Laulu rakkaudelle

Me olimme rakkauslaulu,
joka sydämen saleissa soi.
Me olimme rakkauslaulu,
joka maailmat valloittaa voi.

Sinä laulun sen sanat,niin kauniit,
jotka sielua silitti.
Minä sävel sen rakkauden laulun,
joka tunteita tilitti.

Ja me yhdessä olimme kaikki,
mitä maailmaan mahtua vois.
Ja yhdessä sanat ja sävel,
se kauneinta kaikista ois.

Vaan, minä hukkasin laulun sen sanat,
ilman niitä ei sävelkään soi.
Ilman säveltä sanaton laulu,
ei laulukaan olla kai voi.

Me olimme rakkauslaulu,
ei enää se sydämen saleissa soi.
Ja se sanaton rakkauslaulu,
ei maailmoja valloittaa voi.
6400
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 6

Vanhimmat

Maalataan rakkaudesta tauluja.
Sävel vakaa ja ihana.
Soi viululla iltasella.

Hyräillään hiljaa.
Kun kuutamon siltaa.
Kahden käyskennellään.
Syleillä maailmaa.
Ja sen jokaista runoilijaa.
Rakkauden palvojaa.

Kiitos ihanasta runosta.
Laulan ilosta.
Ja pidin sen temmosta.

Äänestä
  • ...onkin tärkeä osa, Näin riimitellen tehty runo toimii , jos on toimiakseen, vain mikäli osaa rytmittää sen oikein.
    Täällä aika harvoin tapaa riimiin rakennettuja runoja ja siksi yritin itse saada jotain riimissä kulkevaa.

    On kai se lukijallekin haasteellista löytää runoon toimiva rytmi. Sinä ilmeisesti kuitenkin onnistuit .


    Kiitos siitä.

    Äänestä

Kaunis ja surullinen runo sammuneesta rakkaudesta.

Äänestä

Sanat
voit löytää
sä vielä uudelleen ?

Ne kätkössä täällä
on jossain..

Jospa yhdessä etsitään ?

Oli
mullakin sävel
tuo
kaunis mi sielussain
aina soi
mut
sanat..!

Niitä ei ollut .

Ne loppuun kuluneet kai..
Kuin
vanha hartia huivi..

Noita
sanoja etsinyt olen
mut
löytänyt vielä en !

Ja sävelkin mikä
on soinut..Tuntuu hiipuvan
hiljalleen.

Mut
ehkäpä vielä
kukaties...?

Ne löydämme uudelleen
ja silloin
silloin
ne stemmaa
kuin
aina ne soineet ois.

Äänestä
  • rakentelit aiheeseen vastarunon.

    Kiitos Jääsydän

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Ceero kirjoitti:

Me olimme rakkauslaulu,
joka sydämen saleissa soi.
Me olimme rakkauslaulu,
joka maailmat valloittaa voi.

Sinä laulun sen sanat,niin kauniit,
jotka sielua silitti.
Minä sävel sen rakkauden laulun,
joka tunteita tilitti.

Ja me yhdessä olimme kaikki,
mitä maailmaan mahtua vois.
Ja yhdessä sanat ja sävel,
se kauneinta kaikista ois.

Vaan, minä hukkasin laulun sen sanat,
ilman niitä ei sävelkään soi.
Ilman säveltä sanaton laulu,
ei laulukaan olla kai voi.

Me olimme rakkauslaulu,
ei enää se sydämen saleissa soi.
Ja se sanaton rakkauslaulu,
ei maailmoja valloittaa voi.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu