Moikka kaikille!
Olen syvästi ihastunut ystävääni. Olen ollut ihatunut häneen noin 5 vuotta ja parin viime vuoden aikana siitä viidestä mun tunteet on syventyneet vielä enemmän. Olemme molemmat yli kakskyt vuotiaita. En tiedä yhtään mitä pitäis tehdä. Vaarantaisin ystävyytemme kertomalla tunteistani. En tiedä hänen seksuaalista suuntautumistaan (eikä hän minun vaikka onkin voinut arvata), mutta mulla on pieni toivo, että hän voisi tuntea samoin. Jos hän ei tunnekaan samoin, ystävyytemme voi olla lopullisesti ohi. En vain jaksais enää tätä tilannetta, kun pidän hänestä niin.
Mitä te neuvoisitte tekemään? Onko teillä vastaavia kokemuksia ja miten teille on käynyt?
Olen syvästi ihastunut ystävääni. Olen ollut ihatunut häneen noin 5 vuotta ja parin viime vuoden aikana siitä viidestä mun tunteet on syventyneet vielä enemmän. Olemme molemmat yli kakskyt vuotiaita. En tiedä yhtään mitä pitäis tehdä. Vaarantaisin ystävyytemme kertomalla tunteistani. En tiedä hänen seksuaalista suuntautumistaan (eikä hän minun vaikka onkin voinut arvata), mutta mulla on pieni toivo, että hän voisi tuntea samoin. Jos hän ei tunnekaan samoin, ystävyytemme voi olla lopullisesti ohi. En vain jaksais enää tätä tilannetta, kun pidän hänestä niin.
Mitä te neuvoisitte tekemään? Onko teillä vastaavia kokemuksia ja miten teille on käynyt?
Vastaukset 6
Vanhimmat
Anteeksi tyhmä kysymys mutta miten toinen voi olla ystävä monta vuotta eikä silti kaksi ihmistä tunne toisiaan? Kuulostaa pinnallisemmalta kaveruussuhteelta.
Sinulla on silti paljon vaihtoehtoja, senkuin valitset ja toteutat sen. Helpoin vaihtoehto on se minkä tunnet tärkeimmäksi tehdä ja jakaa tämän ystäväsi kanssa. Miksi kuuntelet sitä pientä pelkoa päässäsi sisällä kun kaikki menee kuitenkin perseelleen ja suhteet katkeaa? Olet rohkeampi mitä annat ymmärtää ja uskallat sekä keksit kyllä hyvän yksinkertaisen keinon ilmaista toiselle mitä tunnet ja mitä mieltä olet siitä jos vain oikeasti haluat. Sanoit ettet kestä enää, mitä olisi enää kestämistäkään?
Jokainen voi neuvoa ja kertoa omia kokemuksiaan ja saat siitä ehkä rohkaisua ym. mutta loppujen lopuksi teet aina itse sen siirron. Kun teet sen, kerrot tunteesi sen enempää suurentelematta niitä, huomaat sen jälkeen miten helpottuneempi olo sinulle tulee saadessasi saadessasi ulos tunteesi.
Tekstistäsi päätellen (ja palstasta) ajattelin että olet lesbo...
Käsitinkö oikein että olette olleet ystäviä 5 vuotta, mutta hän ei tiedä seksuaalista suuntautumistasi.
Ymmärrän tämän kyllä jos olet bi, mutta...?!?!
Ensimmäiseksi etenisin asiassa niin, että tulisin ulos kaapista. Se kun ei vielä paljasta mitään kiinnostuksestasi häntä kohtaan. Katso miten ystäväsi reagoi ja vasta sitten mieti seuraavaa siirtoa.
Sanoit että hän saattaa arvata suuntautumisesi, mutta jos näin ei olekaan. Siinäpä sitten selviää sekin asia, tiesikö vai arvasiko vai ei kumpaakaan...
Jos hän todella on hyvä ystävä. Kaapista ulos tuleminen häntä tuskin peläyttää. Kuvittelisin pikemminkin että hän tuntee itsensä todella läheiseksi ja luotettavaksi ystäväksi, joka on "salaisuuden" arvoinen.
Jos menet ja kertaheitolla pamautat kaksi kärpästä yhdellä iskulla"by the way, olen lesbo ja haluan sinua...", voi se olla liian suuri pala purtavaksi, mikäli hänellä ei ole lainkaan saman suuntaisia ajatuksia...
ollut tyttöystävää tätä ihastusta ennen? Minusta tuo kuulostaa sille että tulit siihen ikään että alkoi naiset kiinnostaa, olet ehkä vähän ujo ja saamaton naisasioissa vaikka suuntautumisesi on ollut selkeä jo kauan. Et vain tiedä mistä niitä naisia läytää ja miten siitä eteenpän jos sattuukin löytämään.
Silloin ihan huomaamattasi alat katsella lähipiiriäsi sillä silmällä ja tietysti ihastut siihen jonka tiedät mutta jota et täysin tunne. Koska silloin on tarpeeksi tilaa unelmoida että ehkä hänkin kun kerta sinäkin.
Se bestis on niin puhunut poikakavereistaan että siihen ihastuminen olisi ollut jopa sinun mielikuvitukselle liikaa. Luultavasti hänetkin silti mietit että mites olisi...
Sinuna minä summaisin koko viiden vuoden saldon, miten paljon olet saanut iloa ihastumisestasi ja mikä on todennäköisyys että sinun unelmat oikeasti kestävät päivänvaloa, sillä tarkoitan juuri sitä mitä pohdit. Onko todenäköistä että hän ajattelee sinusta samoin, ja miten olisi mahdollista ettet olisi moista huomannut.
Ehkä sinuna lähtisin etsimään korviketta, uutta suuntaa, terveellisempää suuntaa, ja karistat heteroihastukset mielestäsi. Sä nyt sait sen turvin kypsytellä itseäsi ja sait riutua rakkaudesta ja ihania päiväunia ja unelmia, mutta nyt kun sun mieli haluaa muuttaa ajatukset tekoihin todella suosittelen samansuuntaista seuraa ja seuranhakua.
Naisia tulee ja menee, sitä oikeaa ei löydy ihan ykkösellä kuitenkaan. Ystävät on vähän harvemmin vaihtuvia joten sinuna minä todella miettisin miten järkevällä tavalla olet häneen ollut vuosikausia koukussa. Onko se ollut enempi turvallinen kohde kuin realistinen tyttöystävä?
Jos haluat edetä tässä asiassa hänen suuntaansa niin tee se reippaasti pelkäämättä. Koska jos hän ei ole sinusta kiinnostunut niin voit satuttaa itesi pahasti ja traumatusoitua vuosiksi pakeista jos menet varoen sitä mitä olet ja saat näpäytyksen. Jos haluat tietää mitä mieltä hän on sinusta, pyydät hänet kahville ja kysyt ihan suoraan mitä mieltä hän on sinusta. Jos hän sanoo ää en mää tierä, ehkä sä voit siirtää keskustelun vaikka päivän säähän. Jos hän kertoo mitä mieltä hän on ja tykkäät mitä kuulet voit sanoa että olet vähän ihastunut häneen. Sen jälkeen kukaan ei tiedä mitä tapahtuu. Mutta kuten sanottu, se miten hän vastaa sinun kysymykseen mitä mieltä on sinusta kertoo paljon.
samassa tilanteessa olen, eli odotan innolla vastauksia :D
Tosiaan taidamme olla kavereita. Ystävä sana on ehkä liian voimakas. Ensimmäiset kolme vuotta tunsin hänet etäisesti kiinnostuin ja ihastuinkin. Pari vuotta olemme ollleet kavereita, mutta emme ikinä kovin läheisiä.
Ihastuneena sitä tuntuu miettivän, mitä tuo ja tuo ele tarkoitti ja löytävän merkkejä, että toinen voisi olla kiinnostunut. Siitä en vain voi olla varma. En välttämättä etene asiassa mihinkään vaan annan asioiden olla.
Olen bi, joten en ole kertonut mitään. Anteeksi jos tämä on siis väärällä palstalla!
Sama tilanne, ja kerroin suuntautumisestani. Sanoin että olen myös kiinnostunut naisista sillei.
Kaveri siihen että: no niin olen minäkin.
Mitä menettäisit jos kertoisit? Ajattele, silloin sinulla on edes mahdollisuus saada tietää onko hän kiinnostunut sinusta. Ja hän ymmärtäisi jos sekoilet vaikka kännissä vähän paremmin :D