En tiedä missä mielessä sitä antiikkia monet keräilee, mutta minulla ainakin on huonekaluissa tms. sellainen tavoite että saisin yhden huoneen sisustettua yli satavuotiaaksi. Kokonaisuuden pitää mielestäni olla yhteensopiva ja luoda ilmapiiri menneestä ajasta. Kirjahyllykin on vielä hankkimatta. Kirjojen keräilyn olen jo aloittanut ja kirjaharvinaisuuksia yritän metsästellä. Voi olla etten saa tavoitettani koskaan toteutettua:D
"Antiikin" keräily
6
862
Vastaukset
- Kodinrakentaja yhä
Kun tulet 60-70-vuotiaaksi, huomaat, että suurin osa mööpeleistöäsi on lähes satavuotiaita. Ei se niin pitkä aika ole. Kyllä sinä tavoitteeseesi tulet pääsemään.
Kun on perinyt vanhempansa tai jonkun sukulaisen, huomaa perineensä esim. hyvän, täyttä puuta olevan lipaston, joka on huomattavasti parempilaatuinen kuin se oma, niin että se vanhempi voittaa vertailussa.
Nojatuolit, astiakaapit, kirjahyllyt, ne ovat todellakin olleet hyvin tehtyjä mööpeleitä. Kankaat ovat laadukkaita, lasiovet vitriineissä ovat peilihiottuja.
Niinpä vähitellen jäljelle jää vain ne wanhat. uniikit huonekalut, joita ei naapureilla missään näe. Tietenkin on omiakin hyviä hankintoja monella. Vielä 50-60-luvuilla pienipalkkaisilla nuorillakin oli varaa ostaa desing-astioita ja hyviä huonekaluja, koska Sarpaneva ja Wirkkala ym. pitivät tärkeänä, että arkitavarakin jokapäiväisessä käytössä on tyylikästä ja suomalaista muotoilua. Potuttaa, että nykyisin ne samat esineet ovat uutuustuotantona huonompaa laatua ja suhteellisesti kallimpia kuin alkuperäiset aikanaan.
Monella tämän päivän eläkeläisellä on tosiaan "antiikkinen" kalustus, jota elävöittää sitten ne muutamat vähän modernimmat kalusteet, jotka ovat kestäneet kulutusta yhtä hyvin kuin ne peritytkin.
Antiikkisuus on tullut huomaamatta, ainakin minulle, koska en ole edes ajatellut heittää menemään esim. isoisältä perittyä nojatuolia, jossa on hyvä nahkaverhoilu, jollaista ei tänä päivänä näe missään liikkeessä.
Ainoa murhe on, että jos joutuu entisöimään jonkun vanhan tavaran, saa maksaa siitä enemmän kuin uudesta, eikä ole edes sanottu, että löytää ammattitaitoisen entisöijän. 70-80-luvuilla talonpoikaisesineet hiekkapuhallettiin pilalle ja vahattiin puun värisiksi kammotuksiksi, jollaisia ei aikaisempina aikoina olisi hyväksytty edes väentuvan nurkkaan. Se oli muotia se!
Kulje silmät auki. Vanhain tavarain liikkeistä saattaa löytää hyvää tavaraa, mutta tarkkana joutuu olemaan. - KERÄILIJÄ SS
TIEDÄN ETTÄ JOKU JOSSAIN, HALUAA JOTAIN VANHAA . JOTEN MINULLE ON KERTYNYT PALJON TUTTAVIENKIN TAVAROITA. MUTTA NYT ALKAA OLLA TILAN PUUTETTA . KOHTA ON PAKKO POLTTOPUIKSI LAITTAA TUOLIT JA LIPASTOT. KIRJOJAKIN ON JOKIN VERRAN , JUS LUIN 1933 VUODELTA LAULUKIRJAA SEKIN MIELENKIINTOINEN MENNEISYYDEN VIESTINÄ . OLEN VALMIS OSAN MYYMÄÄN KAIKISTA. JOS JOKU KERÄILIJÄ SATTUIS TÄMÄN VIESTIN LUKEMAAN.
- Lukitoukka
Kirjoja ei saa myytyä mihinkään. Sen ovat todenneet sadat ja sadat ihmiset, jotka yrittävät hävittää vuosien varrlla täyttyneitä kirjahyllyjään.
Outoa on, että kirjakerhojen kirjat varsinkaan eivät kelpaa edes kirpputoreille. Ne ovat kuitenkin usein hyväkuntoisia, kerran luettuja.
Kirjat pitää hävittää sekajätteenä, jollei jaksa repiä sivuja irti paperinkeräykseen ja pelkkiä kansia sekajätteisiin.
Vanhoille ihmisille kirjojen hävittäminen tuntuu pyhäinhäväistykseltä, sillä kirjoja pidettiin ennen arvossa. Nyt ei edes 150 v. ikäisillä kirjoilla ole arvoa, jolleivat ole ensipainoksia ja harvinaisuuksia. Lukitoukka kirjoitti:
Kirjoja ei saa myytyä mihinkään. Sen ovat todenneet sadat ja sadat ihmiset, jotka yrittävät hävittää vuosien varrlla täyttyneitä kirjahyllyjään.
Outoa on, että kirjakerhojen kirjat varsinkaan eivät kelpaa edes kirpputoreille. Ne ovat kuitenkin usein hyväkuntoisia, kerran luettuja.
Kirjat pitää hävittää sekajätteenä, jollei jaksa repiä sivuja irti paperinkeräykseen ja pelkkiä kansia sekajätteisiin.
Vanhoille ihmisille kirjojen hävittäminen tuntuu pyhäinhäväistykseltä, sillä kirjoja pidettiin ennen arvossa. Nyt ei edes 150 v. ikäisillä kirjoilla ole arvoa, jolleivat ole ensipainoksia ja harvinaisuuksia."Vanhoille ihmisille kirjojen hävittäminen tuntuu pyhäinhäväistykseltä, sillä kirjoja pidettiin ennen arvossa. Nyt ei edes 150 v. ikäisillä kirjoilla ole arvoa, jolleivat ole ensipainoksia ja harvinaisuuksia."
Ei ainoastaan vanhemmista, vaan myös nuoremmistakin tuntuu hirveältä hävittää kirjoja, nehän edustavat tietoa ja sivistystä.
Mitä kirjojen arvostukseen tulee, niin nykyään niitä vaalitaan paremmin kuin ennen: keskiajan kirjoja hävitettiin sumeilematta uskonpuhdistuksen aikana, 1400-1600-luvuilla painettujen kirjojen kohtalona oli usein joutua kierrätykseen (ennen 1850-lukua käytetty lumppupaperi oli kestävää, mutta kallista valmistaa, joten sitä käytettiin paljon uudestaan), 1700-luvun upeista kuvateoksista irrotettiin kylmästi kuvat ja täydelliset vanhat kuvateokset ovat siksi harvinaisia.
Juuri tuo 150:n vuoden raja on tärkeä, sillä 1850-luvulla siirryttiin käsipainatuksesta konepainatukseen ja lumppupaperista paljon halvempaan selluloosapaperiin, niin että painosmäärät kasvoivat räjähdysmäisesti. Sen jälkeen kirjoja on painettu niin paljon että kysyntä ei lähimainkaan vastaa tarjontaa, siksi kirjat ovat halpoja, ja toisaalta juuri etenkin vanhoja kirjoja kohtaan tunnettu kunnioitus estää hävittämästä niitä.
Nykyään vanhojen kirjojen hinnat ovat todella suuria verrattuna siihen mitä ne olivat sata vuotta sitten.Michelarkangelo kirjoitti:
"Vanhoille ihmisille kirjojen hävittäminen tuntuu pyhäinhäväistykseltä, sillä kirjoja pidettiin ennen arvossa. Nyt ei edes 150 v. ikäisillä kirjoilla ole arvoa, jolleivat ole ensipainoksia ja harvinaisuuksia."
Ei ainoastaan vanhemmista, vaan myös nuoremmistakin tuntuu hirveältä hävittää kirjoja, nehän edustavat tietoa ja sivistystä.
Mitä kirjojen arvostukseen tulee, niin nykyään niitä vaalitaan paremmin kuin ennen: keskiajan kirjoja hävitettiin sumeilematta uskonpuhdistuksen aikana, 1400-1600-luvuilla painettujen kirjojen kohtalona oli usein joutua kierrätykseen (ennen 1850-lukua käytetty lumppupaperi oli kestävää, mutta kallista valmistaa, joten sitä käytettiin paljon uudestaan), 1700-luvun upeista kuvateoksista irrotettiin kylmästi kuvat ja täydelliset vanhat kuvateokset ovat siksi harvinaisia.
Juuri tuo 150:n vuoden raja on tärkeä, sillä 1850-luvulla siirryttiin käsipainatuksesta konepainatukseen ja lumppupaperista paljon halvempaan selluloosapaperiin, niin että painosmäärät kasvoivat räjähdysmäisesti. Sen jälkeen kirjoja on painettu niin paljon että kysyntä ei lähimainkaan vastaa tarjontaa, siksi kirjat ovat halpoja, ja toisaalta juuri etenkin vanhoja kirjoja kohtaan tunnettu kunnioitus estää hävittämästä niitä.
Nykyään vanhojen kirjojen hinnat ovat todella suuria verrattuna siihen mitä ne olivat sata vuotta sitten.Oikeastaan ensipainos ei tee kirjasta automaattisesti kallista, ensipainosten keräily on lähinnä amerikkalaisten harrastus, eikä siksi vaikuta Suomen hintoihin. Esim. Suomen ensimmäinen Raamattu vuodelta 1642 on huomattavasti halvempi kuin vuoden 1685 Raamattu. Toki tietenkin suurimpien klassikoiden, esim. "Seitsemän Veljeksen", ensipainokset ovat haluttuja.
Lukitoukka kirjoitti:
Kirjoja ei saa myytyä mihinkään. Sen ovat todenneet sadat ja sadat ihmiset, jotka yrittävät hävittää vuosien varrlla täyttyneitä kirjahyllyjään.
Outoa on, että kirjakerhojen kirjat varsinkaan eivät kelpaa edes kirpputoreille. Ne ovat kuitenkin usein hyväkuntoisia, kerran luettuja.
Kirjat pitää hävittää sekajätteenä, jollei jaksa repiä sivuja irti paperinkeräykseen ja pelkkiä kansia sekajätteisiin.
Vanhoille ihmisille kirjojen hävittäminen tuntuu pyhäinhäväistykseltä, sillä kirjoja pidettiin ennen arvossa. Nyt ei edes 150 v. ikäisillä kirjoilla ole arvoa, jolleivat ole ensipainoksia ja harvinaisuuksia.Kirjat joilla meinaan joskus interiöörin täyttää on tarkoitus että uusimmat olisivat ennen vapaustaistelua. Tulee tietysti kerättyä joihinkin teemoihin liittyvää kirjallisuutta ja lehtiä, mutta niitä ei ole tarkoitus mihinkään vuoden 1900 interiööriin laittaa.
Veikko Huovisen kirjojakin kuulemma keräillään ja minäkin innostuin niitä keräilemään.
Heikki Turusen kirjat voisivat olla myös hyvä keräilykohde.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Minkähän takia ns. persuille ei tunnu työ maistuvan?
Vaikuttavat olevan joutoväkeä syystä tai toisesta – työttömiä tai työeläkeloisia. Muiden rahoilla pötköttelevää väkeä,834453Olit ihan
Kiihkona silloin. Sen näki ja lähes tunsi. Ei tainnut olla kaukana et olisit vetänyt lähellesi jos siihen olisi hetki tu243218Miksiköhän vasemmistossa on niin paljon ns. tapatyöttömiä ja muita köyhiä?
Tokihan Minja Koskela oli sitä mieltä, että ei terveenkään ihmisen ole pakko tehdä töitä, sitä neuvoa moni vassu noudatt392884Trump huonommassa kunnossa kuin Usasta virallisesti sanotaan?
"Terveys on vakaa mutta ei normaali".Uskallan melkein sanoa,että Trumpin terveydentilaa kaunistellaan.Myös se että se nu1172687Kyllä on Vasemmistoliitosta Koskelan johdolla tullut todellinen ääripuolue
se on niin tulipunainen kuin olla voi, ja selvästi haluaa jatkuvasti eripuraa, ja repiä kansaa kahtia. Siinä on jo vuod172539Oletko keskustellut kaivatustasi muiden
Kanssa lähiaikoina? Jos, onko keskustelu ollut positiivista tai negatiivista? Vaikuttaako keskustelut mielipiteeseesi ka432467- 162460
Suomen veroaste 5 %-yks liian matala
Palauttamalla kokonaisveroaste 1990-luvun tasolle saadaan hyvinvointivaltion palvelut rahoitettua ilman velan ottoa.1132275MTV: Harvinainen haastattelu! Vappu Pimiä kommentoi vihdoinkin uutta TTK-juontajaa
TTK-juontajaspekuloinnit käyvät edelleen kuumana. Kenet sinä haluaisit uudeksi TTK-juontajaksi? Kommentoi alle! Lue,142065Yleveron tuotto siirrettävä S-ryhmälle
Yleisradio on mukana kansanmurhassa. Tuollaista ei voi tukea verovaroin. S-ryhmä on ainoa selkärankainen iso toimija S281727