Onko vielää nomraalia että pentuni näykkii hihnaa ja juoksee pihalla minne sattuu ja yrittää purra hihnaa...ihan pieni pentu on, eikä ole kotona ollut kauaakaan. Onko liian aikaista opettaa miten hihnassa ollaan?
Minä kielsin sen jyrk'sti ja vedin pennun luokseni kun yritti purra hihnaa...loukkaantuikohan raukka?
toivottavasti ei välit mene pahasti pieleen?
ja kun vielä joudun pikku pennustani eroon paariksi päivää...eihän se ole ollut minulla kotona kuin pari päivää...ei kai haittaa mitenkään suhteeseemme se että olin ankara ja että joudun pariksi päiväksi eroon pennustani?
annannko pennun juoksennella vielä tässä vaiheessa vapaasti m¨pihalla tutustuakseen siihen???
okei, aika sekavaa tekstiä mutta olen huolestunut :( KAIKESTA!
Minä kielsin sen jyrk'sti ja vedin pennun luokseni kun yritti purra hihnaa...loukkaantuikohan raukka?
toivottavasti ei välit mene pahasti pieleen?
ja kun vielä joudun pikku pennustani eroon paariksi päivää...eihän se ole ollut minulla kotona kuin pari päivää...ei kai haittaa mitenkään suhteeseemme se että olin ankara ja että joudun pariksi päiväksi eroon pennustani?
annannko pennun juoksennella vielä tässä vaiheessa vapaasti m¨pihalla tutustuakseen siihen???
okei, aika sekavaa tekstiä mutta olen huolestunut :( KAIKESTA!
Vastaukset 4
Vanhimmat
Oletkohan itse vielä lapsi / teini, tai provosoitko? Ihan normaalia äläkä vedä lujaa hihnasta. Pidä vapaana kun on turvallista.
no kaikesta saa olla jollain tapaa huolissaan tässä maailmassa, tänä päivänä... Mutta ylireagointi tekee vain hallaa, sulle ja koiralle.
Normaaliahan tuo ja hihnassa kulkemista on hyvä opettaa heti kun pentu haetaan, hissukseen hyvää tulee. Anna sen haistella ja tutustua siihen juuri ennen kuin pihalle menette, pian pentukin jo oppii, että remmi tarkoittaa pihalle pääsyä. Ja älä nyt hyvä ihminen siitä hihnasta sitä pentua luoksesi vedä! Pelkkä "ei" riittää, kunhan sekin sana on opetettu pennulle oikein. Ei se paljoa tarvi kun niksnaks niskat poikki nuon pienellä pennulla!
Turha huuto on tyhmää, pieni pentu leikkii. Anna sen leikkiä. Opetelkaa ensin hihnassa oloa sisällä, sitten ulos pikkuhiljaa. Pentuahan ei lenkitetä vaan ulkoilutetaan vapaana pienissä erissä turvallisella alueella tietenkin.
Kyllä meillä on aina pantu pennut heti hihnaan, ja omasta pihasta ei poistuta ikinä vapaana. Eka kerta tehdään heti, kun koira on purkanut energiaansa muutoin temuamalla. Sisällä ei pentu ole hihnassa, eikä omasta mielestäni ole minkäänlaista syytäkään. Ja hihnaopettelu alkaa siitä, että ensin vaan olleen hihnassa, ei mitään suunnitelmaa lenkeistä. Se, että poistutaan pihasta riittää. Pentua ei nyitä, mutta koskaan pentu ei ole jättänyt tulemattakaan. En ymmärrä niitä kirjoituksia, joissa ihmetellään, miten pentu ei suostu kävelemään hihnassa. Ja "lenkit" kyllä aloitetaan jo ihan luovutusiästä.
Koulutuksessa en käytä mitään isompia sirkustemppuja. Perusasia, joka opetetaan heti, on luoksetulo, käskystä heti. Pieni murahdus, jos pentu ei tule, ja sitten selänkääntö tms, niin johan tulee. Kehuista ei tehdä sirkusta, ja ääntä ei koroteta. Oman kokemuksen mukaan jo oppiminen on itsessään koiralle palkitsevaa. Koirat ainakin meillä ovat aina halunneet "ratkaista ongelmia".
Korostan, että koiramme eivät ole koska olleet mitään jästipäisimpiä tyyppejä. Näiden kanssa riittää ihan terve järki. Ihmisen on turha sekoittaa koiraa antamalla liikaa viestejä. Kaikista tehokkainta on positiivinen vahvistaminen, mutta se ei tarkoita mitään ihmehillumista. Sisäsiisteyskin menee nopeasti perille niin, että annetaan mahdollisuus tehdä ulos. Siitä pieni kehu. Jos sisälle tulee, niin ei kehua eikä nuhtelua, koira vaan kainaloon, ja pihalle. Kahdessa päivässä koira nyttenkin oppi pyytämään ulos itse, ja sisälle ei ole tullut mitään viikkoon. Ei papereita ja muuta sekoittamaan koiraa. Koira on siis ollut meillä nyt vajaat kolme viikkoa, oli hiukan "yli-ikäinen" tullessaan. Tämä tosin vaatii sen, että omistaja on aktiivinen huomioidessaan koiraa ja sen käytöstä. Sekä paikalla mahdollistamassa sen oikean toimintatavan, pidättämäänhän pentu ei pysty.
Eli, mitenkäs nyt yhteenvedon tekisinkään. Vaikka niin, että ihmisen kanssa on kivaa, ja koira oppii, että onpas kivaa, kun saan tuon ihmisen hyvälle tuulelle. Pätee kaikkeen, kivan ihmisen kanssa on vain kivaa odotettavissa minne mennäänkin. Ja vaihtoehtoja ei ole, vaan jos koira ei suostu, niin otetaan vaikka syliin tai kierretään hieman kaikkein pelottavimpia asioita, jos kyse on pelosta. Ennen pitkää koira tottuu, kun vaan saa mahdollisuuden sen turvallisen ja kivan ihmisen kanssa tutustua maailmaan. Näillä eväillä on nyt kuudes koira opettelemassa ihmismaailman tavoille. Ja oppii ilman isoja systeemeitä, jos saa järkevät vaihtoehdot, mistä valita. Nimenomaan koirankielellä, ei ihmisten kielellä :) Kaikkein tehokkain opastaja on toinen koira. Mutta siinä on riskinsä :)