En tiedä mitä tehdä. En mitä ajatella. En mitä tuntea. Olen umpikujassa.
Eilen kosit minua. Sydämeni lauloi. Tosiaan tahdot minut. Ethän muuten olisi voinut lausua niin arvokkaita sanoja. Et kysyä loppuelämän muuttavaa kysymystä. Vastasin kyllä. Tietenkin. Sinut ja vain sinut haluan.
Viikon päästä tästä olit tietämättäni sopinut tapaavasi exäsi. Ajat 175 km eksäsi luokse hoitamaan asioita, jotka olisivat hoituneet ihan soittamallakin. En voinut uskoa kuulemaani! Erostanne on kauan. Paljon pitempi aika, kun se, jonka olitte yhdessä. Ja siltikin..et osaa laittaa pistettä loppuun. Et tahdo. Ilmeisesti. Et kykene jatkamaan elämääsi ilman kaltoin sinua kohdellutta eksääsi. Joka päivä tekstiviestejä. Mistä ikinä asiasta. Kunhan vain yhteys säilyy.
En pysty ymmärtämään enää. Tahto siihen on hiipunut. Mikä minä olen? Ikäväkseni on todettava, että suuren luokan höpöpelle. Minulla on kamala olo itsestäni. Miten saatan antaa tämän kaiken tapahtua? Miten paljon voi toimia tai antaa tapahtua itseään kohtaan väärin? Valmistusjuhlani olivat muutama päivä sitten. Sinulla ei ollut rahaa ostaa edes pientä muistoa tärkeästä juhlastani. Tosin en ole lahjojenkipeä koskaan ollut, mutta tässä tapauksessa polveni notkahtivat. Sinulla on kuitenkin varaa ajaa kaksi kertaa tuo 175 km. 350 km polttoainetta maksanee muutaman kympin..?
Luulen, että olet aivan hukassa ja eksyksissä itsesi kanssa. Tästä olen hyvin pahoillani. Jostain tarvitsen voimaa ja tahtoa poistua tästä näytelmästä. Minulta täytyisi löytyä rohkeutta lähteä pois. Itsekunnioituksestani ei ole kohta mitään jäljellä..Miten ihmeessä voin olla elämässäni kuiskaajan roolissa?
Rakkaus. Kaiken se kestää ja kaiken se kärsii. Niin kauniisti siitä sanotaan. Mua itkettää suunnattomasti.
Eilen kosit minua. Sydämeni lauloi. Tosiaan tahdot minut. Ethän muuten olisi voinut lausua niin arvokkaita sanoja. Et kysyä loppuelämän muuttavaa kysymystä. Vastasin kyllä. Tietenkin. Sinut ja vain sinut haluan.
Viikon päästä tästä olit tietämättäni sopinut tapaavasi exäsi. Ajat 175 km eksäsi luokse hoitamaan asioita, jotka olisivat hoituneet ihan soittamallakin. En voinut uskoa kuulemaani! Erostanne on kauan. Paljon pitempi aika, kun se, jonka olitte yhdessä. Ja siltikin..et osaa laittaa pistettä loppuun. Et tahdo. Ilmeisesti. Et kykene jatkamaan elämääsi ilman kaltoin sinua kohdellutta eksääsi. Joka päivä tekstiviestejä. Mistä ikinä asiasta. Kunhan vain yhteys säilyy.
En pysty ymmärtämään enää. Tahto siihen on hiipunut. Mikä minä olen? Ikäväkseni on todettava, että suuren luokan höpöpelle. Minulla on kamala olo itsestäni. Miten saatan antaa tämän kaiken tapahtua? Miten paljon voi toimia tai antaa tapahtua itseään kohtaan väärin? Valmistusjuhlani olivat muutama päivä sitten. Sinulla ei ollut rahaa ostaa edes pientä muistoa tärkeästä juhlastani. Tosin en ole lahjojenkipeä koskaan ollut, mutta tässä tapauksessa polveni notkahtivat. Sinulla on kuitenkin varaa ajaa kaksi kertaa tuo 175 km. 350 km polttoainetta maksanee muutaman kympin..?
Luulen, että olet aivan hukassa ja eksyksissä itsesi kanssa. Tästä olen hyvin pahoillani. Jostain tarvitsen voimaa ja tahtoa poistua tästä näytelmästä. Minulta täytyisi löytyä rohkeutta lähteä pois. Itsekunnioituksestani ei ole kohta mitään jäljellä..Miten ihmeessä voin olla elämässäni kuiskaajan roolissa?
Rakkaus. Kaiken se kestää ja kaiken se kärsii. Niin kauniisti siitä sanotaan. Mua itkettää suunnattomasti.
Vastaukset 11
Vanhimmat
jo noin,mieti mitä se on vuosien päästä tommosen kansa!
Miten voikaan elämä olla sellaista, että rakkaus ok kaikista pahinta ja parasta, ihanaa ja kamalaa. Uskon, että suhun sattuu aivan suunnattoman paljon. Sun tilanteesta tekee varmasti kaikkein hankalinta juuri tuo ristiriitaisuus. Hän vakuuttaa haluavansa sinut ja sitten taas toimet puhuvat toista sanomaa. Mullekin vannottiin taivaat ja maat. Toinen oli niin sekaisin eikä kai kuitenkaan tiennyt mitä halusi. Luulin voivani olla se, joka hänet saisi ehjäksi ja pysymään aloillaan. Mutta ei. Olisin varmasti edelleen sisukalut ylösalaisin jja tuskissani roikkumassa kyseisessä suhteessa, jos hän ei olisi itse minua poistanut näytelmästään. Vieläkin painaa ikävä ja kaikki ne katseet ja lauseet.. Koenkohan enää sellaista. Haluan uskoa niin. Hän teki minusta onnellisen, mutta myös maailman onnettomimman. Älä ole liian ankara itseäsi kohtaan. Rakkaus on vaan niin monimutkainen asia, siksi annat tämän kaiken tapahtua itsellesi. Koita ihan oikeasti selvittää hänen kanssaan asiat täysin ennen kuin lupaat hänelle lopullisesti lopun elämäsi. Muista rakastaa eniten itseäsi, sen jälkeen voit rakastaa myös valtavasti toista ihmistä. Onko hän se ihminen, joka sen ansaitsee? Toivottavasti asia selviää pian ettet joudu riutumaan huolesta sekaisin! Tsemppiä paljon!
elämäni, hetki sitten..
ihan kuin.
miksi ihmisten pitää leikkiä toisilla ihmisillä, tunteilla, rakkaudella
se on vaarallista leikkiä se
peijeri mistä näittä oikein riittääkin. Sinulle toivotan voimia ja erkane suhteesta kun vielä on mahdollisuus.
Särjet sydämesi jatkaksesi tuollaisessa näytelmässä. kunnioita itseäsi ja korjaa elämäsi kuntoon, vaik vaikeete tulee olemaan. tulet löytämään vielä sen ainoan oikean. Pakko ei ole kestää ja sulattaa tuollaista suhdetta. sinulla tulee olemaan uusia mahdollisuuksia valita asti opit ettet "pleiereihin" sotkeennu. Kaikki elämänkokemukset kasvattaa mut ne ei jää myöskään kokeilematta.
Niin tutulta toi kumppanisi kuljeksiminen alkaa tuntuu et niitä on sattunut myös minunkin kohdalle.
selvitä ajtuksesi rauhassa ja tee päätökset itsellesi oikein.
parempaa kesää odotellessa
Kiitos teille kun kuuntelitte ja sanoitte mielipiteenne tästä. Kiitos rohkaisustanne.
sotke rakkautta tässä johonkin aivan muuhun. Sun puolelta se voi sitä ollakkin mutta kovin yksipuolista rakkaus on tuommoisessa suhteessa.
Sä saat voimia kun ajattelet että joka hetki minkä olet siinä suhteessa pilaa sun tulevia suhteita. Sulla kasvaa katkeruus, pelko, epäluulo, epäusko, toivottomuus, itseinho jne ja ne kaikki on sulla lastina seuraavassa suhteessasi.
Hän selkeesti saa sut uskomaan mitä haluaa, onko hän sun eka tyttis tai vanhempi paljon tai mikä hänessä saa sut uskomaan kaiken mitä hän sanoo? Se on selvä että suhun sattuu, kehen ei tuossa tilanteessa. Mutta ajattelet nyt kaiken hänessä läpi, sen miten hän puhuu sulle valheitaan, selittelee menojaan ja tekemisiään niin että ne kuulostaa muka järkeville ja sun muka pitäisi ne ymmärtää. Olet vaan ihan puhtaasti analyyttinen etkä enään haaskaa hetkeäkään hänen selityksilleen ja leikeilleen.
Ihan varmasti hän puhuu sinulle ja koittaa ehkä saada sua ympäri, ehkä hänen eksänsä ei ole vielä tarpeeksi mustis että ottaisi takaisin tai mitä lie pelaa. Samantien vaan laitat että se on ohi sun osalta ja selitykset voi säästää tuleville. Älä anna hänen selittää sinua suohon, parasta että ihan kylmiltään jätät. Kerralla pois elämästä.
Sun toipuminen alkaa siitän ja älä hetkeksikään kuvittele että olihan se tyhjää paremoi, tyhjä on paljon kauniimpaa kuin se idiootto.
Kesä edessä, ja varmasti löydät onnesi ajallaan. Mutta hankkiudu epäonnestasi ensin eroon.
Kuinka olitkaan oikeassa, somesaypotato. En vain pystynyt enkä tahtonut uskoa todeksi. Olin täydestä sydämestäni mukana hänessä..hänen kanssaan, jonka luulin olevani elämäni rakkaus. Uskoin hänen sanojaan ja puheitaan ja kauniita kirjoituksia, vaikka teot ja tekemättä jättämiset kertoivat toista. Rakastin. En osannut nähdä.
Nyt pikkuhiljaa olen pakosta joutunut tajuamaan oman sokeuteni ja monet asiat tuntuvat musertavilta. Minulle on edelleen mysteeri kuinka on mahdollista sanoa ja puhua ja katsoa suoraan silmiin ja kuitenkin ajatella toisin..
Valheet alkavat nostaa päätään..en vain niitä tahtonut nähdä. Tahdoin uskoa selityksiä, joita annettiin kirkkain silmin ja sanoja takeltelematta. Yritän parhaani olla ajattelematta kaikkia asioita, jotka väkisin nousevat pirtaan. Nyt tiedän. En tahtoisi tietää. Rakkaudesta..siitä tulee niin rumaa, etten meinaa jaksaa katsoa totuutta silmiin. Kestämätöntä..melkeinpä.
Mulla on kamalan paha olla. Tiedän, että olen antanut tämän tapahtua. En kyennyt lähtemään ajoissa.
Niin hassulta tai tyhmältä kuin tämä saattaa kuulostaakin, mua lohduttaa se, että kaiken mitä tein, sanoin ajattelin..sen kaiken tein sydämestäni. Koska tahdoin ja halusin. Pyyteettömästi. Tiedän, että olen itse itseni antanut ns. laulaa suohon. En vain olisi koskaan voinut uskoa hänestä kaikkea sitä mitä on tapahtunut. Nyt on pystyttävä kohtaamaan seuraamukset.
Tätä suhdetta ennen minulla on ollut yksi rakkaussuhde. Se kesti 10 vuotta. Lainaan hänen sanojaan... "ei ole kukaan paha syntyessään...toinen on vain toista heikompi". Se auttaa ymmärtämään. Sillä mulle on välttämätöntä ymmärtää, jotta vielä joskus voisin ja uskaltaisin uskoa. Tarvitsen sen takaisin..uskoni ihmisiin. Ihmiseen.
kuulehan sisko..mä oon joutunut funtsimaan samantapaisia asioita tässä viime viikkoina. Sussa on ehkä paljon sinisilmäisyyttä ihmisiin ja etenkin naisiin..tai ehkä oot nuori vielä tai vain hyväuskoinen..?
jotkut meistä on vaan niin kaksnaamasia ja kuspäitä. ei ne osaa aatella kuin itseään oikeasti. ne ottaa sieltä mistä hyvää saavat ja sit ku ei oo enää mistä ottaa ne siirtyy seuraavaan. tai sit ne kostaa omia paskoja jollekulle toiselle..kaataa siis omat elämän varrella kertyneet moskat toisen niskaan. en tosta puhumastas heikkoudesta tiedä..et toinen on toista heikompi..kyllä mä näkisin et ku joku käyttää toista tunteen ja ehkä rahankin vedätykseen ni silloin se on luja ihminen ja kova. välinpitämätön muita kuin itseään kohtaan.
ja sit viel on sellainen juttu et jotkut ei vaan pysty ottamaan hyvää vastaan. ne tarttee skeidaa ympärilleen, et ne voi tuntea olevansa jotain. ne tarvii mitätöimistä, riittämättömyyden tunnetta, vähättelyä ja kaikkee huonoo koska muute ne ei osaa olla. ne on tottuneet siihen et eivät ole koskaan riittäneet. ja sellainen joka ei kakarana ole saanut tuntea rakkautta vanhemmiltaan tai ehkä keltään. ne ei osaa rakastaa ehkä ollenkaan. ne jatkaa samaa kuvioo koko elämänsä. ovat sellasia luuserimagneetteja. muuta ne ei pysty ottamaan vastaan.
eli älä sure. tosi hyvä et pääsit eroon siitä eukosta. se olis ajan kanssa tappanut sussakin sen kauniin jota sul ehkä viel on jälellä. älä anna sen kadota susta. menit vain pahasti halpaan ja kukapa ei menisi kun valhe osoittautuu todeksi ja totuus valheeksi.
rinnat pystyyn ja kohti kesää! tsemppiä sisko!
Ex tarkoittaa juuri exää. Eli mennyttä aikaa joka on jo ollut. Mitä naisystävälläsi ikinä olikaan exänsä kanssa ei ole tätä päivää. Ja sitäpaitsi en usko, että vanhaa liekkiä voi uudelleen lämmittää. Ehkä hetken kylläkin. Mutta yleensä exät törmäävät samoihin asioihin, riitoihin ja ongelmiin, jotka heidät aikanaan erottikin. Kurjaa, että hän ei osaa jatkaa elämäänsä. Ehkä tahtoo ottaa siipeensä uudelleen ja aina vain uudelleen. Paskinta tässä on se, että tollaset naikkoset pilaavat ne hyvät naiset, jotka meille muille olisivat enemmän kuin tarpeen. Elämä on.
Monella ihmisellä suhteet exään pysyvät hyvinä, erosta huolimatta.Ja tarkoitan ystävyyttä.
Ja selkeästihän hän on sinut valinnut.
Minusta tyttiksesi on vastuuntuntoinen, kun haluaa auttaa exää. Uskoisin, että hän on kiltti.
Joskus asioita vain pitää tehdä, kun siltä tuntuu.
Toiset ovat ajattelemattomia ja unohtavat syntymäpäivät sun muut.
Mutta asiathan tuppaavat olemaan niin, kuin haluaa ajatella.
En usko, että tyttikses valehtelee sulle päin naamaa. Olet vaan alkanut ajattelemaan niin.
Mutta asiasta sen enempää tietämättä, halusin kuitenkin toista puoltakin tuoda esiin.
Täällä on muilla vähän amokki päällä.
Ja niinhän sitä sanotaan, että ainoastaan sydämellään näkee hyvin.
katsos kun se on vain ja ainoastaan juuri niin, että ACTIONS SPEAK LOUDER THAN WORDS.