Kuten viime päivinä moni on huomannut eri lehdistä, niin puhelinmyyntibisneksen varjopuolet ovat nousseet taas pintaan. Esimerkkinä toimikoot vaikkapa tuo Helsingin Sanomien juttu "Villien myyntiyritysten työntekijöillä isoja ongelmia". ( lähde juttuun http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Villien myyntiyritysten työntekijöillä isoja ongelmia/1135257196562 )
Itse toimin huhtikuulle 2010 saakka puhelinmyyntihommissa eräässä näistä "villeistä" yrityksistä. Työpaikka oli isossa kaupungissa eteläisemmässä Suomessa, mutta kyse ei ole täällä paljon keskustelua härättäneestä Mediapex-firmasta. Tarkemmin en kuitenkaan sitä halua paljastaa.
Villi on ehkä huono sana kuvaamaan sitä yritystä missä itse olin kun kyse oli kuitenkin yhdestä suurimmista alalla toimivista firmoista Suomessa ja alalla vastaavat villit käytännöt lienevät enemmän sääntö kuin poikkeus. Puhelinmyyntihommat aloitin syyskuussa 2010 kun oli pakko saada jotain hommaa kun opintotuki lakkasi enkä työttömyysturvaan tai toimeentulotukeen ollut oikeutettu lainkaan - syynä muun muassa Ruotsin kansalaisuuteni (vaikka ihan suomalainen olen sukutaustaltani ja äidinkieleltäni).
Puhelinmyyntityö ”urani” alkoi työnantajan suunnalta iskemällä tarinaa työhaastattelussa siitä, että heillä parhaat myyjät tienaavat yli kolmetonnia ja heillä on kaikenlaista takuupalkkaakin aloitteleville.
Takuupalkka oli sitten todellisuudessa sellainen, että palkkaa sai 3-4 euroa tunnissa koulutusajalta mikäli onnistui myymään vähintäänkin kohtuullisen määrän tilauksia. Mikäli koulutusaikaa ei käynyt loppuun tai tilaukset jäivät alle koulutusajan tavoitteen, niin luonnollisesti palkka jäi pienemmäksi tai olemattomaksi. Itse "koulutusaika" oli kestoltaan useita viikkoja vaikka tosiasiassa ainut koulutus oli koko aikana useamman hengen joukolle alussa järjestetty massakoulutus, joka sisälsi kesti kolme tuntia kestänyt perehdyttämisen alaan, jonka jälkeen annettiin luurit ja kone käyttöön ja alettiin soittelemaan asiakkaille. Tämän ohella kahdeksan kuukauden aikana kuunneltiin ehkä kaksi tunti yhteensä työntekijää kohti puheluita asiakkaille.
Itsellä bruttopalkaksi em. vajaan vuoden ajalta muodostui noin 5 euroa tunnilta. Em. palkkaan päästäkseen piti saada myytyä keskimäärin yksi tilaus työtunnissa. Tein hommaa syksystä lähtien osa-aikaisena 12-20 tuntia viikossa, joten palkka jäi muutamaan sataan euroon kuussa. Palkka em. ajalta ei ollut itselle se oleellinen tekijä kun itselle riitti että saan sen verran rahaa kasaan että saan ruuat ostettua kaupasta ja maksettua vastikkeen asunnosta. Yli sadan puhelinmyyjän firmassa koko Suomen parhaat myyjät saivat myytyä vajaan kaksi kauppaa tunnissa, joten silkkaa roskaahan se oli, että parhaat myyjät olisivat ansainneet kolme tonnia kuussa tai enemmän vaan parhaillakin palkka jäi puoleen siitä. Ilmeisesti puhelinmyyntialalla kuuluu alan käytäntöihin, että töihin värvättäville valehdellaan törkeästi palkat monta kertaa liian suuriksi.
Työssä käytetty "spiikki" oli myös sellainen, että sitä kuuntelemalla ei edes teoriassa voinut ymmärtää, että kyse oli siinä kahden vuoden määräaikaisesta lehti-tilauksesta, joka jatkuu määräajan jälkeen kestona. Asiakkaalle kerrottiin vain, ettei mitään jatkotilausvelvoitetta ole ja miten kätevästi tilauksen voi irtisanoa missä vaiheessa tahansa vaikka kyseessä on nimellinen kestotilaus. Luonnollisesti myyntispiikissä ei missään vaiheessa kysytty onko kiinnostunut tilaamaan vaan jos asiakas sanoi jonkun lehden nimeltä, niin sitä sitten kerrottiin tulevan sen ja sen verran jollakin viikkohinnalla (vaikka kyseessä olisi ollut kuusi kertaa vuodessa ilmestyvä lehti!) ja hommasta kerrotiin laitettavan vielä kotimyyntiasiakirja ja osoitteita vähän tarkisteltiin. Tietenkään tilausta ei laitettu menemään jos asiakas ymmärsi sanoa riittävän ponnekkaasti spiikin ulkopuolelta että ei. Itsellä ei moraali antanut periksi tuollaiseen myyntityyliin vaan myin spiikistä poiketen muun muassa kysymällä kiinnostaako tilata ja kerroin aina tilauksen kokonaishinnankin. Samoin lopetin puhelun lyhyeen, jos asiakas sanoi kerrankin ei tai kuulosti olevan kiirettä töissä tai muuten. Samoin jätin esimerkiksi ne värisevällä äänellä puhuneet vanhukset, jotka kertoivat olevansa lähes sokeita kaihileikkausta odottaessaan kokonaan ilman lehti-tarjoustakin.
... JATKUU TOISESSA VIESTISSÄ...
Itse toimin huhtikuulle 2010 saakka puhelinmyyntihommissa eräässä näistä "villeistä" yrityksistä. Työpaikka oli isossa kaupungissa eteläisemmässä Suomessa, mutta kyse ei ole täällä paljon keskustelua härättäneestä Mediapex-firmasta. Tarkemmin en kuitenkaan sitä halua paljastaa.
Villi on ehkä huono sana kuvaamaan sitä yritystä missä itse olin kun kyse oli kuitenkin yhdestä suurimmista alalla toimivista firmoista Suomessa ja alalla vastaavat villit käytännöt lienevät enemmän sääntö kuin poikkeus. Puhelinmyyntihommat aloitin syyskuussa 2010 kun oli pakko saada jotain hommaa kun opintotuki lakkasi enkä työttömyysturvaan tai toimeentulotukeen ollut oikeutettu lainkaan - syynä muun muassa Ruotsin kansalaisuuteni (vaikka ihan suomalainen olen sukutaustaltani ja äidinkieleltäni).
Puhelinmyyntityö ”urani” alkoi työnantajan suunnalta iskemällä tarinaa työhaastattelussa siitä, että heillä parhaat myyjät tienaavat yli kolmetonnia ja heillä on kaikenlaista takuupalkkaakin aloitteleville.
Takuupalkka oli sitten todellisuudessa sellainen, että palkkaa sai 3-4 euroa tunnissa koulutusajalta mikäli onnistui myymään vähintäänkin kohtuullisen määrän tilauksia. Mikäli koulutusaikaa ei käynyt loppuun tai tilaukset jäivät alle koulutusajan tavoitteen, niin luonnollisesti palkka jäi pienemmäksi tai olemattomaksi. Itse "koulutusaika" oli kestoltaan useita viikkoja vaikka tosiasiassa ainut koulutus oli koko aikana useamman hengen joukolle alussa järjestetty massakoulutus, joka sisälsi kesti kolme tuntia kestänyt perehdyttämisen alaan, jonka jälkeen annettiin luurit ja kone käyttöön ja alettiin soittelemaan asiakkaille. Tämän ohella kahdeksan kuukauden aikana kuunneltiin ehkä kaksi tunti yhteensä työntekijää kohti puheluita asiakkaille.
Itsellä bruttopalkaksi em. vajaan vuoden ajalta muodostui noin 5 euroa tunnilta. Em. palkkaan päästäkseen piti saada myytyä keskimäärin yksi tilaus työtunnissa. Tein hommaa syksystä lähtien osa-aikaisena 12-20 tuntia viikossa, joten palkka jäi muutamaan sataan euroon kuussa. Palkka em. ajalta ei ollut itselle se oleellinen tekijä kun itselle riitti että saan sen verran rahaa kasaan että saan ruuat ostettua kaupasta ja maksettua vastikkeen asunnosta. Yli sadan puhelinmyyjän firmassa koko Suomen parhaat myyjät saivat myytyä vajaan kaksi kauppaa tunnissa, joten silkkaa roskaahan se oli, että parhaat myyjät olisivat ansainneet kolme tonnia kuussa tai enemmän vaan parhaillakin palkka jäi puoleen siitä. Ilmeisesti puhelinmyyntialalla kuuluu alan käytäntöihin, että töihin värvättäville valehdellaan törkeästi palkat monta kertaa liian suuriksi.
Työssä käytetty "spiikki" oli myös sellainen, että sitä kuuntelemalla ei edes teoriassa voinut ymmärtää, että kyse oli siinä kahden vuoden määräaikaisesta lehti-tilauksesta, joka jatkuu määräajan jälkeen kestona. Asiakkaalle kerrottiin vain, ettei mitään jatkotilausvelvoitetta ole ja miten kätevästi tilauksen voi irtisanoa missä vaiheessa tahansa vaikka kyseessä on nimellinen kestotilaus. Luonnollisesti myyntispiikissä ei missään vaiheessa kysytty onko kiinnostunut tilaamaan vaan jos asiakas sanoi jonkun lehden nimeltä, niin sitä sitten kerrottiin tulevan sen ja sen verran jollakin viikkohinnalla (vaikka kyseessä olisi ollut kuusi kertaa vuodessa ilmestyvä lehti!) ja hommasta kerrotiin laitettavan vielä kotimyyntiasiakirja ja osoitteita vähän tarkisteltiin. Tietenkään tilausta ei laitettu menemään jos asiakas ymmärsi sanoa riittävän ponnekkaasti spiikin ulkopuolelta että ei. Itsellä ei moraali antanut periksi tuollaiseen myyntityyliin vaan myin spiikistä poiketen muun muassa kysymällä kiinnostaako tilata ja kerroin aina tilauksen kokonaishinnankin. Samoin lopetin puhelun lyhyeen, jos asiakas sanoi kerrankin ei tai kuulosti olevan kiirettä töissä tai muuten. Samoin jätin esimerkiksi ne värisevällä äänellä puhuneet vanhukset, jotka kertoivat olevansa lähes sokeita kaihileikkausta odottaessaan kokonaan ilman lehti-tarjoustakin.
... JATKUU TOISESSA VIESTISSÄ...
Vastaukset 19
Vanhimmat
... JATKUU...
Luonnollisesti edellisen vuoksi palkkani jäi pienemmäksi kuin mitä se olisi mahdollisesti ollut toimimalla työnjohdollisten ohjeiden mukaan eli noudattamalla täsmälleen kyseenalaista spiikkiä ja tyrkyttämällä väkisellä kaikille muulle kuin alaikäisille ja holhouksen alla oleville. En kuitenkaan sellaiseen alkanut muutaman euron paremman tuntipalkan vuoksi, koska tärkeämpänä pidin sitä että saattaisin katsoa aamulla itseäni hampaita harjatessa peiliin.
Kahdeksan kuukauden työurani aikana palkkaa heikennettiin kolme tai neljä kertaa muun muassa nostamalla myytävien tilausten hintoja ja olemalla nostamatta samalla myyntiprovisiota ainakaan samassa suhteessa ja laskemalla alimpia taulukkopalkkoja entisestään. Eiväthän ne työehdot hääppöisiä olleet muutenkaan eikä firmassa tunnettu esimerkiksi äitiys- tai sairaspäivärahaa eikä minkäänlaista minimipalkkaa luonnollisesti edes ollut ja esimerkiksi työterveyshuolto oli tuntematon käsite. Luonnollisesti sairastapauksista vaadittiin lääkärin tai sairaanhoitajan kirjoittamaa sairaslomatodistusta. Mikäli työntekijä jäi kotiin kun hänen pieni lapsensa oli sairas eikä sairasta lasta voitu päiväkotiinkaan laittaa, niin tästäkin saattoi kuulla avautumista firman omistajan suunnalta muiden työntekijöiden suuntaan (!).
Myyntispiikki alkoi aina iskemällä mukavaa tarinaa siitä, että kyseinen asiakas on osallistunut jonkinlaiseen kustantajan tarjouskyselyyn ja hän on sen seurauksena saanut jonkun edun käyttöönsä josta lähdettiin kertomaan. Todellisuudessa numerot oli arvottu soittoon puhelinluettelosta. Itsestä tuntui kiusalliselta kertoilla tuollaista lööperiä ja usein mietinkin miten kukaan ei hoksaa kysellä em. osoitelähteestä tarkemmin tai kummastele sitä miten yhden kustantajan etukysely voi koskea useamman eri kustantajan julkaisemia lehtiä. Vähän riippuen päivästä kuka niitä numerolistoja siirteli koneelle soittoon, niin aina niitä ei jaksettu ajaa ristiin Robinson-rekisterin kanssa. Jos joku jolle soitettiin alkoi avautumaan Robinson rekisteriin kuulumisestaan, niin kehotettiin vetoamaan jonkinlaiseen virheeseen tietokonesysteemissä ja sanomaan ettei tiedä sen tarkemmin mistä numerot on peräisin kun ne on hänelle vain tuotu soitettavaksi läpi, mutta merkitsevänsä asian muistiin nyt ja lopettaa puhelu siihen. Merkitseminen oli sitten sitä, että henkselit vaan nimen päälle ja numero pois sillä kertaa soitettavien listalta.
Myös tarjottava ”etu” oli sellainen, että yhtään liioittelematta tunsin häpeää sekä itseni puolesta että myötähäpeää kustantajan ja kyseisen puhelinmyyntifirman puolesta. Esimerkiksi kestotilauksena myytävän lehden ensimmäisen puolivuotisjakson hinta saattoi olla 3 euroa halvempi kuin kyseisen lehden normaali kestotilaushinta. Myös tarjottavat kylkiäisten hinta oli ilmoitettu noin kymmenen kertaa liian arvokkaasti niiden käypään arvoon nähden. Tarjoushinta oli sen verran surkea, että jossain välissä kaikkien pitikin alkaa verrata tarjottavaa hintaa kaupassa myytävien irtonumeroiden hintaan.
Kyseenalaisesta myyntipuheesta ja olemattomista eduista huolimatta kyseisessä firmassa peruutusten ja reklamaatioiden osuus oli pienimmistä päästä koko Suomessa.
Itse pidin kyseenalaisena myös sitä ettei yritettyjä soittokertoja saanut kirjata mitenkään systeemiin mikäli asiakas ei vastannut tai oli töissä arkipäivisin eikä esimerkiksi virka-aikaan ehtinyt vastata. Pelkästään sellaiset numerot tiputettiin listalta mitkä tilasivat tai kuuntelivat tarjoukset loppuun saakka tai sanoivat että eivät halua mitään tilata ja pyysivät numeron poistamaan. Samoihin numeroihin saattoi tulla sitten eri henkilöiden toimesta kymmenenkin soittoyritystä kahden viikon aikana random-aikaan klo 9-20.30 välillä. Voin vakuuttaa että osa ihmisistä oli jo todella vihaisia kun kymmenennen kerran joku soitti samasta firmasta kahden viikon aikana. Syyksi em. soittoyritysten merkitsemättä jättämisen kiellolle selitettiin, että merkinnät laskevat niiden motivaatiota ja lannistavat niitä jotka soittelevat jo soitettuihin numeroihin. No ei sekään kyllä mukavalta tuntunut kun sattui tietämättään soittamaan vaikka klo 11.45 aamulla henkilölle jolle oli soitettu muutaman päivän aikana jo viisi kertaa ja joka oli kertonut olevansa töissä arkisin ja pyytänyt soittamaan illalla ja kaveri kuulosti jo todella vihaiselta.
.... JATKUU TOISESSA VIESTISSÄ.....
Asiakkaiden hoitaminen asiallisesti oli siinä mielessä myös outoa, että jos kertoi ettei ole nyt kiinnostunut ja pyysi palaamaan asiaan vaikka kahden kuukauden päästä tai syksyllä, niin heille kerrottiin, että palaillaanpa sitten asiaan vaikka todellisuudessa sellaiset numerot hävitettiin saman tien eikä asiaan taatusti koskaan enää palattu.
Puhelinmyyntialalla näytti olevan ilmeisesti yleisenä käytäntönä se, että työvuoro aloitettiin aina esimerkiksi aamulla klo 8:45 varttitunnin aamupalaverilla, jonka sisältö oli 98 prosenttisesti silkkaa skeidaa. Kyseisessä toimistossa oli suunnilleen kuukausittain ”tehopäivä”, jolloin puhelinmyyjille oli tarjolla jotain valmiseineksiä ruuaksi ja karkkia siinä sivussa. ”Tehopäivänä” sitten odotettiin, että kaikki tekevät normaalia pidemmän päivän ja eniten kyseisenä päivänä toimistossa tai koko Suomessa myynyt sai jonkun muutaman satasen palkinnon. Samoin joka päivä ja viikko oli jotain yläkoulu-ikäisiä kiinnostavaa kilpailua josta palkintona oli jotain hampurilaista tai leffalippua. Ilmeisesti varttitunnin aamupalaverit, ”tehopäivät” ja ”lapselliset hampurilaisskabat” ovat käytössä melkein kaikissa toimistoissa alalla ja niillä yritetään piiskata myyntiä epätoivoisesti entistä ylemmäs.
Puhelinmyyntihommassa viestintä perustui työnjohdon ja puhelinmyyjien välillä valehtelulla motivoimiseen. Esimerkiksi kerrottiin, että siinä ja siinä toimistossa em. yritysketjussa on myyty niin ja niin paljon nyt ja meidänkin toimiston pitäisi vähän ottaa mallia ja skarpata. Toisen kaupungin toimiston työntekijän sattumalta tietävänä hieman kyselin häneltä asiasta, niin ihan roskaahan se pomo oli meille puhunut ja kyseisellä toimistolla oli mennyt huonommin vielä kuin meillä. Lienee sitten siellä toisessa kaupungissa samainen pomo motivoinut porukkaa samalla tavalla valehtelemalla milloin minkäkin toimiston hyvistä myynneistä.
Kahdeksan kuukauden ”uran” päätteeksi huomasin kuuluvani em. yrityksen seniorisarjaan. Vaihtuvuus oli sen verran kovaa, että alle viidennes silloin aloittaessani töissä olleista oli enää töissä em. firmassa. Vaikka työntekijöitä ei ollut kyseisessä toimistossa kuin parikymmentä, niin silti uusia työntekijöitä tuli töihin viikottain ja työhaastatteluita oli suunnilleen joka päivä. Keskiverto työsuhde näytti olevan kestoltaan niin pitkä, että hyvällä tuurilla uuden työntekijän saattoi nähdä useampana päivänä töissä ennen kuin lopputilin ottivat. Muutamat näyttivät kestävän työtä ja työoloja jopa kuukausia ja taisipa yksi ”sankari” olla samassa toimistossa puhelinmyyjänä jo neljättä vuotta. Em. ”uran” aikana etenin vuoro”päälliköksi”, jonka tehtäviin kuului lähinnä kirjata mahdolliset poissaolot, vastata toimistoon tuleviin puheluihin ja kirjata ennen kaikkea joka tauolle lähdettäessä se montako kauppaa kukin oli saanut ennen mitäkin taukoa kasaan. Vieläkään en ole ymmärtänyt oikein mikä funktio oli kirjata kolme kertaa päivässä kaikkien myymät lehdet ylös kun voisi kuvitella että kerran päivässä kontrollointi riittäisi. Toinen kummallisuutta herättävä yksityiskohta oli se, että palkka oli provisiopohjainen, mutta esimerkiksi kun työntekijöistä riippumattomista syistä koneet oli rikki tai jumissa, niin siltä ajalta jäi palkatta. Yksi kummallisuus oli myös siinä, että työvälineet (=lue tietokone ja luurit) olivat joskus ala-arvoisessa kunnossa ja sitä joutui soittelemaan joskus esimerkiksi luureilla josta ei tahtonut kuulua mitään jompaankumpaan suuntaan. Tee siinä sitten tulosta kun saa arvata joka kolmannen sanan mitä asiakas sanoikaan kun ei kuulu tai saa toistella kolmeen kertaan myyntipuheet kun asiakas valittaa ettei kuulu tai toimistossa huudatettava radio tunkee puhelimeen. Kai silläkin toimistossa ylisuurella taustalla huudatettavalla formaattiradiolla oli joku tehtävä jota en ymmärrä kun sitä ei voinut pyynnöistä huolimatta laittaa pienemmälle.
...JATKUU TOISESSA VIESTISSÄ...
(Jatkoa edelliseen viestiin, viimeinen osa)
Ilmeisesti viimeisen vuoden aikana puhelinmyynti on levinnyt sen verran pahasti käsiin Suomessa kun alalla toimivat firmat ovat kasvaneet kuin sienet sateella ja rekrytoineet väkeä niin että ovetkin saisi vaihtaa melkein pyöröoviksi, ettei kenelläkään ole enää hauskaa. Sen alle vuoden aikana mitä itse olin hommissa joka kuukausi myyjää kohti myyntimäärät olivat laskussa aikaisempiin aikoihin verrattuna ja nekin hyvät myyjät jotka myivät puoli vuotta sitten vielä 1,5 kaupan tuntikeskiarvolla tippuivat keskiarvon osalta alle yhteen. Oman näppituntuman mukaan viimeisen vuoden aikana myös sellaiset vastaukset jossa lyödään luuri korvaan saman tien kun kuullaan ettei joku tuttu soita moninkertaistuivat, samoin ne jotka sanoivat heti kun ehti päivää sanoa etteivät sitten osta tai tilaa mitään. Toisaalta en kyllä ihmettele että ihmisten reaktiot ovat muuttuneet sellaisiksi.
Alan jättäessäni ainakin kyseisessä firmassa homma oli menossa aiempaa hullummaksi: pomo hiosti niskaan niitä työnsä viimeisen päälle hyvin työnsä tekeviä myymään entistä enemmän. Ne mielestäni hyvät myyjät olivat useimmiten niitä osa-aikaisesti hommia tekeviä yliopisto-opiskelijoita tai välivuotta pitäviä, jotka eivät tuputtaneet kenellekään mitään ja jotka eivät edes alkaneet myymään mitään dementiamummoille vaan jotka möivät tasaisesti tuputtamatta vaikka kaupan tunnissa. Palkkauskin oli menossa sellaiseksi, ettei reilusti myymälläkään kukaan voinut päästä enää juuri viittä euroa tunnissa kovemmille liksoille. Siinäpähän nauttikoot firman pomot koko rahalla kun hommiin jää enää muutama kaveri ammattikoulupohjalta, jotka myyvät vaikka sokeutuneelle dementia-mummolle uuden viikkolehden kestona ilman että minkäänlaista moraalista krapulaa kokee. Ilmeisesti provisiopalkkaisissa villeissä puhelinmyynti firmoissa palkkojen polkeminen ja saman toimialan kakun jakaminen entistä useamman puhelinmyyntifirman ja puhelinmyyjän kesken on johtamassa siihen, ettei Hesarin jutussa mainittu "jatkuvasti tulee tapauksia, että palkka jää 300–400 euroon kuukaudessa, vaikka työtä tehdään täysipäiväisesti" ei ole mikään harvinaisuus keskivertaisen hyvilläkään puhelinmyyjillä. Voi vain kauhulla kuvitella millaista väkeä em. palkalla saadaan rekrytoitua.
Monella nuorella voi olla melkoinen järkytys nyt kesälläkin kun puhelinmyyntityö osoittautuu vielä paljon villimmäksi kokemukseksi mitä muutaman vuosien takaisista kauhutarinoista voisi edes päätellä ja palkkakin jää kuukaudessa rajusti raatamisesta huolimatta pariin sataan euroon kuussa, jolla juuri ja juuri maksaa työmatkat ja käy syömässä jossain lounastunnilla.
Jos jollakin on jotain kommenttia em. yllä olevista jutuista tai omakohtaisia kokemuksia siitä onko koko puhelinmyyntiala Suomessa samanlaista asiakkaiden kusettamista ja aliarvioimista ja työntekijöiden palkan ja lakisääteisten oikeuksien polkemista niin kuulisin mielelläni. Jos jollakin on vastakkaisia kokemuksia, niin kuulisin niistäkin ihan mielelläni, mutta sen valehtelun ja paskan millä uusia alalle houkutellaan voi jättää väliin kun niille parhaiden puhelinmyyjien jopa 9.000 euron kuukausiliksoille nauravat aidan seipäätkin.
(THE END)
elämä on. Fakta on että paska myyjä on aina paska myyjä.
P.S. Jottei menisi pelkäksi arvosteluksi, niin palkat maksettiin aina ajallaan eurolleen proviosiotaulukon mukaan. Ainoita hyviä puoli itse työssä olivat ne työkaverit, joista monet olivat mukavaa ja asiallista porukkaa. Samoin joka päivä soittoon sattui muutamia sellaisia kivoja asiakkaita joiden kanssa oli oikeasti ihan kiva jutella milloin mitäkin. Ikävintä taas olivat ne asiakkaat, jotka olivat ikäviä esimerkiksi lyömällä luurin korvaan kesken puhelun tai tilanteet jossa luulivat lyövänsä luurin korvaan, mutta jossa jäikin linja auki ja josta kuului jotain muille tarkoitettua kommenttia "joku perkeleen puhelinmyyjä taas soitti". Itse en koskaan oppinut niille sulkemaan korviani vaan em. reaktioiden vuoksi usein jo närästi edellisenä päivänä valmiiksi, että huomenna pitää lähteä taas sorvin ääreen soittelemaan - mitähän hulluja linjoilla huomenna tulee lankoja pitkin vastaan. Yritin kyllä aina olla erittäin kohtelias ja reilu kaikkia kohtaan, mutta metsä ei aina vastannut silti niin kuin sinne huudettiin.
Ensinnäkin kiitokset viestistäsi. Kertomuksesi kokemuksistasi on ihan aidosti se todellisuus, joka alalla vallitsee. Uskallan näin väittää kahdeksen vuoden kokemuksella, ihan johtotasollakin.
Hienoa, että sait kuitenkin jotain palkkaa, se kun ei todellakaan ole mikään itsestäänselvyys telemarkkinointialalla.
Pitää kuitenkin muistaa, että puhelinmyyntiä on monenlaista. Suurin ja näkyvin osa siitä todellakin on tätä lehtimyyntiä (ja vastaavaa), johon käytännössä pääsee soittelemaan kuka tahansa ja joissa vaihtuvuus on erittäin suurta ja jatkuvaa. Myös sekä mainitsemasi että monet muut epäkohdat kukoistavat näissä 95% alan toimijoista.
On kuitenkin puhelinmyyntiyrityksiä, joissa työskentelevät hyvin palkatut ja hyvin koulutetut alansa asiantuntijat, mutta nämähän eivät tulekaan jatkuvasti esille (mediassa, työnhakupalveluissa, keskusteluissa) lähinnä vähäisten ongelmakohtien ja hyvin rajallisen rekrytoinnin vuoksi. Arvatenkin tämä pieni vähemmistö ei todellakaan myy lehtiä, ilmoitustilaa, liittymiä, alushousuja tai pillereitä.
Sinun sijassasi tarjoaisin tätä viestikokoelmaasi vaikkapa Hesarille ja muille lehdille, esimerkiksi yleisönosastoon jos ei muuten omaksi jutukseen.
Jo kolmatta vuotta alalla, keskipalkka n. 4700€/kk, paras 6200€ ja huonoin 2900€. Tuotteina Suomen suurimpia aikakauslehtiä. Ostin viime kesänä 5-sarjan Bemun kunnon herkuilla.
Niinpä niin, myös omaan hakukone-palveluita tarjoavaan firmaan tuli koko yritysryppään paras myyntitykki käymään, oli kuulemma juuri ostanut upean uuden auton, tosin ohimennen kuulin hänen tulleen junalla vierailulle.
Kaveri oli sellainen räkänokan- ja autojobbarin välimuoto, joka veti ennen näkemmättömän surkean myyntivalmennuksen kirjoitellen eteistilan peiliin! outoja spiikkejään..
Jossain vaiheessa koulutuspäivää "pomot" alkoivat ehdotella lounaalle lähtöä, luulen että jokainen kuvitteli firman tarjoavan tämän lounaan "siis pitsan", mutta turhaan, omilla rahoillahan se oli ostettava..
Oli kyseisessä firmassa tasan tämän yhden päivän, se riitti vakuuttamaan minut koko toiminnan mädännäisyydestä..
(kun puhun "alasta" tarkoitan tuota edempänä tarkentamaani osaa puhelinmyyntityöstä)
Alalla voi päästä kyllä tuloille olemalla keski- tai ylempää johtoa. Myöskin myymällä suoraan päämiesten alaisuudessa oman yrityksen kautta voi tehdä hyvääkin tiliä. Nämä voidaankin lukea mukaan tuohon jo mainitsemaani viiteen prosenttiin.
Kyllä olen itsekin toteuttanut mm. autounelmiani jo useammin kappalein, mutta en enää vuosikausiin tällä alalla toimimalla. Miten joku bemari tai pari liittyy mitenkään alan arkipäivään. Ei mitenkään.
Yllä oleva vastaus siis edelliseen viestiin.
> Jo kolmatta vuotta alalla, keskipalkka n. 4700€/kk, paras 6200€ ja huonoin 2900€. Tuotteina
> Suomen suurimpia aikakauslehtiä.
Keskivertovpuhelinmyyjä voi tehdä aktiivista myyntityötä kenties 6 tuntia päivässä. Päälle sitten tietenkin ne palkattomat ruoka- ja kahvitauot joilta ei alalla makseta.
Kuukauden työtunneiksi saadaan näin 21 pvä/kk x 6 h/pvä = 126 tuntia. Em. tuntimäärä voi olla ihan realistinen vaikka välillä tekisi pitempääkin päivää ja töitä joskus lauantaisinkin, koska taas pyhäpäivät, sairaspäivät ja lomat leikkaavat keskimääräisiä työtunteja.
Palkkasi on siis ollut keskimäärin 4.700 €/kk eli työtuntia kohti 37,3 euroa tunti. Parhaimpina kuukausina olet tienannut 49,20 euroa tunnissa.
Mitenhän monta lehteä em. yli 37 euron keskituntipalkkaan päästäkseen pitää myydä suomalaisia aikakausilehtiä? Voiko nykyään edes teoriassa päästä pidemmän aikaa yli kahden lehtitilauksen myyntimäärin keskimäärin tunnissa kun satojen puhelinmyyjien yrityksissä edes parhaat myyjät eivät pääse yli kahteen keskimääräiseen tilaukseen tunnissa pidemmältä aikaväliltä.
Eli montako tilausta saat tunnissa keskimäärin myytyä? Mitä lehtiä myyt kun provikat ovat noin ällistyttävän kovia? Väitteesi siitä on täyttä roskaa, että "Suomen suurinpia aikakauslehtiä" myymällä voisit tienata sinä tai kukaan muukaan puhelinmyyjä 4.700 euroa/kuussa keskimäärin vuosia. Jokainen lehtien puhelinmyyntiä kokeillut ymmärtää taatusti tämän tosiseikan.
> Ostin viime kesänä 5-sarjan Bemun kunnon herkuilla.
Sitten heräsin unesta ja hoksasin, että untahan kaikki oli vain ja oikeasti olen vuoropäällikkönä Conpexillä jossa tienaan vain keskimäärin 5 euroa tunnissa ja palkka riittää juuri ja juuri HKL:n kuukausilippuun mikäli ei tule yllättäviä laskuja ja myynti sujuu yli tavoitteiden.
Uniin taas 70 tuhatta euroa kunnon herkuilla makseva uusi viitossarrarjan bemari oli tullut illalla luetusta työsuhde-etuna saadusta Tuulari-lehdestä. Uni oli ollut niin ihana kun siinä elettiin vuotta 2340 kun olin saanut vihdoin säästettyä 343 vuoden säästämisellä kasaan puhelinmyyjän duunilla em. auton tarvittavat rahat.
5000 euron ansioihin ei tarvitse myydä kuin 1-2 aikakausilehtien tilausta tunnin aikana. Esim. Mediapex maksaa päälehdistä (suosituimmista) provisiota 15-25€ / tilaus, eli 128 tuntia 1 tilaus tunnissa = n. 3000€ / kk. 2 tilausta tunnin aikana luonnollisesti tuplaa tuon summan. Mielestäni ei mitenkään mahdoton tavoite, ottaen huomioon, että parhaat kaverit ovat tehneet yli sata tilausta päivässä ja rivimyyjätkin pääsevät 10-15 tilauksen päivätasolle.. Tietty jos työtään ei osaa kunnolla tehdä niin onhan se hankala vaatia kunnon tienestejäkään..
> 5000 euron ansioihin ei tarvitse myydä kuin 1-2 aikakausilehtien tilausta tunnin aikana.
> Esim. Mediapex maksaa päälehdistä (suosituimmista) provisiota 15-25€ / tilaus, eli 128 tuntia
> 1 tilaus tunnissa = n. 3000€ / kk. 2 tilausta tunnin aikana luonnollisesti tuplaa tuon summan.
> Mielestäni ei mitenkään mahdoton tavoite, ottaen huomioon, että parhaat kaverit ovat
> tehneet yli sata tilausta päivässä ja rivimyyjätkin pääsevät 10-15 tilauksen päivätasolle..
Vai tekee sitä helposti Mediapexillä tilauksen tunnissa 15-22 euron provikalla ja nettoaa tästä 3.000 euroa helposti kuussa?
Vai pääsevätkö ne rivimyyjätkin tuplaten tuohon tilausmäärään myymällä 10-15 tilausta päivässä ja tienaavat 6.000 euroa kuussa?
Parhaan sitten myyvät yli sata tilausta päivässä ja nettoavat 15-22 euron lehtiprovikalla 300.000 euroa kuussa?
HAHAHAHAHAHAHAHAHAHAHAHA!
Eikö sinun nimimerkki fruug kannattaisi laittaa lääkityksesi ammattilaisen luona kohdilleen kun ei noilla luvuillasi ole mitään yhteyttä tämän maailman todellisuuteen?
Eikö tuollaisilla liksoilla Mediapexi voisi taata edes lakisääteistä tuhannen euron minimikuukausipalkkaa kun kyse olisi siinä pelkästä muodollisuudesta? Tai järjestää edes lakisäätäinen työterveyshuolto, sairaspäivärahat ja äitiyspäivärahat kuntoon?
.. ja minua sieppoo nämä "tienaan aikakausilehtien myymisestä 450004040e kuukaudessa". Minä olen itse työskennellyt pexillä, myin keskimäärin 10-20 lehtijaksoa päivässä, jotka oli muutaman kuukauden mittaisia (joka minusta on ihan hyvä määrä 6h päivälle), tienasin 300e yhteensä koko kuukaudessa, huonompi entä sosiaaliavusta saatava toimeentulotuki.
Tällä hetkellä työskentelen puhelinmyynnissä toisessa firmassa lain mukaisen tuntipalkan mukaan, tuloni ovat keskivertotyössäkäyvän (1158-1500e) luokkaa. Yksinelävänä minulle ainakin riittää hyvin.Töitä on tehtävä että pitävät töissä, mutta tykkään sielä olla vaikka jotku päivät ovatkin todella raskaita :D . Palkka tullee ajallaa ja aina oikein.
...olen kyllä huomannut että ihmisille on soitettu liikaa. Esim. tänään töissä 90% tyrmäs samantien tai löi luurin korvaan. hirveän vaikea saada kontakti asiakkaaseen. Toivottavasti tämä vähä laantuisi ja myynti nousemaan!
Tämähän se on ollut myyjien virsi jo tuolta 90-luvun puolesta välistä. Tarjontaa on liikaa, jonka myötä kontaktointi tuloksekkaasti on vaikeaa, mutta ei se ole tapahtunut missään 1 viikko - 10 vuotta välisenä aikana.
En sitten tiedä, ehkä tää aika on semmonen et ihmisil ei ole intressejä keskustella.
Koska myyntitaidosta se ei oo kii koska niin on ollut koko toimistolla ja yleisesti myynti on sujunut kyllä.
Toivotaan nousukautta taas ja toivottavasti huomenna olisi parempi päivä :D loppuviikko draivila nii voi hyvil mielil alottaa viikonlopun. Tsemppii alala oleville!
"Eikö sinun nimimerkki fruug kannattaisi laittaa lääkityksesi ammattilaisen luona kohdilleen kun ei noilla luvuillasi ole mitään yhteyttä tämän maailman todellisuuteen"
Ilmeisesti tällä ei ole yhteyttä sinun todellisuuteen, ikävä kyllä nuo luvut liittyvät aika monen muun todellisuuteen.. Pahoittelen jos et myyntityössä ole menestynyt tai tienannut.
Sinun kaltaisiesi luusereiden takia myyntialalla ei voida maksaa pohjapalkkaa kun kaiken maailman vollottajat istuvat ja odottavat että joku tekis omatkin työt..
Mikä firma oli kyseessä?