Varo tätä

Kirjoittelen nyt kuitenkin muita varoittaakseni. Vuosi sitten nähtävästi minä onnistuin tuomaan työmatkalta Virosta bugeja mukanani kerrostaloasuntoomme ja siitä melkoonen soppa saatiin kehiteltyä. Toki on mahdotonta osoittaa "syyllistä", sillä luteitahan nyt voi saada matkaansa nykyään vaikka mistä, ja ne voivat hyvin kulkea asunnostakin toiseen hiilidioksia haistellen.

Ensioireet olivat juurikin puremat. Emännälläni tuli punaisia 0,5-2cm täpliä (ja täpläjonoja) ympäri kehoa, jotka eivät kutisseet, mutta olivat suhteellisen härskin näköisiä. Itselläni alkoi kroppaa kutista, mutta minkäänlaisia jälkiä ei kuitenkaan näkynyt. Tästä pääteltäessä oireet siis voivat olla erilaisia eri henkilöillä. Ei aluksi tajuttu mikä meitä vaivaa, eikä oikein osattu yhdistää vaivojamme. Emäntä kävi lääkärissäkin näyttämässä läiskiään, mutta eihän ne sielläkään osanneet yhdistää niitä luteisiin.

Lopulta kuitenkin alkoi nukkuminenkin olla mahdotonta ja eräänä yönä kesken unien herättyäni lämäsin valot päälle ja muutaman pirulaisen onnistuin löytämäänkin ennenkuin livahtivat valoa pakoon rakoihin. Alettiin ynnäilemään 1 1 ja tarkemmin tutkittuamme lakanoistamme ja sängyn rakenteistamme alkoikin löytymään satoja pieniä mustia jäte läiskiä. Emme elä missään kaaoksessa ja hygieeniasta ja siivouksesta pidämme myös kiitettävästi huolta, joten luteet eivät tämmöisistä seikoista paljoakaan välitä, jos vaan veri on hyvää... (Itse asiassa en tiedä purevatko vai pistävätkö nämä lutikat, mutta vertahan he lopulta itseensä kuitenkin pumppaavat.)

Sitten vaan intterwebin maailmasta apua etsimään.. Yritimme aluksi kotikonstein (kamoja parvekkeelle pakkaseen, pesukoneeseen, kuumaan saunaan ja vielä kaupanhyllyltä löytyvää ludesprayta meni muutamia kannuja), mutta eipä tuottanut tulosta. Heivasimme tässä vaiheessa runkopatjasängyn kaatopaikalle, koska epäilimme sen olevan luteiden pääasiallinen mekka. Otimme myös yhteyttä taloyhtiöömme ja he hommasivat myrkyttäjän paikalle. Olisimme halunneet myös varoittaa naapureitamme, mutta tätä taloyhtiömme ei halunnut tehdä, koska pelkäsi paniikkia, hysteriaa ja syyttelyä. Tähän nyt on vaikea sanoa kumpi tapa oli fiksua, mutta onneksi nähtävästi tuhot jäivät pelkästään meidän asuntoomme, joten ehkä sitten lopulta säästyin pitkiltä katseilta ja osoitteluilta...

Neljä myrkytyskertaa muistaakseni vaadittiin meidän tapauksessa, että päästiin paskiaisista eroon. Myrkytykset toteutettiin muutaman viikon välein. Pahimmassa vaiheessa ötököitä alkoi löytymään vähän joka huoneesta. Rahallisia tappioita olivat muutamat läikälliset lakanat ja tosiaan uusi sänky ostettiin, toki vasta sen jälkeen kun olimme 98% varmoja, että olemme päässeet lutikoista lopullisesti eroon. Siihen asti nukuimmekin pumpattavalla ja kumisella, sekä naapurihuoneen sohvalla. Itse myrkytykset maksoi taloyhtiö, joten se puolestaan jakaantui kaikkien maksettavaksi vastikkeissa kaiketi. Tuskin taloyhtiöllä semmosita vakuutusta kuitenkaan oli, joka tämmöiset menot korvaisi. Myrkytyksen hinnasta en osaa sanoa, mutta epäilisin useampaa satasta per kerta.

Suurin "menoerä" oli kuitenkin henkisellä puolella. Jonkinmoisia traumoja koko showsta jäi kytemään etenkin emännälleni ja kaiken maailman ruskeanmustat roskat joutuvat tarkkaan syyniin edelleen. Vielä vuosi tapahtuman jälkeenkin emäntä jaksaa tarkistella tyynyjen ja sijauspatjan alustat, kuten myös uuden runkopatjan rakenteita tutkaillaan aina silloin tällöin.

Jostakin aritkkelista luin, että luteet pärjäävät ilman verta (verta siis tarttevat lisääntymistä varten) jonkinmoisessa horrostilassa kahdeksankin kuukautta, joten ihan heti ei kannata riemuita, vaikka ei hetkeen olisi lutikoita kämpästä löytänytkään.

Summa summaarumina toteaisin, että kannatan alan ammattilaisia paikalle myrkyttämään asap, jotta ongelmat saadaan rajattua mahdollisimman pienelle alueelle. Taloyhtiöissä vastuu ei ole itse asukkaalla, joten kustannukset jäävät minimaalisiksi, mutta omakotitaloissa asustelevien rahanyörit varmasti joutuvat koetukselle. Kotivakuutukset kun ei tuppaa tämmöisiä perskeles mennä korvaamaan.. eipä tietenkään.

Vertaimevät lutikat valtaavat Suomea

Perjantai 21.9.2012 klo 12.33

Lutikoiden eli seinäluteiden kannat ovat kasvaneet Suomessa viime vuosina räjähdysmäisesti.

Lutikoita on vaikea havaita, sillä ne liikkuvat vain öisin.
FAKTA
- Lutikka eli seinälude on vertaimevä loishyönteinen, joka imee verta vain öisin

- Aikuinen lutikka on 3,5-8,0 millimetrin kokoinen ja naaras munii peräti 1-12 munaa päivässä

- Lutikka käy syömässä ihmisestä keskimäärin noin kerran viikossa

- Lutikka oli alun alkaen lepakon loinen, mutta nykyään imee verta ihmisestä ja myös esimerkiksi lemmikkieläimistä

- Lutikat eivät pääse piiloon erityisen nopeasti, joten niiden näkeminen on mahdollista

Näky lutikoiden asuttamasta asunnosta voi olla tuholaistorjujille raaka.

- Pahimmissa paikoissa kun avaamme lattiat, verta voi löytyä todella paljon. Vertaimeviä lutikoita voi olla yhdessä asunnossa pahimmillaan jopa 10 000, Tuholaistorjunta Rentokilin tekninen päällikkö Jouni Siltala kertoo.

Lutikoiden eli seinäluteiden kannat ovat kasvaneet viime vuosina räjähdysmäisesti Suomessa. Rentokil on toiminut tuholaistorjujana Suomessa vuodesta 1932, ja Siltalan mukaan tilanne on verrattavissa sota-aikojen lutikkaongelmiin.

Myös Helsingin Ympäristökeskuksen ympäristötarkastaja Niina Kupiainen myöntää, että lutikoiden määrä on kasvussa.

- Meille on tullut paljon kyselyjä lutikoista, ja kannat ovat selkeästi lisääntyneet, Kupiainen sanoo.

Siltalan mukaan matkustaminen ja muuttaminen maasta toiseen ovat aiheuttaneet ludekantojen kasvun Suomessa. Yhdysvalloissa ludetilanne on katastrofaalinen, ja Keski-Euroopassa tilanne on myös paha.

- Ennen vuotta 2007 Rentokilillä oli vuodessa vain yksittäisiä ludekäyntejä Suomessa. Vuoden 2007 aikana käyntejä oli noin 50, seuraavana vuonna noin 200 ja vuonna 2009 jo 450. Tällä hetkellä meillä on useita ludekeikkoja päivässä, Siltala kertoo kasvusta.

Torjuminen vaikeaa

Sota-aikojen ludeongelmat ratkesivat vasta, kun luteet saatiin tuhottua lähes kokonaan 50-luvulla pitkälti DDT-aineen ansiosta. Ainetta ei ole kuitenkaan voitu käyttää enää vuosiin sen aiheuttamien ympäristöongelmien takia.

Lutikoiden torjuminen on suuri urakka. Ympäristötarkastaja Kupiainen neuvoo kertomaan ongelmasta heti taloyhtiölle, jotta kaikki asunnot saadaan hoidettua kerralla. Jos luteita alkaa karkottaa itse, voi lopputulos olla pahimmillaan se, että lutikat muuttavat naapurin asuntoon.

Siltalan mukaan lutikoista pääsee harvoin eroon ilman ammattilaisten apua.

- Lutikat voivat olla kuukausia ilman ruokaa. Niiden kyky selvitä hengissä tekee niistä äärimmäisen vaikeita tuhota.

Tärkeää on, että lutikat saadaan asunnosta kerralla kokonaan pois. Patjat on yleensä syytä hävittää kokonaan, ja tuholaistorjujat tutkivat yleensä myös lattiarakenteet.

Huonekalujen hävittämisessä pitää olla myös tarkkana. Mikäli luteita sattuu tippumaan vaikkapa rappukäytävään, voivat ne sieltä kulkea muihinkin asuntoihin.

Siltala painottaa, että vanhojen huonekalujen kanssa tulee olla tarkkana.

- Monet kertovat, että he löysivät täysin hyvän sängyn roskakatoksesta ja ottivat sen käyttöön - ja siitä ludeongelma alkoi. Huonekalut on hävitettävä huolella ja merkittävä selkeästi luteiden asuttamat huonekalut. Myös esimerkiksi kirpputoreilta ostetut tavarat on syytä tarkistaa, Siltala neuvoo.

Katso sängyn alle

Ludeongelmasta kertovat parhaiten iho-ongelmat. Luteiden puremat aiheuttavat punaisia ja kutiavia paukamia. Luteet eivät ole kuitenkaan vaarallisia, eivätkä ne levitä tauteja - toisin kuin monet muut vertaimevät hyönteiset.

Siltala vinkkaa ensimmäisenä kurkkaamaan sängyn alle, kun epäilee ludeongelmaa.

- Luteista jää ruskeita pieniä jälkiä niiden ulosteista. Useimmiten jäljet näkyvät sängyn alla. Niitä voi huomata myös ihan lakanoistakin.

Myös ulkomailla matkustaessa kannattaa aina kurkistaa hotellihuoneen sängyn alle. Mikäli merkkejä lutikoista löytyy, pyydä heti uusi huone.

Kupiaisen myöntää, että lutikat ovat nykyään ihmisille vieras ongelma.

- On totuttu ajattelemaan, että luteet ovat menneen ajan ongelma. Luteet yhdistetään myös usein siivottomuuteen, mikä on väärin. Lutikkaongelmaa ei kannata häpeillä, koska sillä ei ole mitään tekemistä siisteyden kanssa.

Siltalalla löytyy taskustaan 50-lukulainen vinkki, joka estää salakavalien luteiden pääsyn sänkyyn.

- Rautasängyt. Luteet eivät pääse kipuamaan kiiltävää pintaa pitkin sänkyyn, Siltala naurahtaa.

Luteiden leviämisestä kertoi ensimmäisenä MTV3.

Ihmiset ovat oudon tietämättömiä luteista. Pahin ötökkä jonka voit vahingossa tuoda matkatavaroiden mukana kotiisi. Sen hävittäminen on vaikeaa. Edellyttää yleensä noin 5 ammattimyrkyttäjän käyntiä, ehkä sänkyjen ja sohvien hävitystä ym.. Kannattaa ottaa selvää ennaltaehkäisevistä toimista. Tässä viestiketjussa hyviä vinkkejä, kuten matkatavaroiden välitön saunottaminen reissun jälkeen ja mennessä hotellihuoneen tarkka tutkiminen, erityisesti sängyn ja patjan.

http://www.iltalehti.fi/matkajutut/2013070817242684_ma.shtml