Olen vitun ruma ja yksinäinen paska. Minulla ei ole yhtään ystävää ja olen todella epäsosiaalinen. Voi sanoa että pelkään muita ihmisiä. Päivät istun kotona tietokoneella koska minulla ei ole muutakaan tekemistä. Olen äärimmäisen ruma ja epäsuosittu kukaan tyttö ei ole ikinä varmaan edes katsonut minuun päin. Muttas minkä sille mahtaaa kuluu se elämä yksin tietokoneellakin. En tiedä miksi kirjotin tän tänne oli vaan pakko kirjoittaa jonnekkin.
ei ole elämää
24thf
10701
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
...minun elämääni.
Mites olis joku harrastus?
minustakin tämä olisi ihan varteenotettava vaihtoehto. vaikka onhan se tietokonekkin harrastus, mutta joku toinenkin. Kyllähän sulla kuitenkinkii elämä on, se vaan sitten eriasia miten sen käytät.
miten ois ysimillinen särkylääke?
Erittäin varteenottettavalta vaihtoehdolta tähän pulmaan kuulostaa.
No hei..
Mulla on:
- Vaikea akne punaisia arpia
- Ahdas esinahka joku vitun tulehdus terskassa
- Vaikea astma
Ja vielä..
-Olen liikalihava
- Isäni on alkoholisti
- Mulla ei oo kavereita (ofcourse)
- Olen koulukiusattu
Vitun paskaa tää elämä oikeesti! Koska se odotettu maailmanloppu tulee ;__;
Moikka!
Facebookkiin perustettu salainen (ei näy muille oletko liittynyt) ryhmä: mun kaveripiiri.
Tarkoitettu lähinnä n 15-18v helsinkiläisnuorille jotka haluavat tutustua uusiin ihmisiin ja tätä kautta aremmat ja ujommatkin saavat uusia kavereita :)
porukalla tehdään kaikkea kivaa :)
jos haluat kutsun ryhmään, lähetä nimi jolla sinut löytää facebookista minun sähköpostiin (olen ryhmän perustaja) [email protected] niin kutsun sinut ensin kaveriksi jonka jälkeen onnistuu kutsun lähettäminen ryhmään :) eikä toi ikä niin justiinsa ole, piti vaan jotenkin rajata ikähaarukkaa koska 7 ja 27 vuotiaalla on kovin eri intressit :)
toivottavasti liityt,
terkuin iikutta :)
Oon 18 ja mulla on:
-Helvetinmoinen pitsa-akne suun ympärillä
-Oon melko timmi, koska kuntoilen, mutta silti ruma
-Harrastuksia
Tässä sitten tulee se ongelman ydin:
Mulla ei ole yhtään naispuolista kaveria, mua ei tytöt joita oon tuntenut sanonu rumaksi ja ei mua oo katsottukkaan sille rumana, mutta jotenki olen liian optimistinen, että "saan jonkun".
Nykyään jos alan puhumaan tytölle mitä tahansa, niin he katsovat vain kavereitani ja minä saan halveksuvan katseen. Tytöt puhuvat muille mielellään, mutta kun minä aukaisen suun, se on vain tyyliin "aha" ja katseesta näkee, että "joo kiinnosti vitusti rumilus" ja heti aletaan puhumaan muille pojille.
Mä en tosiaan tiedä, että mitä teen, kun ei aknekaan mene ohi vieläkään. Naiset on vaan niin pinnallisia, että ei voi edes tutustua rumaan ihmiseen, voi helevetti. Olen testien mukaan mitä minulle on tässä vuosien varrella tehty, niin niiden mukaan keskivertoa älykkäämpi ja sanavarasto on laajempi kun muilla, mutta ruma turpa aiheuttaa sen, että minä jään ilman!
Osta finnivoidetta!
http://www.clearasil.fi/
Tuotteita löytyy lähimmistä kaupoista. Noilla pääsette ainakin alkuun.
Älä painosta itteäs samanlaiseen elämäntilanteeseen kuin muut, avittaa voi kuitenkin.;) Miten olis liikunta?
Liikunta on tarkoituksellista fyysistä aktiivisuutta, jonka tarkoituksena on esimerkiksi kunnon kohottaminen, terveyden parantaminen tai pelkästään liikunnan tuottama ilo ja nautinto.
Liikunta kehittää ja ylläpitää fyysistä ja henkistä ja sosiaalista terveyttä ja vähentää ennenaikaista kuolleisuutta. Liikunta ylläpitää toimintakykyä ikääntyessä ja edistää itsenäistä suoriutumista. Liikunnalla on merkittävä ehkäisevä, hoitava ja kuntouttava vaikutus lukuisissa terveysongelmissa. Liikunta vähentää todennäköisyyttä sairastua muun muassa masennukseen, osteoporoosiin ja kaatumisesta johtuviin luunmurtumiin, metaboliseen oireyhtymään ja kakkostyypin diabetekseen, korkeaan verenpaineeseen, veritulppaan, verenpaine-, sepelvaltimotautiin tai aivohalvaukseen sekä paksusuolisyöpään.
Jotta harjoitusvaikutus elimistössä tapahtuu, täytyy elimistöä kuormittaa riittävän usein ja riittävän tehokkaasti. Vaikutusten ilmeneminen elimessä tai elinjärjestelmässä edellyttää tavanomaista rasittavampaa kuormittamista eli fysiologista ylikuormitusta. Riittävän levon ja säännöllisen liikuntaharjoittelun jatkuessa elimistö tottuu ja mukautuu kuormitukseen, jolloin liikunta ei ole enää fysiologisesti ylikuormittavaa. Tällä tehotasolla ja määrällä voidaan ylläpitää esimerkiksi saavutettu kuntotaso. Jos kuntoa halutaan kuitenkin edelleen kohentaa, on liikunnan määrää ja tehoa lisättävä. Tätä lainalaisuutta kutsutaan asteittaisen kuormittavuuden lisäämisen eli progressiivisuuden periaatteeksi. Kuitenkin jossain vaiheessa kunnon edelleen kohottaminen vaikeutuu, vaikka harjoitteluvolyymiä ja tehoa kasvatettaisiin edelleen. Silloin liikutaan yksilöllisen suorituskyvyn tai harjoitettavan ominaisuuden maksimirajoilla. Harjoittelu on myös spesifistä, mitä kuvaa hyvin esimerkiksi se, että jos harjoitetaan hauislihasta kuntosalilla, niin lihas kehittyy, mutta kestävyyskunnossa ei tapahdu merkittäviä muutoksia. Säännöllisen liikunnan loputtua tai vähennyttyä merkittävästi kunto palautuu kohti lähtötasoa suhteellisen nopeasti. On myös mainittava, että samanlainen liikuntaohjelma voi tuottaa hyvinkin erilaisen vasteen eri yksilöiden välillä.
Harjoittelu lisää aluksi lihasten hermostollista herkkyyttä, jolloin lihasten koordinaatio, voima ja teho paranevat. Myöhemmin proteiinisynteesi lisääntyy, mikä johtaa lihaksen kasvuun. Luuston koko, massa ja vahvuus kasvavat paikallisesti. Nivelruston ravitsemus tehostuu ja nivelen toiminnalliset ominaisuudet paranevat. Aineenvaihdunnassa tapahtuu useita suotuisia muutoksia, muun muassa rasvojen hapetus tehostuu ja hyvän HDL - kolesterolin määrä lisääntyy. Sydämen syke levossa ja submaksimaalisessa kuormituksessa pienenee, sydänlihas vahvistuu ja sydämen yhdellä lyönnillä pumppaama verimäärä kasvaa. Ääreisverenkierron hiussuonten määrä kasvaa ja verenpaine pienenee levossa ja fyysisessä kuormituksessa. Veren tilavuus kasvaa, punasolujen määrä lisääntyy ja entsyymiaktiivisuus kasvaa, jolloin hapen irtoaminen punasolusta energiantuottoon tehostuu. Yhteenvetona voidaan todeta liikunnan aikaansaavan mittavan määrän hyvään terveyteen liittyviä vaikutuksia, jotka ehkä konkreettisimmin ilmenevät hyvänä fyysisenä kuntona.
Useat meistä kuvaavat liikunnan tuottavan hyvän olon tunteen ja auttavan mieltä rentoutumaan. Ilmiötä on selitetty sillä, että liikunta lisää mielihyvähormonien, esimerkiksi endorfiinien, tuotantoa tai pitoisuutta. On myös arveltu, että liikunta muuttaa keskushermoston välittäjäaineiden, esimerkiksi noradrenaliinin, dopamiinin ja serotoniinin, pitoisuuksia niin, että mieliala paranee. Eräässä tuoreessa tutkimuksessa liikunnan jälkeen havaittiin niiden aivoalueiden toimivan erityisen aktiivisesti, missä aistitaan hyvän olon tunnetta. Lisäksi on esitetty, että psykologiset mekanismit, kuten esimerkiksi minäkuvan tai itsearvostuksen muuttuminen, selittävät liikunnan tuottamaa hyvinvointia. On myös mahdollista, että liikunnan tuottamat fysiologiset vasteet, esimerkiksi stressihormonipitoisuuksien nousu liikunnan aikana, sopeuttavat ja muokkaavat elimistöä stressin kokemiselle ja muodostavat tällä tavoin yhteyden hyvän olon tunteelle.
Liikunta vaikuttaa positiivisesti mieleemme, terveyteemme ja hyvinvointiimme. Liikunta vahvistaa itsetuntoa. Se virkistää, lisää energisyyttä ja auttaa torjumaan alakuloisuutta. Monelle paineiden kanssa kamppailevalle ihmiselle liikunta on tärkeä latautumistapa. Jo muutama liikuntakerta viikossa kohentaa yleiskuntoa, parantaa lihasvoimaa, tasapaino- ja koordinointikykyä. Kun yhdistämme luonnon liikuntaan, siitä tulee mitä oivallisin keino pitää huolta itsestämme ja hyvinvoinnistamme.