Joutuu kiilaamaan harkkoja, että pysyvät suorassa. Aika työlästä on. Aukkojen ylityksetkin on vähän niin ja näin. Paljon työtä ja varmaan näkyy asennushinnassa sekä ajassa.
Ei kiitos
Ei kiitos
Valuharkot työläitä
Saunavasta--
207289
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 20
Vanhimmat
asentajat saivat millintarkasta laitettua, kahteen pekkaan, eikä kestänyt edes kauaan. jos vaatimus ei ole millinosien tarkka niin tuskin niin työläs on?
kts. http://www.kotitieto.fi/index.php?236&sk=2
No mutta kuvitteleppa että pitäisi kiilojen sijaan levittää laastia jokaikisen sauman väliin ja naputella kiveä oikeaan korkoon, se vasta työlästä olisi.
niin ja miten se tiiveyden kanssa noilla papuharkoilla?ja villaa väliin ei helv****
Valuharkkoseinän kasaaminen on lasten leikkiä muuraamiseen verrattuna.
Sen kun vaan latoo kiviet varville ja tarkstaa sitten että onko varvi suorassa. Jos jää jostain notkolle tai lähtee kaatumaan, niin sitten vain koputellaan kiilaa väliin jotta oikenee. Todella helppoa ja kätevää ja nopeaa.
Samalla kun latoo seinää, niin voi laittaa sähkörasiat ja vesiputket valmiiksi paikoileen, ei tarvi roilotella valmiita seiniä.
Myyjät antavat väärää mielikuvaa betonin hinnoista ja menekistä. Teräksiä tarvitaan helvetisti ja asennuksessa työtä riittää. Aukkojen tuennat ym helvetin työläitä.
Harkot täytyy kattoa kyllä heti ladontavaiheessa, että onko suorassa. Jos ladot koko varvin, niin uretaani on jo kuivannut sillä aikaa ja kiilaaminen ei onnistukaan yhtä helposti.
Talon ensimmäisen varvin kun tekee oikeasti tarkasti, niin ei loppuvarveja tarvitse sen jälkeen kiilailla.
onhan se valu harkko ehdoton ja itse tehden niin ei paljon kalliimpi
Järkeen käyvä asia jos onttoa harkkoa valetaan, niin ei se edullisempi ole kuin paremmat.
Et laske omalle työlle hintaa?
Voi voi kun nämä omatoimi "rakentajat" ovat pihalla kuin lumiukot
Vai Lammimyyjäkö se siellä tuskissaan selittää. Kilpailijat menevät ohi oikealta ja vasemmalta.
Itsellä on vähän vanhaa tietoa. Kivet maksoi 27mk kappale ja betoni pumpattuna, nopeasti kuivuvana ja 5 asteen pakkasen kestolla 480mk kuutio. Kyse oli talon kellarista ja siihen meni anturoineen rautaa kilometri 10 millistä ja kilometri 12 millistä, en muista mitä maksoi. Kellarin kehä oli 50m ja sitten oli kantavia väliseiniä, niin että varvi oli 80 kiveä. Pystyin tekemään alussa kaverin kanssa kaksi varvia päivässä ja ensimmäinen valu oli viikon päästä aloituksesta. Sitten homma hidastui ja tein yksin kolmessa viikossa loput neljän metrin muurista. Koko kellarin runko oli tehty kuukaudessa ja vielä talvella ja tämmöisen heikon insinöörin toimesta.
Itse laskin tuolloin että valuharkolla valmis seinä on aika lailla saman hintaista kuin harkoista muuraten, mutta kyllä valuharkoista tekeminen on paljon helmpompaa.
tarviiko valuharkko seiniä tukea mitenkään?eikö kaksikerrosisessa talossa tule 6 valukertaa jos hyvin tehdään?paljonko betoni maksaa pumpattuna noin jos betoniasema on noin 5km päässä?
Eristeharkkot on melko leveitä ja ne ladotaan tukevalle alustalle ja liimaillaa uretaanilla kiinn, en minä ainakaan tukenut muuta kuin päätyjä, joita piti muotittaa ja aukkojen ylityksiin tuli pönkät ettei painu notkolle.
Ohjeissa taidetaan kehoittaa tukemaan seinät, mutta tuskin se on tarpeen muissa kuin eristämättömissä kapealla harkolla tehdyissä suorissa seinissä, joissa ei ole tukea poikittaisseinistä.
Omassa projektissa valuharkoista tuli vain kellari, 4m korkean muurin valoin kahdessa osassa. Matalamman siivun valaminen kerralla vähentää tietysti riskiä siitä että betonin paine rikkoo kiviä tai särkee muotituksia, mutta toisaalta valu on melko työläs. Roiskeiden ja valumien siivoamiseen menee aikaa ja jos on nopeasti kuivuvaa betonia niin siinä on vähän kiirekkin, jos putsaaminen on huolimatonta, niin könttejä on kiva piikkailla irti ennen kuin pääsee latomaan uuden kieroksen. siksi valuja tekisi mieluummin vähemmän.
Kaiken kaikkiaan valuja oli 7 kertaa. (antura, valuharkkojen alaosa, valuharkkojen yläosa, ontelolaattojen rengasvalu, yläkerran lattian valu, alakerran lattian valu, portaiden ajoluiskien yms. valut.
on samat, mutta muurattavia harkkoja ei tarvitse läträtä betonilla. ihmettelen kuinka voi valuharkolla tulla edullisemmaksi....
Kuvittele kun menet illalla töiden jälkeen raksalle.
Muuratessa, ensin teet laastia, sitten alat muurata, sitä laastia menee aika paljon eikä sekään mitään ilmaista ole. Lopuksi peset laastikauhat, paljut ja betonimyllyt.
Valuharkoilla otat uretaanipullon ja alat latoa kiviä, lopetat kun siltä tuntuu ja menet kotiin saunaan.
Maanpaineseiniä et tee muurattavilla eristetyillä harkoilla vaan eristämättömillä ja eristät erikseen. Muurattu seinä pitää roilottaa ja laastin kanssa muurata sähkörasiat ja putket seinään. Valluhakkoseinässä putket kulkee onteloissa.
Muurattu papanaharkkoseinä on aina slammattava molemmin puolin, muuten siitä tuulee läpi. Betonoitu seinä kelpaa autotalliin ja muihin tiloihin sellaisenaan, halutessaan voi telata maalin pintaan.
Miten kukaan voi väittää että harkoista muurattu olisi muka halvempi? Tai ainakaan helpompi.
Valuharkko vai kevytsoraharkko? Itse ainakin arvostan enemmän kunnon betonia kuin kevytsoraa. Jos työtä haluaa helpottaa voi tilata valuharkot valmina elementteinä. Muistaakseni Rakennusbetoni Hollolassa valmistaa niistä taloja.
Meillä tehtiin kevytsoraharkolla rungot ja korkeiden ikkunoiden väliset seinät tehtiin valuharkoilla. Valuharkkoseinien teko oli yksi työläämmistä vaiheista koko talossa.
Valut tehtiin kolmessa erässä ja valuharkkojen muotitus ei ollut niitä helpoimpia. Korkeimmassa kohdassa kun kiviä piti nostella paikoilleen telineiltä niin paino alkoi tekemään hommasta hankalaa vaikka muurarilla oli kyllä tuo voimapuoli kunnossa.
Valuhommat on parempi tehdä lämpöiseen aikaan, meillä viimeiset valut tehtiin syksyllä kun yöt alkoi mennä pakkaselle ja se hieman hankaloitti hommien etenemistä.
Lisäksi valettujen valuharkkojen muokkaus timantilla on työläämpää kuin kevytsoraharkon.
Harkot saatiin kuitenkin paikalleen, joten molemmilla harkoilla on kyllä puolensa. Kevytsora on kyllä perusseinässä riittävä, jos kantoa vaaditaan enempi on valuharkko sellaisessa ok.
> Korkeimmassa kohdassa kun kiviä piti nostella paikoilleen telineiltä niin paino
> alkoi tekemään hommasta hankalaa vaikka muurarilla oli kyllä tuo voimapuoli
> kunnossa
Mutta kun se valuharkko painaa yhtä paljon kuin kevytsoraharrko. Eli about 25 kiloa / kpl kumpikin... :)
Esimerkkinä vaikka Lakka-harkko EMH-400 grafit.
> Lisäksi valettujen valuharkkojen muokkaus timantilla on työläämpää kuin
> kevytsoraharkon.
Tämä pitänee paikkansa. Toisaalta, useimmat kai pyrkivät tekemään muokkaukset *ennen* valua. Virheiden sattuessa tulee sitten lisätyötä, kun on kovempaa seinää.
HB:lla EM400 valuharkko painaa teoriassa 33kg (meillä oli EM380, vähän kevyempi...) ja PEH380 22kg. Käytännössä kosteat harkot painaa enempi...
Meillä homma ei ainakaan mennyt kuin strömsöössä, joten laikka lauloi... muilla ehkä toisin, mutta katkoa noita harkkoja joutuu kuitenkin ja valuharkko on kovempaa.
Muuraa merihiekalla ja Vahvalla Porilaisella, YYTERIN SINAPILLA !
Itse tein Lammpin valuharkoista sokkelin. Ei tarvinnut yhtään kiilaa, kun laitettiin aloitus kuntoon. "Joutui" rälläköimään muutamasta harkosta vähän pois kun meinasi lähteä harottamaan ylöspäin. Meni aikaa n. 10min. Yläreuna tulikin sitten /-2mm. Lammilla on hyvät harkot. Papanaharkot ovat ehkä nopeampia ja halvempia. Valuharkko kestää kuitenkin huomattavasti enemmän maan painetta.
Kun alusta asti tekee huolella, helpottaa ja nopeuttaa seuraavia työvaiheita. Jos anturan tekee päin p:tä, en suosittele välttämättä mitään harkkoa jatkoksi...