Opettavainen tositarina

jonka haluan näin aamutuimiin kanssanne jakaa.Toivon erityisesti että' mahdollisimman moni mammografiaan menoa harkitseva lukee tämän.Viime kesänä täytin 45v.Syntymäpäiväni aikoihin luin jostain lehdestä(muistaakseni Hyvä Terveys)artikkelin;Paras lahja,jonka 45v.täyttänyt nainen voi itselleen antaa,on rintojen mammografia tutkimus.Miesystävä sanoi mulle että mene sinne tissitutkimukseen,niin hän maksaa sen sulle synttärilahjana,kun ei oikein tiedä,mitä mulle hommaisi lahjaksi.Katselin sitten netistä hintoja.Totesin ettei ne ihan mahdottomia olleet,vaan aikas kalliita kuitenkin.Sanoin sitten miesystävälle että pääset nyt kuule halvemmalla,kun ostat mulle uudet komeet rintaliivit,niitä aina tarvitsee.Ja kun ei mulla ny kuitenkaan mitään oo....Näin teimme.Komeat rintaliivit sain,ja komean kasvaimen.On nyt n.6 cm pitkä,näkyy jo ulospäin ja olisi varmasti havaittu 11kk sitten mammografiassa.Eli,mitä tästä opimme....
7340
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 7

Vanhimmat

tilanne minulla,olen viidenkymppinen vähän yli.Sain joukkoseulontaan kutsun menin ja kasvain oli 2 ja puoli senttiä ja levinnyt kainaloon.Olisin toki mennyt edes joka toinen vuosi,jos olisi ollut varaa.Meille se olisi tarkoittanut viikon syömättömyyttä.

Äänestä
  • jotta se kasvain on ollut jo vuosia tietty pienempi.

    Äänestä

  • Aloittaja

    ira¤ kirjoitti:

    jotta se kasvain on ollut jo vuosia tietty pienempi.

    tarkoitus kysyä' lääkäriltä vähän arviota,että kuinka kauan tän kokoinen kasvain voisi olla muhinut.Vaan unohtuipa siinä koko kysymys,kun oli niin paljon uutta asiaa mulle.

    Äänestä

  • UPDATE_9161391 kirjoitti:

    tarkoitus kysyä' lääkäriltä vähän arviota,että kuinka kauan tän kokoinen kasvain voisi olla muhinut.Vaan unohtuipa siinä koko kysymys,kun oli niin paljon uutta asiaa mulle.

    jotta 5-10 vuotta.Harmittavinta kun ei sitä tunnustelemalla tunne,ennen kujn se on kasvanut tarpeeksi suureksi.Moni ystävistäni tilasi heti ajan itselleen.

    Äänestä

  • Aloittaja

    ira¤ kirjoitti:

    jotta 5-10 vuotta.Harmittavinta kun ei sitä tunnustelemalla tunne,ennen kujn se on kasvanut tarpeeksi suureksi.Moni ystävistäni tilasi heti ajan itselleen.

    varmaankin alkusysäys tapahtunut ainakin 10 v. sitten.Elin siloin elämäni kovimpia aikoja.Tuli vaan mieleen kun täällä joku päivä keskusteltiin psyyken vaikutuksesta näihin syöpiin.Olen lähdössä kaupungille hakemaan ùutta perheenjäsentä`,eli sitä ensiproteesia kotiin.Pitäis käydä viemässä myös sairaslomalappu työpaikalle.Lääkäri aloitti loman eilen,vaikka tarkoitukseni oli olla työssä leikkaukseen asti.No,ehdimpähän hoidella juoksevat asiat alta pois.Näin ensalkuun lomaa on 12.7 asti,mutta tohtori tuumasi,että varmaan tonne marraskuulle menee ainakin lomailut. Olen paljon ajatellut leikkauksen jä'lkeisiä kipuja.En tiedä,olenko oikeassa,mutta ymmärtääkseni tämä rintasyöpä ei varmaan ole ihan kaikkein kivuliain leikkauksen jälkeenkään.Kun ajattelee vaikka näitä lyhytsuolisia,joilla esim.peräsuolen syöpä,on varmaan ollut leikkauksen jälkeen istuminen,sängystä nouseminen ja muu elämä melkoisen tukalaa.

    Äänestä

  • UPDATE_9161391 kirjoitti:

    varmaankin alkusysäys tapahtunut ainakin 10 v. sitten.Elin siloin elämäni kovimpia aikoja.Tuli vaan mieleen kun täällä joku päivä keskusteltiin psyyken vaikutuksesta näihin syöpiin.Olen lähdössä kaupungille hakemaan ùutta perheenjäsentä`,eli sitä ensiproteesia kotiin.Pitäis käydä viemässä myös sairaslomalappu työpaikalle.Lääkäri aloitti loman eilen,vaikka tarkoitukseni oli olla työssä leikkaukseen asti.No,ehdimpähän hoidella juoksevat asiat alta pois.Näin ensalkuun lomaa on 12.7 asti,mutta tohtori tuumasi,että varmaan tonne marraskuulle menee ainakin lomailut. Olen paljon ajatellut leikkauksen jä'lkeisiä kipuja.En tiedä,olenko oikeassa,mutta ymmärtääkseni tämä rintasyöpä ei varmaan ole ihan kaikkein kivuliain leikkauksen jälkeenkään.Kun ajattelee vaikka näitä lyhytsuolisia,joilla esim.peräsuolen syöpä,on varmaan ollut leikkauksen jälkeen istuminen,sängystä nouseminen ja muu elämä melkoisen tukalaa.

    kipulääkkeitä. Sen verran valaisuna, että peräsuolisyöpä ja muutkin suolistossyövät leikataan vatsan puolelta. Itse luulin ennen leikkaustani, että sisään mennään tuolta jonne ei päivä paista ;-). Ehkä siltäkin kautta jotain pientä operoitiin. Olihan peffa jonkin aikaa arka ja sairauslomallani käytin tuoleilla ylimääräistä pehmustetta. Ja sairaalasta saamani uimarengas, jota käytettiin puhallusharjoituksiin, oli tosi hyvä istuinalusta ennenkuin se räjähti ;-). Sen leikannut kirurgini kertoi, että aika ahtaissa tiloissa leikkaus tehtiin kun tuolla lantionpohjassa operoidaan. Minulla ainakin virtsarakko otti nokkiinsa leikkauksesta eikä millään meinannut alkaa toimimaan.
    Toivotaan että toivut nopeasti leikkauksesta, mutta oman aikansa se aina ottaa ja ovat niin yksilöllisiä.

    Äänestä

  • UPDATE_9161391 kirjoitti:

    varmaankin alkusysäys tapahtunut ainakin 10 v. sitten.Elin siloin elämäni kovimpia aikoja.Tuli vaan mieleen kun täällä joku päivä keskusteltiin psyyken vaikutuksesta näihin syöpiin.Olen lähdössä kaupungille hakemaan ùutta perheenjäsentä`,eli sitä ensiproteesia kotiin.Pitäis käydä viemässä myös sairaslomalappu työpaikalle.Lääkäri aloitti loman eilen,vaikka tarkoitukseni oli olla työssä leikkaukseen asti.No,ehdimpähän hoidella juoksevat asiat alta pois.Näin ensalkuun lomaa on 12.7 asti,mutta tohtori tuumasi,että varmaan tonne marraskuulle menee ainakin lomailut. Olen paljon ajatellut leikkauksen jä'lkeisiä kipuja.En tiedä,olenko oikeassa,mutta ymmärtääkseni tämä rintasyöpä ei varmaan ole ihan kaikkein kivuliain leikkauksen jälkeenkään.Kun ajattelee vaikka näitä lyhytsuolisia,joilla esim.peräsuolen syöpä,on varmaan ollut leikkauksen jälkeen istuminen,sängystä nouseminen ja muu elämä melkoisen tukalaa.

    jotta kriisit vaikuttavat osaltaan tuleeko syöpä,ja tukahdetut tunteet.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


UPDATE_9161391 kirjoitti:

jonka haluan näin aamutuimiin kanssanne jakaa.Toivon erityisesti että' mahdollisimman moni mammografiaan menoa harkitseva lukee tämän.Viime kesänä täytin 45v.Syntymäpäiväni aikoihin luin jostain lehdestä(muistaakseni Hyvä Terveys)artikkelin;Paras lahja,jonka 45v.täyttänyt nainen voi itselleen antaa,on rintojen mammografia tutkimus.Miesystävä sanoi mulle että mene sinne tissitutkimukseen,niin hän maksaa sen sulle synttärilahjana,kun ei oikein tiedä,mitä mulle hommaisi lahjaksi.Katselin sitten netistä hintoja.Totesin ettei ne ihan mahdottomia olleet,vaan aikas kalliita kuitenkin.Sanoin sitten miesystävälle että pääset nyt kuule halvemmalla,kun ostat mulle uudet komeet rintaliivit,niitä aina tarvitsee.Ja kun ei mulla ny kuitenkaan mitään oo....Näin teimme.Komeat rintaliivit sain,ja komean kasvaimen.On nyt n.6 cm pitkä,näkyy jo ulospäin ja olisi varmasti havaittu 11kk sitten mammografiassa.Eli,mitä tästä opimme....

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu