8 kysymystä

1. Jätetään maksamatta ja juostaan kovaa.

2. Takseissa yleensä lukee taksi tai niissä on sellainen merkki katolla.

3.Tallelokerot ovat nykyään digitaalisia eikä niissä ole avaimia vaan joudutte kantamaan koko boxia mukannanne koko ajan. Huoneen avain jätetään respaan.

4.Turkissa ei muuta puhutakaan. Kysy vaikka Matkaopas-Terhiltä.

5. Ei ole.

6. Ei mitenkään. Ne ottavat niskasta ja perseestä kiinni ja rysäyttävät teidät sisään.

7. Poikaystäväsi on syytä olla varuillaan. Paikalliset gay-miehet ovat innokkaita.

8.Kadulta niiltä tyypeiltä joilla on iso tukku rahaa mukanaan. Saa parhaan kurssin.

kokemuksiani - kullakin matkaajalla on omansa. Olemme jo varttuneempi pariskunta eli +60 reilusti. Turkin aurinkorannoilla ml. Alanya olemme viime vuosina lomailleet yli 10 kertaa - parin viikon reissuja pääasiassa ja myös Istanbul on tarkistettu viikon omatoimimatkalla. Kaikkiin kysymyksiisi en osaa suoraa vastausta antaa, mutta alkuun pääset toivottavasti näilläkin. Siispä omia kokemuksia ja näkemyksiä:
1. Odotamme pääsääntöisesti siihen saakka kun tarjoilija noutaa maksun, useinhan rahaa tulee vielä takaisin vastarahana. Poikkeuksena voi olla pieni lasku, esim. pelkät oluet, silloin en edes odota laskua vaan jätän rahat tippeineen. Lähtökohtaisesti annan tippiä 10% saakka - äärimmäisen harvoin palvelu on ollut sitä luokkaa,että tipin antaminen on jäänyt seuraavaan kertaan.
2. Taksitolppia on tiuhaan ja esim. hotellin respa voi tilata auton. Pidemmistä keikoista kannattaa sopia hinta etukäteen. Tiettyihin paikkoihin on kiinteät hinnat, esim. linnake yms. Takseissa on mittarit ja kannattaa varmistaa että mittari on päällä tarvittaessa. Jos pystyt näyttämään kartalta mihin mennään ei turhaa kiertelyä tule.
3. Olemme käyttäneet huoneessa ollutta kassakaappia, ei koskaan respassa ollutta eli useimmiten on oltu ilman kaappia - tämä kannattaa selvittää tapauskohtaisesti eli millaiset turvajärjestelyt hotellissa on noilta osin. Jos lukossa on kaksi avainta - toinen asiakkaalle ja toinen hotellille, kuljettaisin omaa tietenkin mukana. Huoneessa olleissa kaapeissa on ollut elektroniset lukot eli näppäillään oma koodi lukon näppäimillä. Normaalin avaimen jätän respaan kun lähden kaupungille/kauemmas, mutta jos olen esim. altaalla pidän avaimen omassa hallussa. Korttilukkojen kortit kuljetan aina mukana.
4. Huonommallakin englannilla pärjää, jos mahdollista opettele muutama turkin fraasi. Monet basaareissa ja ravintoloissa heittävät suomalaisia fraaseja, mutta aika usea on opetellut ne ulkoa ja pidempään suomen kielen jutusteluun rahkeet ei heillä useinkaan riitä - toki poikkeuksiakin löytyy.
5. Rannat ovat siistit ja niillä on hyvät palvelut. Aurinkotuoleja ja varjoja on saatavilla - hinta tulee nyt ihan hihasta, á 2euroa = 4 liiraa - joku voi korjata/tarkentaa, mutta ei kaada lomabudjettia.
6. Turkkilaiset ovat innokkaita kauppamiehiä ja ravintolat/baarit eivät tee poikkeusta. Kuitenkin itse päätät mihin menet. Ruokalistat ovat nähtävillä ja juomia mainostetaan siinä sivussa isoin plakaatein, esim. olutta. Ravintolat ovat iso tulonlähde joten niitä pidetään siistissä kunnossa ja palvelu pelaa. Monet tarjoilijapojat ovat melkoisia satusetiä - positiivisessa mielessä. Lähes kaikilla on sukulaisia Suomessa ja paikkakuntakin tulee heittämällä, Turussa, Seinäjoella jne ja jos olet Oulusta niin erityisesti siellä on serkkuja - "tulehan peremmälle juttelemaan ja nauttimaan antimista".
7. Sanoisin, että kaikki on itsestä kiinni - mielestäni saa olla ihan rauhassa.
8. Otan yleensä Suomesta pieniä euroja vähäisen määrän. Liiroja hankin paikan päällä joko pankkiautomaatista tai vaihdan pankkiautomaatista nostamiani euroja liiroiksi vaihtokonttoreista. Automaattinostoista menee luonnollisesti pankin palkkio, mutta pidän sitä pienenä vakuutusmaksuna - turvallisuudesta maksan muutaman euron mielelläni. Ylipäätään lomabudjeteissa valuuttakursseilla ei ole suuren suurta merkitystä, itse painotan em. turvallisuutta. Valuutoista liiraa käytän paikan päällä lähes 100% - euroja menee poikkeustapauksissa.

Tässä lyhyesti omat kokemukseni - saat varmaan kosolti lisää neuvoja muilta Turkin matkaajilta. Aurinkoisa ja rentouttavia hetkiä Alanyaan.

1.Usein lasku tulee lippaassa, johon jätät rahat. Odota vaihtorahaa ja mieti sen jälkeen paljonko jätät juomarahaa. Turkissa on tapana jättää juomarahaa, 10% laskusta on sopiva summa. Jos lippaaseen jättämääsi rahasummaan jää sopivasti tippisumma, voit sanoa, että ”It’s ok” ja lähteä. Usein kuitenkin saattavat tuoda kaupanpäällisiksi kahvin tai pienen liköörin tms. että kannattaa istua hetki vain rauhassa paikoillaan…
2.Kadulta ja soittamalla. Älä soita itse vaan pyydä hotellin respaa soittamaan. Alanyassa monet ravintolat, hamamit ja kaupat noutavat ja kuljettavat myös takaisin hotellille asiakkaat ilmaiseksi sopimuksen mukaan. Tästä voit mainita myös hotellin respaan eli jos haluatte johonkin tiettyyn ravintolaan tai liikkeeseen, niin sopivat teille kyydin.
3.Jätä tallelokeron avain huoneeseen. Tai riippuu siitä, onko tallelokero huoneessa vai respassa. Jos se on respassa, tarvitset lokeron avaamiseen kaksi avainta, toisen saat respasta ja toinen on itselläsi. Voit tällöin huoletta säilyttää avainta huoneessasi. Monet huoneessa olevat tallelokerot toimivat nykyään numerokoodilla, jonka asetat itse. Jos toimii avaimella, saattaa olla hyvä pitää se mukana, mutta en kyllä rannalle tms. ottaisi mukaan. Laita piiloon jonnekin, eiköhän ne siivoojat ole pääosin rehellisiä.
4.Turkkilaiset puhuu itsekin huonohkoa englantia, ääntävät samaan tapaan kuin suomalaiset, joten ihan hyvin varmaan pärjäät.
5.Lähes kaikki ovat maksullisia (jotkut hotellien omistuksessa ja niiden hotellien vieraiden käytössä ilmaiseksi). Hinta vaihtelee noin 4- 10 liiran välillä (eli 2-5 euroa). Siihen hintaan saa aurinkopedin ja varjon. Kysy hotellistasi, onko sillä sopimusrantaa. Sieltä saa paikan tällöin hieman halvemmalla. Kleopatra on jaettu numeroituihin lohkoihin. Valikoitte hyvän näköisen paikan, istutte alas ja odotatte, että työntekijä tulee laskuttamaan teitä. Pyytäkää/säilyttäkää kuitti.
6.On, mutta eivät ole kovin aggressiivisia. Kävelette vain ohi ystävällisesti nyökäten tai sanotte että No, thank you.
7.Hyvin suhtautuvat, siellä on paljon pariskuntia, kaiken ikäisiä. Eivät ahdistele, kun sinulla on poikaystävä mukana.
8.Itse vaihdan yleensä Forexissa etukäteen. Ei ole kokemusta paikan päällä vaihtamisesta.