Kansanvaltaisissa maissa kuten Suomessa maataloustuki on vastikkeellista ja alentaa alkutuotannon hintaa noin puolet. Ennen kun ruoka päätyy kuluttajalle hinta kasvaa aikalailla. Mutta eihän kuljetus, jalostus, tukkukauppa ja myyntityö mitään talkoota voi olla. Ja maksaa se mainostaminenkin (10 senttiä makkaralenkki meillä halvempi) eikä uudet ostosparatiisitkaan mitään hyväntekeväisyyttä ole. Ruuan hinnassa ne kaikki maksetaan!
maataloustuki on vastikkeellista
tukea.
26285
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 26
Vanhimmat
lähes ilmaista.
Valmisruuassa on niin paljon palkka ym. kuluja että hinta nousee väkisin.
Uusavuttomat valmisruuan ostajat, älkää marisko ruuan kalleutta. Valmistakaa itse ruokanne.
fghfghfg
-
-
-
Maatalouden tuet, olivatpa ne minkänimisiä tahansa, varmistavat sen,että tukkukauppa ja elintarviketeollisuus saa halpaa raaka-ainetta. Minkälaisia siivuja tukku- ja vähittäiskauppa vetävät välistä,ennen kuin kuluttaja tavaran ostaa, ei ulkopuoliset tiedä. Siihen ei saa selvyyttä mitenkään. Toki on kulujakin ja katetta täytyy saada,mutta minkälaisissa mittasuhteissa nuo liikkuvat. Sitä ei voi selvittää. Kesko ja S-ryhmä suhmuroivat lähes ainoina sekä tukku- ja vähittäiskaupassa. Väitän,että hintakilpailua ei ole. Kilpailua on vain siitä mihin ja kumman marketti pistetään pystyyn.
Tämä ei nyt kuitenkaan ole provo,
Joopa:)) !!!
11 kuukautta maataan ja sitten pariviikkoa hommia ja loppukesästä toiset.
Siinähän sitä onkin "vastinetta" miljardeille:)) !!
meinaan jos maataan ???
Aina samavirsi!
Monellako maataloutta "harrastavalla" onkaan niitä lypsäviä?
Suurinosa kansallisesta tuesta valuu viljanviljelijöille, sekä kuntapolitiikan kautta yleisesti näille ns. yrittäjille.
vastata, tuet puolestaan valuu kuluttajalle halpana viljan hintana ja vieläpä niin että tuottaja laittaa vielä palkastaan lisää viljakuorman päälle kuluttajalle vietäväksi..
Ei pelto ole mikään kone jota käytetään kaksiviikkoa keväällä ja toiset syksyllä.
Tule kokeilemaan kertomallasi tavalla viljelyä, niin katsotaan mikä on lopputulos, tietysti korvaat vahingot omasta pussistasi.
Olet kyllä aika epeli jos kahdessa viikossa selviät esim 80ha:n pelloista, alkaen siemenen kunnostuksesta, (lajittelu ja peittaus) perusmuokkauksesta - kun et ehtinyt syksyllä sisällyttää sitä kahteenviikkoon- kylvömuokkauksesta, mahd.kivienkeruusta, kylvölannoituksesta ja jyräyksestä. Kylvöaikana voi tulla rankkojakin sateita, ettei aika ylittyisi, joudut leventämään pyöriä, ja kylvämään kuraan, josta ei kylläkään yhtään orasta nouse. No ei sitten tarvitse ruiskutellakaan kun ei rikkojen seasta viljaa löydy, eikä tarvi tarkkailla kirvoja, eikä kasvitauteja, no ei se ruiskutus muutenkaan olisi sopinut aikatauluusi. Syksyllä sitten ehdit kyntämään, kun ei puintia ja kuivausta olekaan. Tukiakaan ei tule, kun viljelyä ei ole tehty hyvien viljelytapojen mukaan.
No olihan siinä vielä muutakin siihen kahteen viikkoon, viljely- ja lannoitus-suunnitelma ympäristöehtojen mukaan tehtynä, ne pitääkin olla valmiina jo tukia haettaessa, ja kun tukihaun viimeinen päivä on huhtikuun lopulla, niin joudut aloittamaan sen kaksiviikkosen jo huhtikuun puolenvälin tienoilla. Muista sitten ottaa lohkoilta typpinäytteet, ja odottaa labrasta niiden tulokset ennenkuin pääset lannoittamaan, joudut mahdollisesti muuttamaan lannoitus-suunnitelmaa. Älä vaan erehdy ottamaan liian aikaisin näytteitä, kun se aika jolloin pitää tehdä lannoitus näytteen ottamisesta on aika lyhyt.
Pellon pientareella tavataan.
Mitä tukia kunnasta saa, en ole vielä moisista kuullutkaan?
No mitäs sanot misi ? Tuletko hommiin ?
"No ei se nyt mitään rakettitiedettä ole"?
En tiedä millaista alaa ja konekantaa sinulla on, omani tiedän ja naapureiden. Tulee kyllä mieleen parin vuoden takaa kun naapuri "päivitti" kevättyökalustonsa. Kylvöala noin 50-55 hehtaaria. Kyseltiin porukalla että "no, mites?" niin naapuri vaan tuumas että "Ei se paljon muuttunut, ennen teki kylvöt kolmessa kahdeksan tunnin päivässä, nyt menee kaksi päivää".
Mutta kalustokin vaihtelee paljon, on tiloja joiden kalustolla tehdään kylvöt tahtiin 3 tuntia hehtaari mutta löytyy sitten tiloja joilla tosiaan kylvöt tehdään tahdilla 3 hehtaaria ja yli per tunti.
Ei niin, pieni täsmennys. Itsellä peruslohkojen keskikoko noin 7 hehtaaria, naapurilla olisiko tuplat tai lähelle tuplat. Mutta tietysti jos jotain puolen hehtaarin persetilkkuja kerää ympäri pitäjää ja käy niitä kylvämässä niin kertyyhän niitä. Tunteja. Täysin järjetöntä että etelän kunnon aukeita on kannattavampaa pitää LHP:nä ja samaan aikaan pohjoisessa naristaan että "ainakaan LHP:lle ei pitäisi mitään tukia antaa". Ja koko homman syypää on vain ja ainoastaan se että kotieläintalouden kannattavuus on tukipolitiikalla perusteellisesti vääristetty pohjoisen hyväksi.
paikallaan, kokonaistuet suurilla lypsykarjatiloilla olivat v. 2009 B-aluella 65800 ja C-alueella 66300 euroa. Eli eroa vain 500 euroa. Mutta sitten tulotasossa oli enemmän eroa B-alue 52600 ja C1-alue vain 40400 euroa.
Raja-alueet ovat ongelmallisia. Niillä tuet menee kerrasta poikki, mutta kustannukset eivät eroa luonnollisestikaan noin jyrkästi. Mutta keskimäärin kyllä B-alue on ollut selvästi edullisempaa maidonviljelyaluetta kuin C1-alue.
Et sitten ole nähnyt Etelä-Savon peltoja, kiviä nousee joka äestyskerralla enemmän kuin laki sallii, ja lohkot ovat pieniä, n.1ha keskimäärin. Ota huomioon, että on toisenlaisissakin olosuhteissa viljeleviä, joiden täytyy myös saada elanto pellosta.
On suorastaan vaikea kuvitella millaista on viljellä kivettömiä peltoja, muualla kun kylvetään, täällä korjataan jo ensimmäistä satoa, nimittäin kivisatoa.
"Et sitten ole nähnyt Etelä-Savon peltoja,"
Nähty on... Ja juuri sen takia tämä nykyinen tukipolitiikkaa jolla kotieläintuotanto ajetaan pois parhailta maatalousalueilta tuollaisille persetilkuille onkin niin järjetöntä. Maksetaan korotettua tukea alueille joilla olosuhteet (mm lohkokoko) ovat sellaiset että jatkossakin on korkeamman kustannustason takia pakko maksaa niitä tukia. Ei järjen häivää...
tukipolitiikalla korvataan pohjoisen huonompia tuotantoolosuhteita tai korvattiin, enäähän pohjoisen ja etelän tuilla olekkaan mitään eroa..
Liikevaihto ilman tukia tuossa antamassasi tilanteessa B:129.900 ja C1:116.000. B-tilalla on 8 hehtaaria enemmän peltoa kuin C1-tilalla. Kotieläintuotto 14.100 euroa enemmän joka 40 c/l maidon hinnalla on 35.000 litraa maitoa. Eli B-tilalla on juostava 3-4 lehmän ja 8 hehtaarin verran lujempaa että tulee samat tuet.
unohtui pohjoisen huonommat tuotanto olosuhteet..
Noilla huonoilla olosuhteilla nyt taas tässä oli???
Katsos sieltä jumaloimastasi Taloustohtorista niin noi luvut on kyllä ihan esitetyt, ero kotieläintuotossa yleensä tarkoittaa eroa lehmäluvussa eli maitomäärässä. Voi tietty olla myös lihamullien kasvatusta tms. Yhtä kaikki, jos tuissa ei ole eroa niin B-tilalla on juostava sen 3-4 lehmää ja 8 hehtaaria kovempaa, se löytyy ihan Taloustohtorista. Jos sen sijaan tiloilla on täsmälleen sama lehmämäärä ja sama hehtaarimäärä niin sitten tuissa on jo merkittävästi isompi ero. Eikä ole B-alueen hyväksi...
selostaa kaikki, pohjoisella tuella tasoitetaan tuotantoolosuhteita, tosin C alueet jää taas häviölle kun aletaan maksaan etelään uutta lehmä kohtaista tukea..
Tällä alueella ei saa mitään korotettuja tukia, vaikka onkin kiviset pellot, on nääs B-aluetta.
Ehkä se on tarkoituskin, pohjoisessa ei pysy vehnää viljelemään eikä muukaan viljan onnistunut viljely niin varmaa ole. Rehun kasvattaminen sentään onnistuu ja karjan kasvatus, tuotetaan sitten lehmien väkirehuun tarvittava raaka-aine, ohra ja kaura, siellä missä sille on paremmat onnistumisen mahdollisuudet, eli eteläsuomessa.
mutta provoilijat rakentaa vain riitaa vaikka tuissa ei enää mitään eroa olekkaan..
-