Helsingin Sanomat 17.5.2010. Sijoitetuille lapsille ei turvata aina turvallisia kasvuoloja.
Kunnat eivät turvaa kaikille kodin ulkopuolelle sijoitetuille lapsille turvallisia pysyviä kasvuoloja. Ongelmana on etenkin lastensuojelutyöntekijöiden ja sijoituspaikkojejn vaihtuvuus sekä kiire.
Professori Tarja Pösö ja perhekeskuksen johtaja Aila Puustinen-Korhonen ovat selvittäneet, miten lapsen oikeus pysyviin kasvuoloihin toteutuu Suomessa.
Heidän mukaansa Suomessa sijoitetaan paljon lapsia kodin ulkopuolelle, koska perheet eivät saa tarvitsemiaan tukipalveluja.
Linkki uutiseen, sekä keskusteluun. Kommentteja oli alle 20 kpl.
Löysin aiheen vasta hetki sitten ja laitoin pari kommenttia, jotka menivät lävitse.
Klikkaamalla uutisessa sinisellä olevien henkilöiden nimiä löytyy heidän aikaisempia kirjoituksia.
Koitetaan kerätä tähän ketjuun artikkeleita ja uutisia, ei niinkään kommentteja aluksi.
Kommentoi Hesarin uutista, koska silloin tieto menee toimitukselle ja päättäjille.
Toimittajathan julkaisevat tietoa, joita "arvovaltaiset luotettavat tahot "heille kertovat.
Ei toimittajilla ole aikaa penkoa asioita, vaan he kirjoittavat mitä heille kerrotaan.
http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Sijoitetuille lapsille ei turvata aina turvallisia kasvuoloja/1135256895910
**********
Kunnat eivät turvaa kaikille kodin ulkopuolelle sijoitetuille lapsille turvallisia pysyviä kasvuoloja. Ongelmana on etenkin lastensuojelutyöntekijöiden ja sijoituspaikkojejn vaihtuvuus sekä kiire.
Professori Tarja Pösö ja perhekeskuksen johtaja Aila Puustinen-Korhonen ovat selvittäneet, miten lapsen oikeus pysyviin kasvuoloihin toteutuu Suomessa.
Heidän mukaansa Suomessa sijoitetaan paljon lapsia kodin ulkopuolelle, koska perheet eivät saa tarvitsemiaan tukipalveluja.
Linkki uutiseen, sekä keskusteluun. Kommentteja oli alle 20 kpl.
Löysin aiheen vasta hetki sitten ja laitoin pari kommenttia, jotka menivät lävitse.
Klikkaamalla uutisessa sinisellä olevien henkilöiden nimiä löytyy heidän aikaisempia kirjoituksia.
Koitetaan kerätä tähän ketjuun artikkeleita ja uutisia, ei niinkään kommentteja aluksi.
Kommentoi Hesarin uutista, koska silloin tieto menee toimitukselle ja päättäjille.
Toimittajathan julkaisevat tietoa, joita "arvovaltaiset luotettavat tahot "heille kertovat.
Ei toimittajilla ole aikaa penkoa asioita, vaan he kirjoittavat mitä heille kerrotaan.
http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Sijoitetuille lapsille ei turvata aina turvallisia kasvuoloja/1135256895910
**********
Vastaukset 11
Vanhimmat
Hesarin uutisesta poimittu professori tarja Pösön useampia haastattelulinkkejä.
http://www.hs.fi/haku/?haku=Tarja Pösö
************
Helsingin Sanomat 7.6.2008
Aila Puustinen-Korhonen. Mielenterveyspalveluilla on suuri merkitys lastensojelussa.
Uusi lastensuojelulaki tuli voimaan tämän vuoden alussa. Sitä valmisteltiin tilanteessa, jossa avohuollon asiakkaina olevien lasten määrä oli kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa 30.000 - 60.000:teena ja uusien huostaanottojen määrä oli kasvanut 45 prosentilla.
Linkki edelläolevaan aiheeseen.
http://www.hs.fi/paakirjoitus/artikkeli/Mielenterveyspalveluilla on suuri merkitys lastensuojelussa/HS20080607SI1MA017c1
*****
Helsingin Sanomat 12.6. 2007. Huono koordinointi haittaa lapsiin kohdistuvan väkivallan torjuntaa.
Lapsiin ja nuoriin kohdistuvan väkivallan vähentäminen takkuilee koordinoinnin ja rahoituksen, sekä tiedonkulun ongelmien vuoksi.
Linkki artikkeliin, joka ei ole kovinkaan pitkä, mutta antaa kuvan, uuden lastensuojelulain käytännön ongelmien toteuttamisessa.
Ei siis tarvitse ihmetellä, että Nallekorteista tuli suosittuja. Kun veti pakasta kortin tai tulkitsi lasten piirrustuksia ja kertomuksia, niin Nallekortit antoivat vastauksen, mikäli viraomaiset ja sossut olivat eksyksissä.
Vielköhän lastensuojelusta vastaavat ovat eksyksissä?
http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/1135227959405?ref=lk_hs_ko_1
*****
Arajärvi jatkaa Lastensuojelun Keskusliiton puheenjohtajana
29.11.2006 14:14
A A Helsingin Sanomat
Pentti Arajärvi
Lastensuojelun Keskusliiton liittokokous on valinnut tohtori Pentti Arajärven jatkokaudelle liiton puheenjohtajana.
Puheenjohtajana Arajärvi sanoo haluavansa jatkaa keskusliiton vahvistamista alan toimijoita kokoavana vaikuttajana.
Erityisenä haasteena hän näkee vaikeissa ja turvattomissa oloissa elävien lasten asian ajamisen. Lasten suojelu vaatii hänen mukaansa palveluiden resurssien ja laadun turvaamista myös paikallistasolla.
Lastensuojelun Keskusliitto perustettiin vuonna 1937 alan keskusjärjestöksi. Sen tehtävänä on edistää yhteistyötä kuntien, järjestöjen sekä valtiovallan kesken.
Aiheesta ei ollut keskstelua.
Ymmärretävää, kun laki astui voimaan 1.1.2008.
Aiheesta muita uutisia.
HS.fi
Rahan vähyys vaivaa lastensuojelua 15.4.2008 HS.fi
Kunnat valmistautuneet vaihtelevasti uuteen lastensuojelulakiin 26.12.2007 HS.fi
Lastensuojelulain uudistusehdotus luovutettiin Hyssälälle 16.5.2006 HS.fi
Ilta-Sanomat, Taloussanomat
Rahan vähyys vaivaa lastensuojelua 15.4.2008 Ilta-Sanomat
Uusi lastensuojelulaki astuu voimaan 31.12.2007 Ilta-Sanomat
Köyhyys ja uupumus lastensuojelun taustalla 17.10.2007 Ilta-Sanomat
Oikotie
Lastenohjaajan sijaisuus, Espoo, Olarin seurakunta 1.6.2010
Lastenvaatesuunnittelija, projekti, etätyö / Tampere, Tampere, StudentWork Finndea Oy 31.5.2010
Lastenohjaaja, Forssa, Forssan ev.-lut. seurakunta 21.5.2010
Haku artikkelin aihepiiristä
HS.fi
Rahan vähyys vaivaa lastensuojelua 15.4.2008 HS.fi
Kunnat valmistautuneet vaihtelevasti uuteen lastensuojelulakiin 26.12.2007 HS.fi
Lastensuojelulain uudistusehdotus luovutettiin Hyssälälle 16.5.2006 HS.fi
Ilta-Sanomat, Taloussanomat
Rahan vähyys vaivaa lastensuojelua 15.4.2008 Ilta-Sanomat
Uusi lastensuojelulaki astuu voimaan 31.12.2007 Ilta-Sanomat
Köyhyys ja uupumus lastensuojelun taustalla 17.10.2007 Ilta-Sanomat
******
Köyhyys ja vanhempien uupumus onkin hyvä syy huostaanottaa. Saadaan bisnes rullaamaan.
Krään tähän ketjuun joitakin uutisia liittyen uuden lastensuojelulain aiheuttamaan hämminkiin.
Hämminki varmastikin on koskettanut sekä perheitä, että lastensuojelusta vastaavia.
Tähän ei ollut yhtään kommenttia.
Jos löydätte uusia hyviä juttuja, niin liittäkää ketjuun, jolloinka syntyisi kokonaiskuva uuden lain aikaansaamasta hämmingistä.
Helsingin Sanomat. Vieraskynä 15.12.2008.
Lastensuojelua voidaan tehostaa
Koko lastensuojelujärjestelmä halvaantuu, ellei toimintamalleja uudisteta.
15.12.2009 3:00
A A Reima Orvasto Samuli Zetterberg Orvasto toimii projektipäällikkönä Lastensuojelun keskusliitossa. Zetterberg on älykkäitä tietojärjestelmäratkaisuja tarjoavan Sonecta Oy:n toimitusjohtaja.
Lastensuojelu elää kriittisiä aikoja. Kurjistuvan talouden paineessa kaupungit ja kunnat joutuvat etsimään säästökohteita myös lastensuojelusta. Palvelujen tarve on kuitenkin kasvanut ja kasvaa yhä, paikoin rajustikin.
Monet asiantuntijat ovat sitä mieltä, että ongelma ei ole seurausta nykyisestä taantumasta vaan maksamme vielä edellisen laman laskua.
Lastensuojelua on ylikuormitettu jo pitkään. Aikojen saatossa muotoutuneet toimintatavat ovat jääneet jälkeen muun yhteiskunnan kehityksestä. Töitä tehdään vielä paljon kynällä ja paperilla sekä puhelimitse, koska sähköiset rekisterit ovat puutteellisia.
Ongelmat ovat viranomaisten tiedossa, mutta keinoja jonojen purkamiseen ja palvelujen parantamiseen ei ole löytynyt.
Myös kiire estää löytämästä uusia vaihtoehtoja ja toimintatapoja. Julkisella sektorilla hankinnat on kilpailutuksineen tehty niin hankaliksi prosesseiksi, että on helpompi sulkea silmät uudelta ja tilata palvelut sieltä mistä ennenkin. Tämä kuormittaa palveluntarjoajia epätasapuolisesti ja vaikeuttaa palveluiden saantia.
Jos edellisen laman jäljet näkyvät vielä, melkein kahden vuosikymmenen jälkeen, mitä tapahtuu, kun nykyisen taantuman hedelmät lisätään loppulaskuun? Pelkäämme, että koko lastensuojelujärjestelmä halvaantuu, ellei kankeita toimintamalleja saada uudistetuksi.
Emme ole vaatimassa lisää rahaa – se olisi tässä taloudellisessa tilanteessa silkkaa utopiaa. Lisäraha toisi sitä paitsi ainoastaan hetkellisen helpotuksen. Meillä on myös tekijöitä ja palveluiden tuottajia. Kyse on pikemminkin siitä, että kysyntä ja tarjonta saataisiin kohtaamaan nopeasti ja tehokkaasti.
Tarvitsemme täysin uudenlaisia toimintatapoja ja vanhojen rakenteiden ravistelua. Ensinnäkin tarvitsemme eri osapuolten tiivistä yhteistyötä. Julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin palveluntarjoajien osaaminen pitää saada tasapuolisesti hyötykäyttöön.
Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla kuntarajat hidastavat ja vaikeuttavat hoitoon pääsyä. On järjetöntä, että Länsi-Helsingissä asuva ei voi hakea apua muutaman kilometrin päästä Espoon puolelta vain hallinnollisen rajan vuoksi.
Tiedonkulkua on parannettava. Lastensuojelun ammattilaisilla ja palveluntarjoajilla tulisi olla käytössään kanava, jonka avulla he voivat viestittää toisilleen ajantasaisesti palveluiden tarpeesta ja tarjonnasta. Palveluita pitää pystyä seulomaan ja vertailemaan yhdenmukaisin perustein, jolloin oikean avun löytäminen helpottuisi ja nopeutuisi. Nykyisillä työkaluilla se ei onnistu.
Tarvitsemme myös tutkimustietoon pohjautuvaa tietotekniikkaa. Rohkaiseva esimerkki on Vantaan kaupunki, joka haluaa koota lähiseudun lastensuojelun toimijat eli kunnat ja eri alojen palveluntarjoajat samaan sähköiseen tietokantaan. Tämä helpottaa yhteistyötä ja tiedonkulkua.
Pahoinvoivat lapsiperheet tarvitsevat monenlaista apua lähtien ennalta ehkäisevästä toiminnasta. Ensiarvoisen tärkeää olisi saada lastensuojelun toimijoiden työolot kuntoon. He toimivat jaksamisensa äärirajoilla.
Jos pystyisimme jakamaan sekä virkamiesten että palveluntarjoajien resurssit tasapuolisesti, jokaiseen tilanteeseen löytyisi nopeasti täsmäosaamista. Tämä vakauttaisi lastensuojelun tilanteen, ja lapset ja perheet saisivat tarvitsemaansa hoitoa nopeammin. Yhteistyöstä hyötyisivät kaikki.
Linkki Sosiaaliportin sivustolle aiheena muutokset vuoden 2008 lastensuojelulakiin, jota ollaan muutamassa, ilmeisesti esiintyneiden puutteiden, ongelmien ja tulkintojen vuoksi.
Kysymys. Millä tavoin valmisteilla oleva lastensuojelulaki eroaa entisestä 2008 laista ja mitä seurauksia sillä tulee olemaan lastensuojelussa työskentelyyn a) työntekijöille b) asiakasperheille?
Kommentti. Toisaaltaan mielenkiintoinen asetelma lastensuojelu/ asiakas.
Voitaisiinko asetelmaa verrata pomo/ alainen asetelmaan?
Ovatko sosiaalialalla työskennellet perhtyneet esimerkiksi Eric Bernen transatioanalyysiin, jota yritykset käyttivät henkilöstön kouluttamiseen palvelualoilla.
Transaktio kuvaavat henkikilön minätilaa erilaisissa vurovaiktustilanteissa.
Vanhempi minätila sisältää vanhemman aina oikeassa olevan persoonan minätilan.
Aikuinen minätila sisältää kypsän taspainoisen aikuisen, tässä ja nyt minätilan.
Lapsi minätila sisältää kaiken sen, mitä olemme kokeneet omassa lapsuudessamme.
Ei siis ole yhdentekevää käyttäydymmekö vuorovaikutustialneissa aina oikeassa olevan tai kiukuttelevan lapsipersoonan omaavan henkilön kanssa. Ehkä pars vaihtoehto olisi kypsän ja tasapainoisen aikuisen minätila ja käyttäytymismalli.
Mikäli aihe kiinnostaa Googlaa > transaktioanalyysi eric berne
Helsingin Sanomat 7.7.2009. Johan Lahdenperä.Armahtakaa meidät itsenurhalta.
Itsemurhien määrä nousi Suomessa huippulukuun 1512 vuodessa.
Nyt on taantuma taas ja edelleen itsemurhista pitää puhua, sillä puhumattomuus tekee tabun neuvoo uusi kirja.
Itsemurha on työikäisten neljänneksi yleisin ja nuorilla toiseksi yleisin kuolinsyy. Itsemurhia on on neljä kertaa enemmän, kuin liikennekuolemia. Miesten osuus on lähes 80 prosenttia, mutta naiset yrittävät itsemurhaa heitä useammin, onnistuvat, vain huonommin. Tämä uusi teito yllättää.
Linkki uutiseen. Sinisellä värillä korostettujen henkilöiden kommanntteja , uutisia, artikkeleita löytyy klikkaamalla nimiä.
http://www.hs.fi/kirjat/artikkeli/Armahtakaa meidät itsemurhalta/HS20090707SI1KU021mv
***
Aiheesta lisää netissä haulla > nuorten syrjäytyminen
http://www.lapsiasia.fi/c/document_library/get_file?p_l_id=52437&folderId=101063&name=DLFE-11510.pdf
Niin, voi kysyä Helsingin Sanomien artikkelin innoittamana, että miltä uhalta kotikunta/-kaupunki lapsia pelastaa, jos sijaishuollossa on aivan omat uhkansa.
Sijaishuolto (perhekoti, perhetukikoti, lastenkoti, ammatillinen perhekoti, sijaiskoti jne...) on vieläpä paikka, jota EI TUTKITA eikä sitä ole edes laillisesti mahdollista tutkia läheskään yhtä perusteelliseti kun lapsen omaa kotia!!
Kodin ulkopuolelle sijoitettavat lapset joutuvat siis asumaan paikoissa, joista ei voi sanoa mitään varmaa. Niiden tarjoama turva on pelkkä oletus ja sijaisvanhemman pyhä lupaus. Ei enempää.
Yhteiskunta ei ole rakentanut valvontaa sijaishuollolle.
Paikat muistuttavat toimintaolosuhteiltaan pentutehtaita, joissa tuotetaan bisnestä varten rahanhimo silmissä koko ajan uusia koiranpentuja kaiken hyvinvoinnin ja perusturvan kustannuksella.