Mitä tehdä??

Lpaseni on kohta jo kylläkin 3v mutta meno eikun hurjistuu... Ollut hyviä jaksoja nyt pitempään, mutta tänään oli vikatikki... Hain päiväkodilta ja juttelin puh siskoni kanssa ja tyttö käveli vierellä.. Kohta lähtee juoksemaan ja ei kuunella olenkaan... Ei ole ensimmäinen kerta kun lähtee juokentelemaan ja ei kuunella.. Noh Kerkesi juosta talon taakse.. juoksin perään ja lapsi hävinnyt sillä välin.. etsin ulkoa ihan paniikissa.. Lähellä kauppa menin sinne... Lapseni tulee vastaan suklaamuna kädes... Eikun tyttö katsekontaktiin ja puhuttelu,, Kassalle ja maksaa ostos nolo :/ ulkona sit kunnon puhuttelu ja itkua oli... kotona viel mietimme (meillä miettimis nurkka) Ja juttelimme kunnolla asiasta.. meillä trkoitus selvittää asita puhumal vaikka ei nyt ehkä kauheasti ymmärräkään, mutta sutkot selvästi yritän selittää asiat..
Noh nyt kaverit jne on et ostaa valjaat lapselleni... Mutta jos teen sen niin tunne itseni huonoksi ja epäonnistuneeksi äidiksi... Vaikka tunnen sitä jo nyt pikkaisen, mutta sen jälkeen vielä enemmän..

Olisiko kelään muita vinkkejä mitä voisi tehdä et saa lapsen oikeasti kuuntelemaan ja uskomaan.. Tuntuu että olen kaikea kokeillut..
6332
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 6

Vanhimmat

hakee huomiotasi kun puhut puhelimeen etkä huomioi lasta. Toinen kokopäivän ollu tarhassa ja sinä kyselet siskon kuulumiset et lapsen. Ei tunnu muksusta kivalle. Eli asiat tärkeysjärjestykseen lapsele huomiota eiköhän lopu herjanteko. Ja jos ei niin kurita herrantähen topakasti ja jäähyjä jos ei tottele. Ton ikänen tarvii opastusta ja sitä että joku tietää rajat ja myös pitää niistä kiinni.

Äänestä
  • Eli toisin sanoen en voi koskaan olla puh... Noh entäs sit kun toinen lapsi syntyy?? Ei silloinkaan koko huomio ole hänessä..

    Äänestä

  • äiti23- kirjoitti:

    Eli toisin sanoen en voi koskaan olla puh... Noh entäs sit kun toinen lapsi syntyy?? Ei silloinkaan koko huomio ole hänessä..

    puhelimessa mutta hetki ei ollut hyvä.Lapsi ollut pitkän päivän hoidossa ja ikävä äitiä,tietenkin haluaa että huomaat hänet.Ja toisen lapsen syntymä onkin yleensä rankkaa esikoiselle,silloinkin täytyy muistaa antaa huomiota myös hänelle.Ihan normi järjen käytöllä pääsee pitkälle.

    Äänestä

  • voit olla kirjoitti:

    puhelimessa mutta hetki ei ollut hyvä.Lapsi ollut pitkän päivän hoidossa ja ikävä äitiä,tietenkin haluaa että huomaat hänet.Ja toisen lapsen syntymä onkin yleensä rankkaa esikoiselle,silloinkin täytyy muistaa antaa huomiota myös hänelle.Ihan normi järjen käytöllä pääsee pitkälle.

    Ymmärrän kyl et hetki oli huono, mut en kehdannut olla vastaamatta.. Tämä sileensä uutta jne.. koska toinen lapsi siis tulossa joulukuun alkuun ja haluisin siihen itseäni ja myös lasta valmistaa... Ymmärrän 3 vuoden ajan huomion ainoastaan itselleen saanut niin voi olla vaikeaa kun toinen tulee vaikka nyt onkin innoissaan kuvista :)

    Äänestä

"Noh nyt kaverit jne on et ostaa valjaat lapselleni... Mutta jos teen sen niin tunne itseni huonoksi ja epäonnistuneeksi äidiksi..." pieni kysymys tästä, miksi pitäisit itseäsi epäonnistuneena ja huonona äitinä jos käytät lapsellasi valjaita?? kyllä , varmasti monet kattoo ihmetellen ja pahasti mutta ne valjaat estää lasta karkaamasta ku niistä pitää kiinni, ja kun miettii pidempiä kävelymatkoja(vertaa tien ylitykseen)niin jaksaisitko ite pitää koko ajan kättä ylhäällä jotta joku sinua pidempi saisi pidettyä kädestä kiinni? ja siis just kävelytiellä missä on vilkas autotie vieressä tää kävelymatka.

itelläni on 3vuotias tyttö, asutaan kaupungissa ja käytän lapsella valjaita. ja käytän niitä vain lapsen oman turvallisuuden takia. muutaman kerran lapsi on meinannu jäädä auton alle kun itelläni on ollu kauppakassit kädessä, joten en voinut pitää kädestä kiinni, ja lapsi on lähteny juokseen suojatielle jossa menee koko ajan autoja. kerran kävi myös niin että olin lapsen kanssa kaupassa, lapsella valjaat päällä ja niistä pidin kiinni koko ajan, sitten kokeilen kenkiä ja päästän hetkeksi aikaa irti valjaista, katon muutaman sekunnin muualle ja lapsi on kadonnut. tyttö lähti juoksemaan jonnekkin, etsittiin vartijan kanssa koko pulju läpi, ei löytynyt. minä paniikissa yritän löytää lasta. sitten VILKKAAN TIEN toisella puolella olevasta kaupasta soitetaan että oisko lapsi jollain hukassa, oli tytöllä onneks kaupan kengät kädessä jotta tiesivät soittaa ja kysellä. en voi kun ihmetellä ettei kukaan ihmettele kun 3vuotias lapsi valjaat päällä on menossa tien yli YKSIN. vilkkaalla parkkiksella tyttö sitten haahuili ja joku nainen nappasi mukaansa ja meni kaupan infolle.

onni onnettomuudessa ettei mitään käynyt.

suosittelen valjaita jos lapsi tuppaa karkailemaan, ihan oman turvallisuutensa vuoksi. anna muitten ihmetellä lasta valjaissa. jos eivät ymmärrä että ne on turvallisuuden vuoksi olemassa niin olkoot tajuamatta.

Äänestä
  • Kiitoksi.. Ja kyllä sotin valjaat ja ne kulkevat mukana.. Ja ymmärrän kaikien kirjoitajien pointin ja kiitos siitä.. Kyllä itsekkin tajuan sen vaarallisuuden.. Olemme niitä kokeneet itsekkin.. Taisi tyttö eilen tajuta kuinka tosissaan äiti on.. ollut ainakin tämän päivää kuin enkeli :) Mut päivä kerrallaan..

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


äiti23- kirjoitti:

Lpaseni on kohta jo kylläkin 3v mutta meno eikun hurjistuu... Ollut hyviä jaksoja nyt pitempään, mutta tänään oli vikatikki... Hain päiväkodilta ja juttelin puh siskoni kanssa ja tyttö käveli vierellä.. Kohta lähtee juoksemaan ja ei kuunella olenkaan... Ei ole ensimmäinen kerta kun lähtee juokentelemaan ja ei kuunella.. Noh Kerkesi juosta talon taakse.. juoksin perään ja lapsi hävinnyt sillä välin.. etsin ulkoa ihan paniikissa.. Lähellä kauppa menin sinne... Lapseni tulee vastaan suklaamuna kädes... Eikun tyttö katsekontaktiin ja puhuttelu,, Kassalle ja maksaa ostos nolo :/ ulkona sit kunnon puhuttelu ja itkua oli... kotona viel mietimme (meillä miettimis nurkka) Ja juttelimme kunnolla asiasta.. meillä trkoitus selvittää asita puhumal vaikka ei nyt ehkä kauheasti ymmärräkään, mutta sutkot selvästi yritän selittää asiat..
Noh nyt kaverit jne on et ostaa valjaat lapselleni... Mutta jos teen sen niin tunne itseni huonoksi ja epäonnistuneeksi äidiksi... Vaikka tunnen sitä jo nyt pikkaisen, mutta sen jälkeen vielä enemmän..

Olisiko kelään muita vinkkejä mitä voisi tehdä et saa lapsen oikeasti kuuntelemaan ja uskomaan.. Tuntuu että olen kaikea kokeillut..

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu