Olen 12 v ja bi seksuaali! en tiedä mitä tehdä! Auttakaa joku oikeeasti. Kaikki koulussa ilkkuis jos tulisin kaapista ulos ja pikkuveli kumminkin rollis jos kertoisin. Eikä oo pokka niin hyä valehteluun! Auttakaa!
Auttakaa!
apuva!
9725
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Voi olla aika vaikea löytää itselleen kaveri joka olisi myös biseksuaali ja tuon ikäinen. Yleensä 12 vuotiaana ei tiedä vielä omaa suuntautumistaan.
Elä ****** sano! Mä tunne yhen 13.v bi tyypin ja sen tyttöystävän.
No kaikkein hankalinta tässä on se että ku ei vaan voi kertoo. Siis se ois vaan että vaikka kun mennään lommalle 4 h ajomatka hesaan( eli helsinkiin) niin möläyttäs siinä s****** autossa vaan. " Korva tarkkana mä olen jo pitkään tiennyt että olen bi seksuaali" Sillä selvä mutta kun ei pokka riitä!
Vaikea sanoa muuta kuin että hengitä syvään ja rauhoitu :) Itse olen 21-vuotias bi ja "tulin kaapista" vasta pari vuotta sitten. Eräs ystäväni tosin sanoi arvelleensa jotain jo lukioaikoina. Kaikki ovat suhtautuneet positiivisesti, mutta toisaalta tuon ikäisenä tilanne on varmaan aivan eri. Jos haluat pysyä kaapissa, olisiko se muka niin vaikeaa? Eihän sinun välttämättä tarvitse valehdella; jätät vain kertomatta "toisesta puolestasi", kunnes ystäväsi ovat vähän kypsempiä. Tietysti on vaikeaa, kun joutuu salaamaan asioita, ja jos ei ole samassa tilanteessa olevaa puhekumppania. Kun tapasin ensimmäisen bi-ystäväni, tuntui kuin olisin ensimmäistä kertaa nähnyt maailman kaikissa väreissään - heteromaailma tuntuu jotenkin mustavalkoiselta.
Minä olen 36-vuotias ja tulin kaapista vasta ihan äskettäin. Kaikki ovat olleet ihan mukavia, kukaan ei järkyttynyt kummemmin. "Relax, ollaan tässä maailmaa nähty", yksikin sanoi.
Itse olen pian 15-vuotias, mutta suuntautumiseni (bi) tiennyt jo kuta kuinkin pari vuotta, mutta nyt olen vasta sisäistänyt asian ja muutenkin suhtautumiseni kaikkiin asioihin on liberalisoitunut, eli alkanut hyväksymään erilaisia piirteitä ihmisissä. Tulen n. 3000 asukkaan kunnasta, landelta, joten en ole ajatellut kaikille asiasta kuuluttaa, sillä asenteethan on paljon ahdasmielisempiä maalla kuin kaupungissa?? Hiukan vaikeaa on kuitenkin ollut elää asian kanssa, sillä en tunne ketään heterosta poikkeavaa, jonka kanssa voisi keskustella ja jolle voisi uskoutua tällaisen asian kanssa.
:/
(apuva a-puva.) Piti vaihtaa nimimerkki kun unohdin nuo molemmat! Että elkää sekottako!
Mä asun 22 tuhannen ihmisen kunnassa pohjois-savossa. Ihan kiva pikku kunta mutta mun koulussa juorut kulkee niin nopeasti että et usko.
laita meiliä? meseä ei kannata lisätä koska en käytä.. :D
[email protected]
Ah teitä nuoria. elämä ei pyöri seksuaalisuuden ympärillä.
Mksi sitä ei vain voi olla, miksi pitää olla joko hetero tai bisse tai lesbo. kattele rauhassa, totuttele itse ekaksi ajatukseen. kun tuntuu hyvältä puhu asiasta parhaalle kaverille. parhaat kaverit on maailman ihanimpia. Itse kun kerroin parhaalle kaverilleni joskus ylasteella niin hän vain tuli ja halasi ja sanoi "ei sillä ole väliä, kenestä mä pidän. oot mulle silti aina se sama tärkee ,ihana ihminen"
Erillaisuus on lahja. jos sä häpeät olla erillainen ja muut huomaa sen niin se otetaan pilkalla vatsaan. Jos kannat sitä ylpeänä, ei kukaan sano mitään. kaverit on yltättäävän suvaitsevaisia, oikeasti.
Alussa tietenkin joidenkin on hankalampi siihen tottua, otetaan vaikka esimerkki pukuhuoneet, mutta ajankanssa he huomaavat, että et sä ole sen erikoisempi kun olit vielä kaapissa. Ei se muuta sua miksikään.
Alku on aina vaikea. mikään ei vaan ole koskaan helppoa, mutta pakko se jostain on lähteä liikkeelle. ei kukaan opi kitaaraakaan soittamaan yhdessä yössä :)
Parempi se on että toiset juoruaa sun puolesta ja levittää sitä, niin säästyy itse huomattavalta vaivalta. ei tarvitse itse kertoa kaikille, mikä on :)
Tsemppiä, kyl sä pystyt siihen.