hinnatko pilvissä, harhakäsitys sanon minä

Asunnon hinnat eivät ole ihmisten käytettävissä oleviin varoihin nähden mitenkään erityisen korkealla. Hinta taso olisi vielä edullisempi, jos lainaraha ei olisi näin halpaa mitä se nyt on. "Kupla" josta puhutaan on juuri tämä halvan rahan aiheuttama lisäkysyntä ja siitä johtuva hinnan nousu. Helsingissä tuo "kupla" voi olla ehkä jopa yli 20%, muualla maassa sitä ei juuri ole.

Kun huomioidaan asuntojen hinnat, korot ja käteen jäävä raha, niin omistusasuminen on itseasiassa halventunut, ainakin kun tarkastellaan koko maata ja jätetään marginaalinen pääkaupunki pois laskuista.

Anssi kirjoitti:

Asunnon hinnat eivät ole ihmisten käytettävissä oleviin varoihin nähden mitenkään erityisen korkealla. Hinta taso olisi vielä edullisempi, jos lainaraha ei olisi näin halpaa mitä se nyt on. "Kupla" josta puhutaan on juuri tämä halvan rahan aiheuttama lisäkysyntä ja siitä johtuva hinnan nousu. Helsingissä tuo "kupla" voi olla ehkä jopa yli 20%, muualla maassa sitä ei juuri ole.

Kun huomioidaan asuntojen hinnat, korot ja käteen jäävä raha, niin omistusasuminen on itseasiassa halventunut, ainakin kun tarkastellaan koko maata ja jätetään marginaalinen pääkaupunki pois laskuista.

Jos hinnat on kerran nyt edulliset, niin montako ihmisikää sitten asunnon maksuun pitäisi käyttää nykyisen esim. 30 vuoden sijaan, jotta voisi sanoa asuntojen olevan kalliita?

Ja miksi edellisen kuplankin aikana riitti vielä 12 ... 15 vuotta lainan maksuun vaikka korkotaso oli aivan eri sfääreissä kuin nyt?

mättää! kirjoitti:

Jos hinnat on kerran nyt edulliset, niin montako ihmisikää sitten asunnon maksuun pitäisi käyttää nykyisen esim. 30 vuoden sijaan, jotta voisi sanoa asuntojen olevan kalliita?

Ja miksi edellisen kuplankin aikana riitti vielä 12 ... 15 vuotta lainan maksuun vaikka korkotaso oli aivan eri sfääreissä kuin nyt?

Talojen ja asuntojen suhteen ollaan paljon vaativampia kuin joskus muinoin.

70-luvulla perhe oli tosi tyytväinen, jos saivat karvan verran yli 100 neliöisen ok-talon. Vastaavan laatutason talon rakentaminen ei tänäpäivänä ole enään mahdollista edes teknisten ratkaisujen vuoksi, eikä sen aikainen varustetaso tyydytä tämän päivän rakentajia.

Uusien talojen ja asuntojen tason nousu heijastuu markkinatalouden sääntöjen mukaisesti myös vanhojen hintapyynteihin.

Nykyisin moni pieni perhe haluaa 150 neliön talon, joka on suhteessa saman hintainen kuin aikoinaan saman kokoinen, mutta silloin samassa tilanteessa olisi tyydytty 100 neliön taloon. Laina-ajan pituuteen vaikuttaa myös se että lainan nopea maksaminen ei ole enään ihmisille tärkeää. Suurille ikäluokille oli vielä kunia asia päästä viettämään velatonta elämää ja muusta olliin valmiita tinkimään jotta torppa on nopeasti velaton. Nykyisin ihmiset haluaa käydä edelleen etelänmatkoilla, vaikka ovatkin asuntovelallisia, kuukausierää ei venytetä maksimiinsa.

Anssi kirjoitti:

Talojen ja asuntojen suhteen ollaan paljon vaativampia kuin joskus muinoin.

70-luvulla perhe oli tosi tyytväinen, jos saivat karvan verran yli 100 neliöisen ok-talon. Vastaavan laatutason talon rakentaminen ei tänäpäivänä ole enään mahdollista edes teknisten ratkaisujen vuoksi, eikä sen aikainen varustetaso tyydytä tämän päivän rakentajia.

Uusien talojen ja asuntojen tason nousu heijastuu markkinatalouden sääntöjen mukaisesti myös vanhojen hintapyynteihin.

Nykyisin moni pieni perhe haluaa 150 neliön talon, joka on suhteessa saman hintainen kuin aikoinaan saman kokoinen, mutta silloin samassa tilanteessa olisi tyydytty 100 neliön taloon. Laina-ajan pituuteen vaikuttaa myös se että lainan nopea maksaminen ei ole enään ihmisille tärkeää. Suurille ikäluokille oli vielä kunia asia päästä viettämään velatonta elämää ja muusta olliin valmiita tinkimään jotta torppa on nopeasti velaton. Nykyisin ihmiset haluaa käydä edelleen etelänmatkoilla, vaikka ovatkin asuntovelallisia, kuukausierää ei venytetä maksimiinsa.

70-80 luvuilla asuntolainojen korkovähennysoikeus verotuksessa huomattavasti suurempi. Joten voidaan myös ajatella, että yhteiskunta maksoi
merkittävän osan asuntolainoista.

höpö kirjoitti:

70-80 luvuilla asuntolainojen korkovähennysoikeus verotuksessa huomattavasti suurempi. Joten voidaan myös ajatella, että yhteiskunta maksoi
merkittävän osan asuntolainoista.

Tarkoitatko arava lainoja? Systeemihän näivettyi siksi että markkinakorot laskivat alemmaksi, kuin mitä aravan minimikorko oli. Aravasta oli hyötyö silloin kun korot olivat korkealla, mutta silti lainaraha oli nykyistä reippaasti kalliimpaa.

Niin, onhan se niin, että jos musta tuntuu,
niin näinhän sen on oltava.

Mutta fakta on, että asuntojen hinnat eivät
ole nousseet niin hirveästi kuin ihmisten
mielikuvissa tällä hetkellä tuntuu olevan.

Jos haluat virallista faktaa, niin tutkippa
tuolta

http://www.stat.fi/tk/aiheet.html

Helpommin saat asiasta kuvan vilkaisemalla
vaikkapa täältä käyrää, jossa kuvataan
asuntojen hintakehitystä tulotasoon nähden.

Ja eipä nuo asiantuntijat ole vielä tilannetta
kuplaksi kuvanneet. Se mitä on tuotu esille on
pelko ylikuumenemisesta. Miksi tälläiset puheet
tupsahtivat yhtäkkiä, sitä voisi kysyä.
Oliskohan jotakin aikeita esim. asuntolainan
verovähennyksen leikkaamisesta/poistamisesta.
Tätä ennen kuitenkin pitää kansaa hieman pehmittää. Asia on helpompi julkistaa, kun
voidaan perustella "ylikuumenemisella".

Hinnat oli huipusssan vuonna 1988 lopussa ja 1989 alussa.
Nettopalkka oli tuolloin 8000 mk /kk.
Nyt nettopalkka 12 tmk/kk
Asunto 2 h s uusi tuolloin 500 tmk
Nyt vastaava 700-800 tmk

1989/2004 kirjoitti:

Hinnat oli huipusssan vuonna 1988 lopussa ja 1989 alussa.
Nettopalkka oli tuolloin 8000 mk /kk.
Nyt nettopalkka 12 tmk/kk
Asunto 2 h s uusi tuolloin 500 tmk
Nyt vastaava 700-800 tmk

Kupla on pinkeänä kohta poksahtaa

1989/2004 kirjoitti:

Hinnat oli huipusssan vuonna 1988 lopussa ja 1989 alussa.
Nettopalkka oli tuolloin 8000 mk /kk.
Nyt nettopalkka 12 tmk/kk
Asunto 2 h s uusi tuolloin 500 tmk
Nyt vastaava 700-800 tmk

Et sitten kertonut mistä päin Suomea nuo hinnat oli?
Kun ostelin asuntoa v. 1988 lopulla ei 500 tmk:lla saanut uutta kaksiota eikä juuri saunallista vanhaakaan mistään päin Espoota.

pääkaupunkiseutua kirjoitti:

Et sitten kertonut mistä päin Suomea nuo hinnat oli?
Kun ostelin asuntoa v. 1988 lopulla ei 500 tmk:lla saanut uutta kaksiota eikä juuri saunallista vanhaakaan mistään päin Espoota.

Meidän eka lukaali Espoossa oli 89 (ostettiin 88) valmistunut rivarin pääty kaksio saunalla 60.5 m2. Hinta silloin pikkasen alta 800 000 mk ~ 134 000 €. Sijainti ja varustetaso oli silloiseen elämän tilanteeseen paras mahdollinen.

Koska kotitalouksien tulot ovat nousseet enemmän kuin asuntojen hinta. Tarkoitatko, että palkat
romahtaa :)

Tuo käppyrä on piirretty elinkustannusindeksin mukaan. Asuminen suhteessa muuhun elämiseen on kalliimpaa, mutta asuminen suhteessa käytettyihin varoihin ei ole erityisen kallista.

Tuo käppyrä saa nyt lisää vauhtia ylöspäin, kun elinkustannusindeksi kääntyi alaspäin alkoholiveron laskiessa.

niitten reaalihintojesi kanssa myös palkkojen kehitys. Eli tänä päivänä saat pk-seudun ulkopuolelta keskimääräisellä kuukausipalkalla 2,1 asuinneliötä, kun ennen 90-luvun taitteen hintapiikkiä sait vain 1,5 neliötä. Hulluihin vuosiin verrattuna saat kaksinkertaisen määrän neliöitä tänä päivänä. Pahinpina lamavuosinakaan et saanut kuin 0,3 neliötä nykyistä enemmän kuukausipalkallasi. Ja pk-seudun käyrät noudattelevat samaa kaavaa, toki neliöitä irtoaa vähemmän (luonnollisesti).

Niin että miten niin kalliimpia kuin koskaan?

http://www.stat.fi/tk/tp/tietoaika/ta_03_04_asuntojen_hinnat.html

*** kirjoitti:

niitten reaalihintojesi kanssa myös palkkojen kehitys. Eli tänä päivänä saat pk-seudun ulkopuolelta keskimääräisellä kuukausipalkalla 2,1 asuinneliötä, kun ennen 90-luvun taitteen hintapiikkiä sait vain 1,5 neliötä. Hulluihin vuosiin verrattuna saat kaksinkertaisen määrän neliöitä tänä päivänä. Pahinpina lamavuosinakaan et saanut kuin 0,3 neliötä nykyistä enemmän kuukausipalkallasi. Ja pk-seudun käyrät noudattelevat samaa kaavaa, toki neliöitä irtoaa vähemmän (luonnollisesti).

Niin että miten niin kalliimpia kuin koskaan?

http://www.stat.fi/tk/tp/tietoaika/ta_03_04_asuntojen_hinnat.html

Tuo kertoo juuri sen mitä olen tässä yrittänyt selittää.

Tuo asuntojen hintojen "järettömyys" on niiden kateellisten panettelua, jotka eivät ole huomanneet luopua vuokra-asumisen ihanuudesta syystä tai toisesta.

Anssi kirjoitti:

Tuo kertoo juuri sen mitä olen tässä yrittänyt selittää.

Tuo asuntojen hintojen "järettömyys" on niiden kateellisten panettelua, jotka eivät ole huomanneet luopua vuokra-asumisen ihanuudesta syystä tai toisesta.

Tänne palstalle kirjoittelu on taistelua tuulimyllyjä vastaan, ja toisaalta ihan hukkaan heitettyä aikaa. Ei siinä auta, vaikka kaivaisit minkälaista dokumenttia esille, kun nämä jampat ovat päättäneet omassa pienessä päässään, että on mahoton kupla ja HINNAT ROMAHTAA, niin ei päätä käännä mikään. Kaippa ne ovat suggestoineet mielensä jo sille tasolle, että oikeasti kuvittelevat märkien päiväuniensa olevan ihan totta.

*** kirjoitti:

niitten reaalihintojesi kanssa myös palkkojen kehitys. Eli tänä päivänä saat pk-seudun ulkopuolelta keskimääräisellä kuukausipalkalla 2,1 asuinneliötä, kun ennen 90-luvun taitteen hintapiikkiä sait vain 1,5 neliötä. Hulluihin vuosiin verrattuna saat kaksinkertaisen määrän neliöitä tänä päivänä. Pahinpina lamavuosinakaan et saanut kuin 0,3 neliötä nykyistä enemmän kuukausipalkallasi. Ja pk-seudun käyrät noudattelevat samaa kaavaa, toki neliöitä irtoaa vähemmän (luonnollisesti).

Niin että miten niin kalliimpia kuin koskaan?

http://www.stat.fi/tk/tp/tietoaika/ta_03_04_asuntojen_hinnat.html

Espoossa vanhojen kerrostaloasuntojen hinnat nousi 8.8% v. 2003. Ainakaan itselläni ei palkka noussut noin paljoa verojen putoamisesta puhumattakaan.

Kupla syntyy siitä että asunnot kallistuu muuta elämistä nopeammin tai nopeammin kuin palkat nousee. Vuonna 2003 täällä sai vielä 0,7 neliötä/kk-palkka. Jos tällä 8,8% vuosinousulla jatketaan niin kolmen vuoden päästä vuoden 1989 arvo 0,5 neliötä/kk-palkka (Espoo) on ohitettu.

*** kirjoitti:

Tänne palstalle kirjoittelu on taistelua tuulimyllyjä vastaan, ja toisaalta ihan hukkaan heitettyä aikaa. Ei siinä auta, vaikka kaivaisit minkälaista dokumenttia esille, kun nämä jampat ovat päättäneet omassa pienessä päässään, että on mahoton kupla ja HINNAT ROMAHTAA, niin ei päätä käännä mikään. Kaippa ne ovat suggestoineet mielensä jo sille tasolle, että oikeasti kuvittelevat märkien päiväuniensa olevan ihan totta.

Onhan täällä kuitenkin aina välillä joitakin yksilöitä, jotka pystyvät myös asialliseen
keskusteluun ja jopa perustelemaan näkökantojaan.