Vanha akka on musta tullu, tympiä, ku haluais olla vielä sitä sun tätä, mutta ku ei oo, ku tekis mieli sitä sun tätä.
Nyt tietenkin te huuvatte , mee sinne , mee tänne, tee sitä sun tätä, mutta ku en halua tehä, ku aina pitäs mennä yksin, ei tuu mittää.
Onko kellään muulla vaikeeta tulla vanhaksi ?
Nyt tietenkin te huuvatte , mee sinne , mee tänne, tee sitä sun tätä, mutta ku en halua tehä, ku aina pitäs mennä yksin, ei tuu mittää.
Onko kellään muulla vaikeeta tulla vanhaksi ?
Vastaukset 15
Vanhimmat
Vanhaksi tulo on kammottavaa, ei auta kuin taistella täysillä elämää vastaan. Joka päivä on aina vaan kiireempää, tulosta tulee vähemmän, heh, eikai se ole vanhuuden merkki.
, mutta täytyy yrittää unohtaa :)
P.s. miksi yksin, - pyytäisit ystäviä mukkaan..
Liian helppo neuvo, jos jotain kysyn , aina on jokin este, ne on samanlaisia, uppotuvat neljän seinän sisään.
Oikeestaan nyt on vain huono päivä, kävin vanhainkodissa omaista katsomassa, suru aiheutta ärripurri olotilan ittelle.
ovat tuo teennäiset aloituksesi.
Siinä ei ole mitään teennäistä, tänään vain huono päivä !
Koitan rämpiä elämässä eteenpäin surun keskellä, jospa se joskus helpottaa ja elämä vielä hymyilis.
Tuollako lohdutat ihmistä, jos hällä on paha mieli? Jokaisella meillä on joskus.
Onko tosiaan niin, että ilkeilynhalu lisääntyy iän myötä?
Älä ny, hänelläki on jokin huonosti , jokaisella on oikeus purkaa ärripurri mielipiteensä, toivottavasti helpottaa .
Ihana aamu , aurinko paistaa täydeltä taivaalta , ei pilvenhattaraakaan. Tänänään ei kukan voi olla masentunut, eikä huonolla tuulella, onkan kesä tulossa.
Tei listan päivän suoritettavista asioista. SITTENKIN vanha sanonta on totta , --- "kyllä se aurinko vielä paistaa risukasaankin ". --- "Sururut pois ja kukka rintaan" --
Hei vaan, olen jo siivonnut, nyt rantaan mattoja peen , on ihana päivä matot kuivuu hetkessä, kesä voi nyt tulla .
En usko että kukaan on oikeesti "tympiä", on vain huonompia aikoja , joskus paljon vastaoinkäymisiä, paljon surua, jokaisella on oikeus purkaa pahaa mieltään, mutta ei kaanattas purkaa syyttömiin.
Vois hankkia vaikka nyrkkeilu tyynyn kesämökin kuistille roikkumaan, pitäs joka päivä 1/2 tunnin tai 1 tunnin nyrkkeily tunnti , helpottaa.
Moni taiteija purkaa tempperamentiaan esm. nyrkkeilyyn nuken kanssa.
On paljon muutaki, lähtee vaikka luontoon pitkälle retkelle, otta pikku eväät kuuntelee luonnon ääniä, metsän kuhinaa, muutaman tunnin retken jälkeen on aivan eri ihminen .
Sinulla tuntuu olevan loistavaa psykologista silmää ja ihmistuntemusta, positiivinen suhtautuminen muihin ihmisiin ja vuorovaikutustaidot erinomaisesti hallussa. Monesko nyrkkeilypallona toimiva nukke itselläsi on jo menossa?
Varsinaiseti vasta haaveilen nyrkkeily nukesta, ihaillen vain olen katonut tv:stä niitä, ajatellut että olispa mukava olla kotonakin tommonen. On minulla 3kg painot niitä nostelen päivittäin, nekin antaa mukavaa oloa. Yleensä saan siivous vimman ku oikein harmmittaa, siinä puhdistuu niin mieli kuin huonekkin. Olen ittekseni tuhisija harvoin kiukutteken kellekkään muille kuin ittelleni. Tänään painelin ulos, soppailin pitkin kaupunkia, tuhlasin rahaa , löysin aivan mukavaa ostettavaa ale telineestä laadukasta ja nättiä.
kiukuttele edes itselleni, en muista, koska olisi mikään asia oikein kovasti harmittanutkaan, tai että olisin oikein mielen puhdistumista tuntenut tarvitsevani. Minulle ei myöskään ole oletusarvona se, että esim. täällä jotkut jatkuvasti purkaisivat pahaa oloaan. Sellaisen voisi tulkita eräänlaiseksi diagnoosin tekemiseksi, ja minusta se on jopa raukkamaista. En myöskään halua suhtautua kanssaihmisiin alentuvasti kuin kakaroihin, sanomalla heidän mielipiteitään kiukutteluksi.
Hankalahan minäkin olen, varsinkin kaikenlainen kieroilu ja venkoilu vituttaa minua, enkä sitä salaa. Päinvastoin, ihan hyväntuulisena tuon sen julki.
Liikunta on varmaan aina hyväksi ja tuollainen hakkaava liikuntalaji taitaa vahvistaa luustoa. Ei minun lajini kuitenkaan, tyydyn vahvistamaan luitani hyppelemällä kiveltä kivelle tai liioitellen portaita alas.
Shoppailemaan lähden huomenna Tallinnaan, jos yhdet taannoin siellä näkemäni korvikset on menneet niin mä en ala.
Näin minäkin ajattelen, aina löytää uutta ja keksii uutta kaikessa, kun ei ala menneitä
miettimään ja jos ei ole kipeä.
Tämä päivä on aina hyvä päivä vaikka jokin asia rassaa, se menee jo huomenna ohi.
Päivä kerrallaan ja pötköä pesään kaikesta hyvästä, ja jos joku kiukuttelee, antaa asian mennä
toisesta korvasta sisään toisesta ulos.
Ei alistuta tympeyteen vaan niinkuin laulussa sanotaan " mä oon mikä oon ja muuksi en voi tulla siis iloitkaa vaihtelusta", kun ei olla ilkeitä toisille niin pysyy hyvä mieli.
Keksitää aina jotain, ja ulkona olen ja kävellen mielikin kirkastuu.
Rehellinen ollakseni, tämä vanhentuminen, ja yksin jäätyäni, on elämäni "tympein" aika.
Tietenkin tajuan, että elämässä on vielä mahdollisuuksia, mutta jostain syystä ei tahdo aloittaa mitään suurempaa elämän muutosta, siinä onkin se ongelman ydin.
Ei vaan saa mitään järkevää enään aikaan.
Vanhuus latistaa vääjämättä ihmistä.
Kaikki kunnia niille jotka jaksavat touhuta vielä kaikkea uutta . Minäkin kyllä jaksan "haaveilla" mutta siihen se yleensä jääkin.