Tässä seuraan vaimon ja lasten keskustelua (ja huutoa) kenellä on paras telkkari ja paras huone.
Niinkuin näillä merkitystä olisi.
Onneksi kohta kuolen pois niin asia on minun osaltani ohi.
Valitettavasti ei ole ihan näinkään, taidan elää vielä melko kauan, kaipa minä vielä joudun järjestelemään juttuja.
Niinkuin näillä merkitystä olisi.
Onneksi kohta kuolen pois niin asia on minun osaltani ohi.
Valitettavasti ei ole ihan näinkään, taidan elää vielä melko kauan, kaipa minä vielä joudun järjestelemään juttuja.
Vastaukset 15
Vanhimmat
olen oppinut heteropareista niin en todellakaan kadehdi olotilaasi. Sinua pidetään jonain talon mukana tulevana talonmiehenä tai muuna käyttöesineenä. Kaikki mitä sinun vaimosi elää ja ajattelee ei kantaudu sinun korviisi. Hän ja lapset on ihan eri maailmassa kuin sinä eikä sinua valitettavasti edes kutsuta sinne.
Miehen asema on olla ulkopuolinen vaikka luulee ettei ole, se on kai armeliasta antaa luulla että kuuluu jotenkin sisärenkaaseen perheessään.
Onneksi on juttuja, ne pitänee sinut menossa tarpeellisena. Lykkyä elämään ja hyvää kesää.
Tosin nämä jutut koskevat sekä miehiä että naisia, kummillekin niskalaukaus olisi armelias vaihtoehto. Kun otit asian esiin, taitaapi koskea lesboja vielä enemmän.
Taidan pysyä hyödyllisenä vielä parikymmentä vuotta, eipä tämä niin pahaa ole kun lapsia ja kohta lapsenlapsia pörrää ympärillä. Sekä koira joka haluaa syödä varpaat.
niinkään, kukaan nainen ei suostuisi elämään sellaista elämää mihin moni mies laitetaan ja mihin se ajautuu vaimonsa kanssa.
Lapsia ja lapsenlapsia on hyvä olla niin ei se oma parisuhde ole niin puheenaiheena kun voi siirtää huomionsa lapsiin ja lapsenlapsiin.
Naispareilla siihenkään ei suostuta että ollaan vain lastenkasvattajia ja oma elämä ja parisuhde saa olla pinnallinen ja toinen melkein tuntematon kun lapset muuttaa pois ja jäädään kaksin.
Ja ajatelkaa niitä entisessä hetrosuhteessa eläneen naisen lapsia jotka saavat sopeutua siihen että äidin kumppani vaihtuu jatkuvasti. Eri naisia ja joskus miehiä ramppaa äidin luona vaihtelevalla menestyksellä. Kumppani vaihtuu yhtenään, on siinä lapsilla ymmärtämistä mistä oikein on kyse. Millainen kasvualusta se on lapselle. Ehkä sitten myöhemmällä iällä lapsi tajuaa mistä oli kysymys.
kaiken ihan hyvin jos heillä on tukeva ja rakastava ilmapiiri, se olisikin ihanteellista että se olisi taattua kaikille mutta niin ei ole. Aikuiset näyttävät monesti esimerkillään asioita jotka eivät ole lapsille hyväksi. Moni esimerkiksi kasvattaa lapsistaan suvaitsemattomia ja pikkusieluisia, pienet asiat tekevät joskus isoja eroja siitä millainen aikuisuus tulee olemaan.
Monesti vanhempien oma lapsuus tuplaa virheet omassa kasvatuksessaan. Vanhemmuus monella heterolla ei ole ihan mietittyä, halutaan vaan naimisiin ja sitten ne lapset ja ollaan muka onnellisia muutama vuosi ja sen jälkeen vaimo löytyy täältä sanomassa miten mies ei ole oiken enään sytyttänyt ja mies seuraa perässä sanomassa että se on meidän syy.
Elämä on kummallista joskus. Heterous on taakka, sen olen huomannut. Kun on heteronainen ja heteromies heillä on vain yksi suunta elämässä, ja se on pariutuminen ja lisääntyminen. Hintaa ja valmiutta siihen ei kysellä.
Olen lukenut juttujasi paljon täältä ja en voi kuin kummastella asennettasi heteroihin. Puhut heistä kuin he olisi tämän maapallon pahin vitsaus. Mutta ah, lesbot on niin viisaita ja fiksuja ja ei tee samoja virheitä kuin heterot. Yhden asian unohdat: ihmisyyden. Me kaikki olemme ihmisiä, olit sitten lesbo tai hetero. Lesbo voi tehdä tismalleen samat virheet kuin hetero, olla puhumatta kumppanilleen tai mitä vaan. Teet heteronaisesta pahan ihmisen kirjoituksissasi. Kirjoituksistasi huokuu ajatus että lesbous tekisi sinusta ja muista meistä lesboista jotenkin parempia ihmisiä. Taidat olla nuori.. Sen verran ehdottomia ovat mielipiteesi ja käsityksesi asioista.
Ja jännä sekin että puhut heteroliitoista noinkin "tietävästi" vaikkei sinulla kaiketi omaa kokemusta pitkästä heteroliitosta olekaan. Se mitä tänne kirjoitetaan, ei kerro koskaan koko totuutta. Kirjoittamalla asiaa ei saa koskaan tarpeeksi selväksi koska sinä, enkä minä eikä kukaan voi tuntea niitä ihmisiä pelkän kirjoittelun perusteella. Elätkö liikaa nettimaailmassa ettet tätä ymmärrä?
minulla on kokemuksia ystävieni ja oman elämäni ja ymmärtämäni kanssa muokkaa ajatuksiani, se on minusta ihan luonnollista.
En minä keksi heteroliittojen kommunikointipuutetta, sitä että minun tuntemissa heteroliitoissa asia on järjestäen kaikissa. Ja täälläkin oli keskustelu jossa heteronainen myönsi että vaikka miehelle puhuu niin välttämättä mies ei voi ymmärtää.
Miesten ja naisten välinen ero on siinä että naiset pystyisivät jos eivät jotkut kappaleet olisi niin tyhmiä ja ajattelemattomia tai yms. Miesten ollessa kyseessä asia on minun nähdäkseni yhteisen kielen puute, mies ei vaan voi ymmärtää naisen ajatuskuvioita. Ei siinä sen kummempaa, enkä minä heteronaisia pidä huonompina en lainkaan, minusta he ovat erittäin urheita koittaessaan melkeimpä mahdotonta.
Se minua silti kummastuttaa kun heteronaiset tulevat tänne kertomaan miten mies ei nyt maistu ja naiset kiinnosta, siinä erityisesti se että kun heille kysyy että miten se avioliitto hänen mielestään on esteenä vai onko tässä asiassa, he eivät ota sitä kauhean hyvin. Meidän taas tulisi lesboina olla vain kiitollisia siitä että joku näkee itsessään naisia pitävän puolensa. Minä tuen tätä puolta 100%, mutta vain sinkun kohdalla, tai jos miehen kanssa on puhuttu asia ja mies antaa siunauksensa. Bi kuvioit on minulle vähän harmaata aluetta, joskus minulla on senkin suhteen kyllä parempia päiviä. Mutta minunkin ymmärtämykseni on rajallista. Joskus.
Minua kiinnostaa moni asia, jos luulet että pidän tätä palstakirjoittelua ja näitä elämäntarinoita ehdottoman faktoina tai edes omiani niin olet taas väärässä, minä kirjoitan jos minulla on jostain tunne että on sanomista, tänään se on näin ja huomenna voi olla toisin. Minä en tee muista lesboista ketään parempia, minä vain sanon että naisilla on kyky ymmärtää toisiaan paremmin, jos he siihen ymmärtävät valjastaa henkisiä resussejaan. Mitä tulee yleisesti ajatuksiini lesboista, ei ne niin kullattuja ole. Mutta jos olisi valittava kumpaa puolta pidän, luonnollisesti homoseksuaalien, mutta täällä sitä ehdottomuutta harvoin tarvitaan.
Minusta se että laitoit ettei ihmistä voi pelkästään hänen kirjoittamastaan tuntea, ei ehkä täysin mutta jotain osviittaa se hyvinkin antaa varsinkin pitkissä ketjuissa. Yksittäinen mielipide ei paljoa valoita persoonasta, mielipiteen se toki voi tuoda esille hyvinkin.
Minä en pidä niin kauhean vakavana omia mielipiteitäni ja jos niissä on joain ehdottomuutta niin sitäkään en kiellä, jossain asioissa olen.
Jos tämä ei olisi keskustelupalsta, minä en keskustelisi täällä ihmisten kanssa joilla on mielipiteitä ja ajatuksia. En oikein osaa nyt muuten tiivistää olemassaoloani täällä. Yksi moninen joukossa, yhdet mielipiteet monien joukossa. Sinunkin kirjoitus oli loistava, mietin kyllä olenko ehdottoman kuuloinen ja tiedän että tyylini on aika suora ja siksi ehkä kovemman kuuloinen kuin itseasiassa on. Mutta nämä on asioita jotka ovat bonusta täällä, sitä oppii itsestään uusia asioita. Minusta se on aina positiivista, koskaan ei ole valmis ihmisenä. Kaikilla tapahtumilla on jokin arvo minulle, täällä olevilla asioilla myös omansa.
Kaikki me teemme omat johtopäätöksemme, ja luojan kiitos ne monesti on eriävät. Se on minusta keskusteluissa rikkaus.
Minä edelleen pidä sinusta, somesaypotato. Aivan loistavaa!!
tuon jokusanoopotaatin jutuista.Aika fiksu plikka:)
Mut kunhan se ei ruve tuon hetskuputskun kans vääntää liian paljon.No siks että ihanan hiljaista ollut sitlä suunnalta.
No, nyt kun asian noin ilmaisit asia onkin ihan erilailla. Aikaisemmista kirjoituksistasi on saanut kuvan että puhut heteronaisista negatiiviseen sävyyn. Tämä kirjoitus taas valotti että pidätkin heitä "urheina". Jota en kyllä täysin ymmärrä. Tässäkin ajatuksessasi suitsutat jotenkin homoseksuaalisuutta. Mitä miettisit jos hetero suitsuttaisi sinulle heteroutta tavalla jolla sinä ylistät homoseksuaalisuutta? Anna kaikkien kukkien kukkia. :)
Mutta niinhän se on, mies ei koskaan voi täydellisesti ymmärtää naista, mutta ei nainenkaan miestä. En ymmärrä ajatustasi että ihmisen pitäisi ymmärtää täydellisesti kumppaniaan, se ei vaan ole mahdollista. Oli kyseessä sitten hetero- tai lesbosuhde.
Ja tuo heteroliitto/lesbo keskustelu ei mielestäni ollut siitä että tahtooko tämä äiti lähteä naisen matkaan, hän vain pohti ajatuksiaan. Ja sinä lyttäät häntä aika rankalla kädellä ja ihmettelet mitä hän täällä tekee. Mitä sinä täällä teet? Kuten itsekin sanoit, tämä on keskustelupalsta. Tänne voi eksyä myös muita ajatuksineen jotka sivuaa lesboutta/kiinnostusta naisiin. Ei tänne tulevan tarvitse olla lesbo, hänellä voi olla ihan vaan ajatuksia asian tiimoilta. Ihmettelyä omasta seksuaalisuudesta, tunteista, elämästä.
Eri asia on sitten hetskut jotka tulevat tuomitsemaan homoseksuaalisuutta tai muuten laittavat aivan älyttömiä juttuja tänne.
Olet niin loistava kirjoittaja että meinaan jäädä sanattomaksi kun yritän vastata sinulle, kirjoitat niin asiaa, mutta silti olen kuitenkin eri mieltä.. :D
kirjoitin juurikin siitä miten vähän heteroparit kommunikoi, tämä siksi koska itse olen monen heteronaisen ystävänä törmännyt samaiseen asiaan ja siitä kysyin ap miksi hän ei selvitä mieltään painavia asioita miehensä kanssa, varsinkin jos hän on onneton ja seksikin tuntuu painostavalta.
Asiahan muuttuikin sitten ajan kanssa että kaikki oli taas kunnossa, ja aikaisemmin naisen tuntema lesbous itsessään haihtui pois.
Mitä tulee siihen että mikään pari ei voi ymmärtää toisiaan täydellisesti, ehkei voikkaan, mutta minusta olisi loukkaus parisuhdetta kohtaan ettei edes yritä. On vain hiljaa ja eron hetkellä sitten sanoo kuinka kauhean yksin on liitossaan ollut yms. Mitä se kertoo parisuhteesta ettei näe järkeä puhua toiselle jos on onneton suhteessa, ja luottaa siiheen että toinen auttaa saamaan kaikki taas kohdalleen.
Miksi se rakkaus muuttuu sellaiseksi että kumpahan pärjäillään, onhan päiväunet ja haaveet, arkea jaksaa pyöritellä niiden avulla. Minä en ymmärrä miksi rakkautta pidetään niin huonosti.
Heteronaiset on minusta urheita, juuri yllämainitun seikan tähden. Arki ja pelko siitä että liitto kaatuu on se heteronaisen elämä. Jos heteronainen tulee tänne ajatuksiensa kanssa niin en minä koe sitä halventavana että minäkin puhun heteronaisista ja miten minä näen heidät. En minä lyttää, en ole haukkunut enkä muutenkaan omasta mielestäni lytännyt.
Mitä tulee heteroiden suitsutukseen heteroudesta niin siinä maailmassahan me eletään. Joka päivä heterous on se lähtökohta kaikelle. Jos minä katson maailmaa enempi homoseksuaaliselta kannaltani niin en osaa sitä anteeksi pyytää. Ehkä se on väärin kommentoida heteroutta tai heidän parisuhteitaan ja sen voin kertoa etten sitä kauheasti harrasta ellei nyt satu tulemaan jokin aihe vastaan täällä mikä herättää minussa tarpeen kommentoida. Nyt oli heteronaisen tilitys siitä että tuntee itsensä lesboksi mutta aikoo jatkaa suhteessa vaikka kaikki on niin vaikeaa. Minusta se oli säälittävää ja kauheaa elämän tuhlausta, ja parisuhteen perusajatusta rikkovaa oli se ettei noinkin isosta asiasta nähty tarpeelliseksi puhua puolisonsa kanssa.
Mutta loppu hyvin kaikki hyvin.
Ehkä minusta saa kuvan etten anna kaikkien kukkia kukkia, mutta mitä suurimmassa määrin kannustan kaikkia kukkimaan, siksi on hoidettava avoimesti, rehellisesti parisuhdettaan ihan siksikin ettei niiden omien haaveiden paikka ole aina se salainen mieli vaan voisi toteuttaa itseään monin tavoin. Rehellisyydellä saa kumppanin joka arvostaa rehellisyyttä, ja vaikeatkin aiheet nähdään mahdollisuutena kasvaa yhdessä eikä pelkona että kaikki hajoaa.
Rakkaus nimenomaan auttaa voittamaan kaiken, eikä sen tulisi tehdä elämästä arkiaskareita pyörittäviä itsekseen haaveilevia ihmisyksiköitä jotka asuvat vain yhdessä ja sanoissa on ilmaa ja niitä sanotaan sanomisen vuoksi.
Elämässä voi aina aloittaa uuden sivun, tavan elää siten ettei kadu eikä pelkää. Se ei ole mikään mahdottomuus saada onnellinen elämä ja hyvä parisuhde, niiden ei kuuluisi sulkea toisiaan pois.
Kirjoitin todella pitkän vastauksen jo sinulle mutta poistin sen. Koen ettei se mitään auta ja kirjoitat jälleen kirjoituksen jossa saat mollata muita ajattelamatta asiaa niiden kannalta jota sitä lukee.
Siinä olet hyvä. Tavallaan selität asiat itsellesi suostuisaksi etkä edes harkitse että "tulipa sanottua ajattelemattomasti"
Tästä pääsemme siihen ajatukseeni että olet tavattoman ehdoton kirjoituksissasi.
pus!!
Minusta somesaypotato taas perustelee asiat loistavasti. Tietysti asioihin vaikuttaa aina monet seikat ja ne lähtökohdat, joista käsin ihmiset omaa tilannettaan tarkastelevat. Hedelmällistä keskustelua ei varmasti voi täällä saada aikaiseksi, jos haluaa vain pyöritellä asioita ja pohtia tuntemuksiaan, jos kuitenkin päämääränä ja tietoisuutena on palata vanhaan kuvioon takaisin.
nyt mollaan?
Jos minä kirjoitan että täällä sataa vettä, on syytä ottaa sateenvarjo ulos lähtiessään. En tarkoita että ehdottomasti jokaisen joka lukee on otettava sateenvarjo ulos lähtiessään. Se tarkoittaa enemmän että olen huomannut tällaisen asian, ja näin minä olen sen ratkaissut.
Jos minä kysyn että miksi ette kommunikoi parisuhteissanne, ja kirjoitan että minusta se on ensimmäinen askel kun aletaan kasvamaan erilleen, ei se tarkoita että heteronaisten kautta maailmain pitää rynnätä pariterapiaan opettelmaan puhumaan sille ukkokullalleen. Se on vain ajatus jolle voi tehdä ihan mitä haluaa.
Minä en ole missään muotoa taivaallinen olento joka voisi edes hyväkseen kokemansa oppinsa pakottaa ehdottomina ihmisten käyttöön. Miten minun kirjoitukseni sitten tuntuvat niin kovalle ja ehdottomille ja loukkaaville? Vähän kuin mansikkamaa, tuhansia ihania mansikoita mutta kun keräät kakkusi päälle sieltä kapallisen, valitset ne jotka sinua miellyttää.
Niin täälläkin, on ajatuksia, on aiheita ja jos minkälaisia vastauksia. Kaikkia ei voi eikä pidä koittaa miellyttää.
Minä näen maailman siten että kun on vahvana omilla jaloillaan ja ollut rehellinen itselleen ja rakkailleen, kun ei päästä asioita vain käsistään ja sitten kun niitä tarvii koittaa saada langanpäistä kiinni. Minä elän siten ja sen pohjalta minä täällä kirjoitan. Jos minun tapani kirjoittaa on ehdoton, onko se sitä siksi että olen vain liian varma omasta kannastani ja se tuntuu kovalle niistä jotka epäröi valintojaan tai muuten eivät osaa ottaa elämäänsä käsiinsä. Se voi olla. Mutta en minä heitä mollaa, minä ymmärrän kyllä miten monimutkaisia ongelmat saattaa olla kun ne sellaisiksi päästetään. Minä vain ihmettelen että samalla linjalla jatketaan, osaamatta kääntää sitä ruoria jo siihen suuntaan missä näkyy se onnellinen ja vähän helpompi elämä. Ei se käy helposti ja kaikilla on erilaiset ongelmat, mutta edelleen minä olen ihminen joka uskoo että suurin osa ongelmista on vähän kuin tulehtunut hammas, jäänyt ilman hoitoa.
Mutta minä en mollaa ketään enkä ole ehdoton. Tämä on palsta, en minä oleta että täällä voi kuin raapaista aiheita. Minä raapaisen omaan tyyliini, ja saatan olla erimieltä monenkin kanssa, niin kuin sinun. Silti en pidä sinun mielipidettä vääränä vaan enempikin kiinnostavana mikä tekee minusta niin ehdottoman ja mollaavan. Sellainen ei ole minun olemukseni tarkoitus täällä.