksi. Tietysti jos vastassa hirviö-exä joka omii lapsen eikä anna lapsen elää myös isän luona tilanne on vaikeampi. On tosi itsekästä omia lasta itselleen.
lsten puolta ja huoltavat heitä. Jos uusio katsoo sen hirviön toiminnaksi ja uhkaksi, sillä ei ole merkitystä, sillä hän on aivan ulkopuolinen ihminen lasten elämässä, ja exän.
Useimmiten se on uusio joka estää lasten ja isän tapaamiset täysin. Äidit kannusta isää mutta jos mies on uusion tossun alla ja määräysvallan alaisena, niin kyllä hän uusion valitsee jos sillä vielä ei ole lapsia. Lapseton naien aina voittaa omat lapset, koska lapset tarvii hoivaa ja olemista, eikä menot ole niin vapaata.
Ei siinä pidetä lasten puolta jos väittää että lapsi ei kuulu isän perheeseen tai väittää että lapsi vain vierailee isän luona. Tai vaatii että isän pitää tulla äidin luo "katsomaan" (mikä sekin sitten on?) lasta. Se on sikamaista käytöstä äidin taholta lasta kohtaan.
Lissu uusikolle, suotta olet kateellinen siitä että ex-miehesi on uusikon "tossun ja määräysvallan" alla. Ennen hän oli sinun tossun alla ja nyt sinun tossun ja määräysvallan alla on lapsesi. Estätä heitä elämästä normaalia elämää. Happy?
Miehesi on varmasti paljon onnellisempi tämän uuden tossun alla.
Uusperhe on vakiintunut käsite jo tieteellisessä yhteiskunnallisessa keskustelussakin. Et toki voi siis väittää, ettei sellaista ole.
Uskoisin että ajatuksesi johtuu jonkinlaisesta kateudesta. Tai kenties omistushalusta lapsia kohtaan. Ei sinun tarvitse pelätä, että exän uusi kumppani vie paikkasi äitinä, vaikka hän kuinka lapsia rakastaisi ja heistä huolehtisi. Sehän on vain lasten etu, että on välittäviä aikuisia ympärillä.
Jos miehen kumppani ei koe miehen lapsia osana perhettään, se varmasti vaikuttaa negatiivisesti hänen suhtautumiseensa lapsia kohtaan. Se ei ole kenenkään, etenkään lasten, etu. Jos esimerkiksi uudella kumppanilla itselläänkin on lapsia, on hyvin tärkeää, että kaikki lapset kokevat olevansa samanarvoisessa asemassa perheessä. Kaikista välitetään, kaikista huolehditaan ja kaikkia rakastetaan. Ja kaikilla on yhteiset säännöt. Tämä on perhe-elämää. Tämän takia uudessa parisuhteessa perheeseen kuuluu myös ne exien kanssa saadut lapset.
Entistä perhettä ei ole enää olemassa. Se on ollut joskus, mutta eron myötä se perhe lakkasi olemassa. Ei siis ole enää ex-perhettä. Lapsilla on (yhteishuoltajuudessa kun molemmat vanhemmat ovat mukana lasten elämässä) kaksi kotia. Molempiin koteihin kuuluu ne ihmiset, jotka kodissa asuvat. Ja nuo ihmiset muodostavat perheen. Onneksi! Olisi taatusti lasten mielestä kurjaa, jos he kokisivat, että heidän kodissaan asuu ihmisiä, jotka eivät tunnu perheeltä.
Uuden puolison lapset ovat uussiskoja/veljiä. Onhan noiden lasten välinen suhde hyvin sisaruksellinen, kun jakavat huomion ja lelut, ja leikkivät yhdessä sekä huolehtivat toisistaan.
Ydinperhe ei ole ainoa perheen malli. Perheitä on hyvin erilaisia. Jonkun mielestä perheeseen kuuluu hyvin vahvasti yläkerrassa asuva mummo, toiselle mummo on hyvinkin etäinen, eikä häntä perheeksi osata/haluta mieltää. Perheen määrittelevät siis ihmiset itse. Entisellä puolisolla ei ole sanavaltaa siihen, ketkä entisen puolison kodissa perheeseen kuuluvat.
Sanot että lapset ovat miehen ja exän. No tietysti, heidän lapsia. Eihän kukaan muuta väitäkään. Ei se sulje pois sitä tosiasiaa, että lapset voivat silti olla osa uuden puolison perhettä ja tärkeitä hänellekin.
Jos joskus menet uudelleen naimisiin tms, huomaat miten tärkeäksi koet sen, että tuo mies pitää lapsiasi osana perhettäsi. Minulle on ainakin hyvin tärkeää, että puolisoni välittää lapsistani ja pitää osana perhettämme, kuten minäkin pidän hänen lapsiaan. Molempien exien kanssa on hyvä tulla toimeen lasten takia, mutta heillä ei ole meidän kanssamme enää perhettä.
Nimen omaan lainaan sinua: "Lapset kuuluvat siihen perheeseen jossa asuvat." Eli kun eron myötä monella lapsella on kaksi kotia, joissa he asuvat, heillä on sitä myötä myös kaksi perhettä. Niihin perheisiin kuuluvat niissä kodeissa asuvat ihmiset. äiti/isäpuoli, uussisaruksia, tai sisarpuolia voi olla molemmissa kodeissa. Tai vaikka koira.:D
Minun vanhempani erosivat, kun olin 3v. Olen todellakin ASUNUT isäni luona, samoin kuin äidin luona. Molemmissa osotteissa minulla oli omat vaatteet, sänky, lelyt... ja pohjaton määrä rakkautta. Molemmat vanhempani myös löysivät uudet kumppanit, ja isäni sai puolisonsa kanssa kaksi lastakin. He ovat rakkaita siskoja minulle.:)
Älä siis ala sanelemaan, että isän luona ei asuta! Esimerkiksi 3-6v kun vanhempani asuivat eri paikkakunnalla, olin äidin luona vain joka toinen viikonloppu. Sen jälkeen molempien luona vuoroviikoin.
Onneksi vanhempani ovat aina olleet ihan ok väleissä, samoin uusien puolisoiden kanssa. Eipä ole isäni vaimon varmasti koskaan tarvinnut pelätä omasta puolestaan. Mitä ihmettä hän olisi pelännyt? Hän on minulle valtavan rakas. Samoin on oma äitini. Ei rakkautta ole mitään rajattua määrää, josta äidin ja äitipuolen olisi taisteltava.
kahta kotia. En ole koskaan siivonnut kuin yhden kodin ja posti tulee meille tänne. Miksi jollaa on kaksi kotia?
Kun mies hylkäsi lapset, niin he ovat asuneet tätä meidän yhtä kotia. Meillä ei ole kahta eikä varmasti koskaan tulekkaan.
Meillä ei asu kun oikeat sisarukset ja minä, en ole puolikas eikä lapsetkaan ole puolikkaita, ihan ovat kokonaisia.
Miten vieras lapsi voi olla sisko? Tai se puolikas sisko tai veli?
Ei sellaisia ole ellei lapsi ole adoptoitu tai asu muuten sijaiskodissa. Mutta ei sisaruksisksi tulla naapurin lasten kanssa.
Kuvitelmaa vaan että kaikki olisi sukua keskenään.
Vaikka sinun exäsi hylkäsi sinun lisäksesi myös lapset, tässä maassa suurin osa miehistä ei hylkää eron jälkeen lapsiaan. Suurimmalla osalla lapset elävät osan ajasta äidillä ja osan isällä. Monella 50/50, ja joillakin jopa enemmän isällä kuin äidillä. Vaikka sinun lapsillasi ei ole ollut kotia isän luona, monilla erolapsilla on. Etkö ymmärrä sitä?
Sen takia monella lapsella on kaksi kotia.
No jos joko äiti tai isä on sama, niin "puolikas" on sisko tai veli. Hyvin yksinkertaista.
Jos sinä saisit nyt lapsen uuden miehen kanssa, mikä tuo lapsi olisi sinun lapsillesi? Vierasko?
Niin, ethän sinä harrasta enää seksiäkään, vaan haluat pysyä yksin ja katkerana. Sepä onkin se "oikea" tapa.
"Niin, ethän sinä harrasta enää seksiäkään, vaan haluat pysyä yksin ja katkerana. Sepä onkin se "oikea" tapa. "
en ole äskeinen kirjoittaja,mutta pisti silmään tämä lause. Yksin ja katkera?? Olen yksineläjä lapsieni kanssa ja hoidan täysin yksin, koska isä ei tapaa lapsiansa. Joskus haluisin hieman omaa aikaa,kun on väsynyt ja tuntuu raskaalta hoitaa koko perhe yksin ainoana aikuisena. Ehkä joo katkeruutta..
Mutta kun huominen on taas parempi päivä ja lapset tuovat hyvät todistukset ja saan kehuja lapsistani,häviää moiset katkeruudet. Joskus tulen pahalle päälle,kun ex soittaa ja yrittää tapaamista,joka kuitenkin päättyy tapaamattomuuteen. Siis peruu viimehetkellä. Silloin hieman olen pahalla tuulella ja sanon sen suoraan myös exälle,jolloin saan kuulla olevani katkera ja yksinäinen ,koska kukaan ei huoli minua.
Taas ollaan soittamatta monta kuukautta ja kaikki on minulla hyvin ja normaalisti,kunnes taas tulee soitto...
Ihan huvittaa,kun kuulen uusikon ja exän haukkuvan minua. Mutta ihan sama,olen päättänyt olla yksineläjä ja hoitaa lapseni yksin ja hyvin. Seksiä kyllä on,sitä tarvitsee vain hakea ...jos huvittaa. Olen hyvin säilynyt kaikin puolin ja kosittu on,mutta ,olen päätökseni tehnyt.
et siis tue lasten tapaamisia vaan tulet "hieman pahalle tuulelle". Kokeile antaa jonkun muun kuin itsesi hoitaa tapaamisjärjestelyt, ehkä se sitten onnistuu.
on jo aikaa niin paljon erosta ja tapaamiset ollu sitä sun tätä alusta asti.
Annan isän hoitaa tapaamisjärjestelyt,koska se on hänen oikeus ja velvollisuus. Itse tuon lapset paikalle jos tarvitsee ja niin sovitaan. Isä on vain perunut ettei ota. Eikä sillä tosiaan ole merkitystä,hoitaako joku muu.
Lapseni on eroterapiassa ja psykiatri on kanssani samaa mieltä,että on parempi kun en soittele tapaamisia,koska lapset kärsii niin pahasti isän tuottamista pettymyksistä. Lapseni saa tavat isää kun isälle sopii.Se on tukemista.
en kuulunut isäni perheeseen, isä oli isä jota kävin tapaamassa. Vierailin hänen luonaan tai tapasimme esim. kaupungilla. Tämä versio tapaamismalleista oli meidän kaikkien mieleen. Ehkä äitini (lähihuoltaja) olisi toivonut meidän lasten olevan enemmän poissa kotoa, mutta isän perheen ja elämänvalintojen takia oli parempi että tapailimme häntä, emmekä viettäneet hänen luonaan pitkiä aikoja.
Olet liian putkikatseinen ja yhden keskeneräisen ajatuksen ihminen.
Siis seksittömyyden pointti oli siinä, että jos harrastaa seksiä, saattaa itsekin tehdä (vaikka sitten vahingossa) niitä "puolikkaita" sisaruksia lapsilleen. Sitten voisi kysyä uudelleen, ovatko nuo sisarukset vieraita.
Osallistuuko / saako isä osallistua lapsen eroterapiaan? Tiedätkö miten eroterapeutti on isää ohjeistanut?
Että sanotaanko näin,ei osallistu,saisi jos haluaisi. Terapeutti ei ole isää tavannut koskaan monen vuoden sisään. Samoin opettajat.Ja muut lasten kanssa yhdessä olevat. Isä saa ottaa yhteyttä kun haluaa ja samoin lapset isäänsä. En rajoita enkä hankaloita. Ainut,milloin tosiaan tulen pahalle päälle ja sanon suoraan,on silloin kun isä peruu tapaamisen. Lapset eivät soittele enää,vaikka olen joskus asiasta maininnut.
Nii-in. Mun mielestä noita juttuja on tosi vaikea lähteä kenenkään yksittäisen ihmisen epävarmuudeksi/syyksi pistämään. Kun useimmiten tilanteesta ovat vastuussa niin nämä kummatkin exät ja usein se/ne uudetkin. Joidenkin on hankalaa sitä "eroperhettä" sovittaa vaikka uusperheestä ei olisi tietoakaan. En kuitenkaan lähtisi sanomaan, että exän takia ihmiset päättävät sitoutua uuteen lapseen ja synnyttävät uuden ihmisen maailmaan. Se voi exän näkökantista, jos tulehtuneet välit, siltä tuntua mutta ei se nyt niin yleistä ole, että muiden ihmisten vuoksi se lapsi tehdään. Itselleni ainakin täysin vieras idea.
Yks suurimmista ongelmista mun mielestä tuossa sovussa elämiseen on se, että jokainen (oli se lapsellinen uusperheessä elävä, uusi kumppani tai ex) pakkaa vähättelemään omaa vastuutaan vallitsevasta tilanteesta ja selittää, että niinmutkunemuut. Ei oikein sovi enää aikuisten ihmisten ajatusmaailmaan. Silloin tilanteelle ei mitään ikinä edes voikaan tapahtua, kun oma käytös nähdään täysin virheettömänä ja muiden asemaan ei uskalleta hetkeksi päässä asettua. Noissa pitäisi oikeasti vain yrittää muistuttaa itseään, että nyt ei draamoihin omilta vastuiltaan ole varaa. Jos uskoo sen uusikon hähhättelevän, niin mitä väliä? Eikös kyse muutenkin ole jo exästä, jolla todenäköisimmin ihan omat kuviot ja sillä ei ole mitään väliä onko ex kenen. Ja samaan aikaan se uusikko todenäköisesti ajattelee itse olevansa täysin asiallinen, yrittävänsä tulla toimeen, mutta kokee taas exän haastavan riitaa ja provosoivan ja käyvän valtataistelua. Ihan oikeasti: Niinhän se kaikkein useimmiten on, emme näe erehtyväisyyksiä itsessämme emmekä huomaa, että kaikesta huolimatta se uusi/entinen voi olla ihan perusihminen ja ne omassa päässä muodostetut päätelmät ja mutut voivat olla erittäin kaukana todellisuudesta. Jos tuollaisissa tilanteissa saisi kuulla saman kompleksin kaikilta osapuolilta oman tarinansa, niin voisin kuvitella sympatisoivani niitä jokaista - vaikka eri tarinassa tämä ihminen näyttelisi sitä pahiksen roolia.
perustuu? Kun sanot että tuntuu että KAIKISSA....
Tämä suomi24 ei ole kuin minimaalinen otso uusperheiden elämästä, eikä sen perusteella
kannata johtopäätöksiä tehdä. Ehkä yksi teksti kymmenestä on edes totta, loput trolleja.
omat ongelmat hän vierittää miehen exän harteille!! On vähän kummallista etttei ihminen osaa ottaa vastuuta omista ongelmista.
Onneksi monet exät viis veisaa ex miehen uusion kiukuttelusta, kuin myös se mies. Eipä täällä kovin montaa miestä jaksa edes asiaa esille ottaa, koska se ei kiusaa häntä oman ex perheen asiat, Miksi kiusaisi, hehän ovat miehen sydämessä aina.
Pakko sanoa, mutta eipä ole exä tämän miehen sydämessä pätkän vertaa!
Ei ollut silloinkaan, kun vielä sinkkuna elelin eron jälkeen, kun muija lähti etsimään uusia tuulia. Eikä ollut enää viimeisenä vuotena aviossakaan. Tuskaa oli, lasten takia yritin.
Miehen sydämeen mahtuu vain yksi "ämmä", kuten sanonta kuuluu. Jos on uusi, sinne mahtuu se uusi, ei muita. Jos siellä on se vanha, varmaan sen vanhan kanssa sitten halutaan yhteen palata. Onhan niitäkin tarinoita. Kahta sinne ei mahdu, se on vissi.