Viljelijäväestö vastusti koko ajan liittymistä mutta nämä kaupunkilais tollot oli sitä mieltä että täytyy päästä...
Ilman tätä liittoumaa olisi maatalous ollut kannatavaa ihan ilman tukiasia.
yhdessä yössä maataloustuotteiden hinta putosi yli 50% ja tilalle annettiin tukipaketti joka kattoi tästä 30%(eu- avustaja varmaan korjaa jos väärin)
Ilman tätä liittoumaa olisi maatalous ollut kannatavaa ihan ilman tukiasia.
yhdessä yössä maataloustuotteiden hinta putosi yli 50% ja tilalle annettiin tukipaketti joka kattoi tästä 30%(eu- avustaja varmaan korjaa jos väärin)
Vastaukset 7
Vanhimmat
-
rakennemuutos suomessa tuli vähän jälkijunassa, hommaa olisi pitänyt nykyaikaistaa jo vuosikymmen aikaisemmin.
naapurimaat sai etumatkaa, jota nyt yritetään kuroa kiinni.
Tuossa olla on linkki ja lainauksia linkistä. Siinä on syy sekä maatalouden kannattavuuteen ennen EU-aikaa että rakennemuutoksen laahaamiseen jäljessä. Maataloutta tuettiin rankasti eri tavoilla ja rajasuojalla varmistettiin että tuotteiden hinta oli tarpeeksi korkea kannattavaan tuotantoon. Lisäksi pieniä tiloja tuettiin erikseen että ne olisivat kannattaneet. Mutta että tukien ja rajasuojan varassa se maatalous silloin oli kannattavaa.
https://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/5744/Suomen maatalouspolitiikan keskeisimmat muutokset Euroopan unioniin liittymisen jalkeen.pdf?sequence=1
ja vaikka vaan sivu 8.
Ja lainauksia:
"Ennen jäsenyyttä käytössä olleessa tukijärjestelmässä maatalouteen ohjautui tukea verojärjestelmän kautta, valtion budjetista sekä tuontisuojan että maatalouden hintajärjes-telmän kautta. Budjetin kautta maksettava tuki jakautui käyttötarkoituksen mukaan luokiteltuna maataloustuotannon tukeen, markkinointitukeen ja elintarvikkeiden tukeen. Maataloustuotannon tukea maksettiin ns. hintapoliittisena tukena, joka oli ylivoimaisesti suurin tukierä, rakennetukena ja muuna tukena. Markkinointitukea valtio maksoi raaka-aineiden ja jalosteiden vientipalkkioina ja hinnanalennuskorvauksina sekä vientituotteiden liikevaihtoveron palautuksena. Maatalousneuvotteluissa sovittujen hintaratkaisujen koro-tustarve toteutettiin joko nostamalla tavoitehintoja tai hintapoliittista tukea tai muuttamalla molempia. (Myhrman & Heikkilä 1996, 11.)
Maataloustulolain tarkoittamaa hintapoliittista tukea maksettiin tuotantomäärien mukaan hintatukena sekä hehtaarien ja eläinmäärien mukaan suorana tukena, mutta ennen Euroopan unioniin liittymistä huomattavasti enemmän suorana tukena kuin 1980-luvulla. Hintatuen ja suoran tuen suhteelliset osuudet ja tuen määrä vaihtelivat alueittain. Myös tuen kokonaismäärä nousi pohjoista kohti siirryttäessä. Tämän avulla tasattiin maatalouden alueittaisia tuloeroja. (Myhrman & Heikkilä 1996, 11.) ,
Osa tuista maksettiin siis suorana tukena. Sen tukimuotoja olivat pinta-alalisä, hehtaarituki ja kotieläinten lukumäärän mukainen tuki. Pinta-alalisää eli viljelmäkoon mukaista tukea maksettiin hehtaarien ja eläinmäärän mukaan laskettujen jakoyksiköiden perusteella. Tuki oli porrastettu viljelijän ja hänen puolisonsa tulojen mukaan. Yli 90 000 markan tulojen kanssa ei enää saanut tukea. Nuorille viljelijöille, alle 39-vuotiaille, maksettiin tukea 40 prosentin korotuksella. Tukea ei maksettu kaikille yli 65-vuotiaille viljelijöille, tuen saanti riippui peltokoosta.
Toinen vaihtoehto suoralle tuelle oli tuki eläinyksiköiden mukaan. Lypsylehmien kohdalla
tuki oli muita korkeampi, ja tukea sai 25 eläinyksikköön saakka, porrastettuna alueen mukaan pois lukien Suomen eteläosa, jossa tukea ei maksettu ollenkaan.
Hintatukena maksettiin muun muassa maidon- ja lihan tuotantotukea sekä kananmunien lisähintaa. Lihan tuotantotukea maksetaan naudan-, lampaan- ja sianlihalle. Tuki oli porrastettu alueen ja eläimen painon mukaan. Tukea maksettiin naudan- ja lampaanlihan osalta koko maahan. Maidon tuotantotuki oli porrastettu alueen ja maitomäärän mukaan. Tuen määrä nousi pohjoista kohti siirryttäessä ja aleni maitomäärän kasvaessa. Kanamunien lisähintaa maksettiin kaikille kananmunantuottajille 10 000 kiloon asti. (Myhrman & Heikkilä 1996, 12.)"
"Osa tuista maksettiin siis suorana tukena. Sen tukimuotoja olivat pinta-alalisä, hehtaarituki ja kotieläinten lukumäärän mukainen tuki."
"Tulopolitiikan tärkeimpinä välineinä olivat hintapäätökset eli tavoitehintojen asettaminen. Toisin kuin EU:ssa, Suomessa maatalouden tavoitehinnat toimivat normeina eli niiden saavuttamisesta huolehdittiin tuontisuojan, vientituen ja varastoinnin avulla. Korkean tuontisuojan takia ei Suomeen tuotu paljoa tuotteita. Tulopolitiikan alaiseen maatalous-tulojärjestelmään kytkeytyvä tuki jakautui viljelmäkoon mukaiseen hintapoliittiseen tukeen, alueittaiseen hintapoliittiseen tukeen ja muuhun hintapoliittiseen tukeen. (Kuhmo-nen & Aaltonen, 1997, 8.)"
"Ennen Euroopan unioniin liittymistä Suomen rakennepolitiikka on ollut lähinnä asutus-toimintaa, maatilojen sisäistä ratinalisointia ja tilakoon suurentamista. Keinoina siihen olivat pitkään valtion varoista myönnetyt halpakorkoiset lainat, korkotukilainat ja avustukset."
-
-
-
-