Mitä ero näillä on

Mutta nämä perusasiathan kannattaa opetella ennenkuin alkaa haaveilla valokuvaajan urasta.

Jos valovoimat ovat 4,0 ja 4,5, niin erohan ei suinkaan ole puolta aukkoa. Ero on noin 0,3125 aukkoa, siis suurinpiirtein. Puolen aukon ero tulisi, jos toisen valovoima olisi n. 4,7. Joku saa esittää integraalilaskennan tuloksena (tai kaavoina) täsmälliset luvut.

Ymmärrätkö yhtään, mistä tässä on kysymys.

inssi' kirjoitti:

Mutta nämä perusasiathan kannattaa opetella ennenkuin alkaa haaveilla valokuvaajan urasta.

Jos valovoimat ovat 4,0 ja 4,5, niin erohan ei suinkaan ole puolta aukkoa. Ero on noin 0,3125 aukkoa, siis suurinpiirtein. Puolen aukon ero tulisi, jos toisen valovoima olisi n. 4,7. Joku saa esittää integraalilaskennan tuloksena (tai kaavoina) täsmälliset luvut.

Ymmärrätkö yhtään, mistä tässä on kysymys.

Jos aletaan insseilemään(nussimaan pilkkua) niin yhdenkään objektiivin valovoima ja polttoväli ei ole tarkalleen se mitä valmistaja lupaa, kaikki on noin suunnilleen arvoja.

anti-inssi! kirjoitti:

Jos aletaan insseilemään(nussimaan pilkkua) niin yhdenkään objektiivin valovoima ja polttoväli ei ole tarkalleen se mitä valmistaja lupaa, kaikki on noin suunnilleen arvoja.

Niinhän minä vastasin: suurinpiirtein. Mutta kun tuo toinen halusi hieman snobbailla tietämyksellään, jota ei kuitenkaan ole, niin pitihän sitä hieman näpäyttää. Eipä taida muuten sinullakaan olla hajuakaan, missä mennään.

Jos sillä valovoimalla ei kerran ole merkitystä, niin mikä sen merkitys sitten on.

anti-inssi! kirjoitti:

Jos aletaan insseilemään(nussimaan pilkkua) niin yhdenkään objektiivin valovoima ja polttoväli ei ole tarkalleen se mitä valmistaja lupaa, kaikki on noin suunnilleen arvoja.

Piti vielä lisäämäni, että ainakin filmiaikaan kaikilla suurimmilla valmistajilla oli ns. normaalioptiikoita valovoimilla 1,4, 1,8 ja 2,0. Taisivat vain insseillä, ei olisi tarvinnut noin tiheää jakoa. Olisi riittänyt 1,2 ja 3, vai mitä.

inssi' kirjoitti:

Piti vielä lisäämäni, että ainakin filmiaikaan kaikilla suurimmilla valmistajilla oli ns. normaalioptiikoita valovoimilla 1,4, 1,8 ja 2,0. Taisivat vain insseillä, ei olisi tarvinnut noin tiheää jakoa. Olisi riittänyt 1,2 ja 3, vai mitä.

Ala-asteen wannabe-inssi taas pätee. On se niin wiisas.

HEHEHEHEHEHEH!!! kirjoitti:

Ala-asteen wannabe-inssi taas pätee. On se niin wiisas.

Siehän sälli oot. Ala-asteella olen käynyt aikanaan vain lasteni koulujuhlissa ja vanhempainilloissa, enpä juuri muuten.

Sinä kun tiedät valokuvauksesta paljon, niin kerropa sitten minulle onko valovoimiltaan 1,2 ja 1,7 objektiiveissa puolen aukon ero valovoimassa. Mitäpä olet mieltä. Kun tässä nyt taas insseillään.

inssi' kirjoitti:

Siehän sälli oot. Ala-asteella olen käynyt aikanaan vain lasteni koulujuhlissa ja vanhempainilloissa, enpä juuri muuten.

Sinä kun tiedät valokuvauksesta paljon, niin kerropa sitten minulle onko valovoimiltaan 1,2 ja 1,7 objektiiveissa puolen aukon ero valovoimassa. Mitäpä olet mieltä. Kun tässä nyt taas insseillään.

Kysymykseesi vastaisin että on, jopa kahteen kertaan ;)

´Inssi..HEHEHEHEHE.......

inssi' kirjoitti:

Siehän sälli oot. Ala-asteella olen käynyt aikanaan vain lasteni koulujuhlissa ja vanhempainilloissa, enpä juuri muuten.

Sinä kun tiedät valokuvauksesta paljon, niin kerropa sitten minulle onko valovoimiltaan 1,2 ja 1,7 objektiiveissa puolen aukon ero valovoimassa. Mitäpä olet mieltä. Kun tässä nyt taas insseillään.

sie oot käynyt ku et oo ala-asteella ollunna??? HEHEHEHEHEEEEEE!!!!!!

inssi' kirjoitti:

Mutta nämä perusasiathan kannattaa opetella ennenkuin alkaa haaveilla valokuvaajan urasta.

Jos valovoimat ovat 4,0 ja 4,5, niin erohan ei suinkaan ole puolta aukkoa. Ero on noin 0,3125 aukkoa, siis suurinpiirtein. Puolen aukon ero tulisi, jos toisen valovoima olisi n. 4,7. Joku saa esittää integraalilaskennan tuloksena (tai kaavoina) täsmälliset luvut.

Ymmärrätkö yhtään, mistä tässä on kysymys.

Insinöörin tutkinto tähtää teknisten ongelmien ratkaisemiseen rajoitetulla tekniikan osa-alueella. Esimerkiksi minä olen koulutukseltani teollisuusmatemaatikko eli olen lukenut pitkänä ammattiaineena matematiikkaa ja tehnyt matikanlaitokselle diplomityöni. Perustutkinnon jälkeen opiskelin fysiikkaa Jyväskylän ja Helsingin yliopistoissa. Koulutuksessani ei missään vaiheessa ole ollut kunnollista perehtymistä optiikkaan, joten kirjoitan harrastelijan mutu-pohjalta.

Minusta on ihan oikein sanoa, että jos linssien valovoimat ovat 4,0 ja 4,5, niin niiden ero on puoli aukkoa. Tällöin puhutaan linssien valovoimasta eikä siitä kuinka monta aukkoa nopea linssi on nopeampi kuin hitaampi linssi. Minulla ei ole aavistustakaan siitä, miten se laskettaisiin integroimalla, mutta itse laskisin sen logaritmeilla. Ero on ln(4,5)/ln(4)-1 eli 0,085 aukkoa. Johtuen logaritmien määritelmästä, kantaluvulla ei ole merkitystä kunhan se on suurempi kuin 1.

Tuskin valokuvaajienkaan ammattikoulutuksessa käsitellään optiikkaa fysiikan kannalta. Kuten Yrjön vastauksesta voi rivien välistä lukea f/4 ja f/4,5 ovat käytännössä sama.

Bertolt Brecht kirjoitti Oppimisen ylistyksessä "Was du nicht selber weißt, Weißt du nicht." Minusta tämä on harvinaisen viisaasti sanottu. Mikään asia ei muutu todeksi kenenkään sanomisella eikä kenenkään arvovalta riitä takeeksi mistään.

Kimmo Koo kirjoitti:

Insinöörin tutkinto tähtää teknisten ongelmien ratkaisemiseen rajoitetulla tekniikan osa-alueella. Esimerkiksi minä olen koulutukseltani teollisuusmatemaatikko eli olen lukenut pitkänä ammattiaineena matematiikkaa ja tehnyt matikanlaitokselle diplomityöni. Perustutkinnon jälkeen opiskelin fysiikkaa Jyväskylän ja Helsingin yliopistoissa. Koulutuksessani ei missään vaiheessa ole ollut kunnollista perehtymistä optiikkaan, joten kirjoitan harrastelijan mutu-pohjalta.

Minusta on ihan oikein sanoa, että jos linssien valovoimat ovat 4,0 ja 4,5, niin niiden ero on puoli aukkoa. Tällöin puhutaan linssien valovoimasta eikä siitä kuinka monta aukkoa nopea linssi on nopeampi kuin hitaampi linssi. Minulla ei ole aavistustakaan siitä, miten se laskettaisiin integroimalla, mutta itse laskisin sen logaritmeilla. Ero on ln(4,5)/ln(4)-1 eli 0,085 aukkoa. Johtuen logaritmien määritelmästä, kantaluvulla ei ole merkitystä kunhan se on suurempi kuin 1.

Tuskin valokuvaajienkaan ammattikoulutuksessa käsitellään optiikkaa fysiikan kannalta. Kuten Yrjön vastauksesta voi rivien välistä lukea f/4 ja f/4,5 ovat käytännössä sama.

Bertolt Brecht kirjoitti Oppimisen ylistyksessä "Was du nicht selber weißt, Weißt du nicht." Minusta tämä on harvinaisen viisaasti sanottu. Mikään asia ei muutu todeksi kenenkään sanomisella eikä kenenkään arvovalta riitä takeeksi mistään.

Niin, tässähän on nyt niin, että 4,0 valovoimasen objektiivin yhden aukon valovoiman pudotus tarkoittaa, että valovoima olisikin 5,6. Näinollen valovoima 4,5 ei ole puoli aukkoa pienempi kuin 4,0. Tähän ei tarvita matematiikan yliopisto-opintoja eikä välttämättä insinöörinkään taitoja. Vähäinen perehtyminen valokuvauksen teoriaan riittää.

Yksi teoreettinen ratkaisu on mm. Y = 2*lnX/ln2. Tuossa Y on haettava valovoiman muutos ja X on tunnettu suurin aukko. Tuosta siis Y = 2*ln4,5/ln2 eli Y=4,34 eli kyseessä on noin 1/3 aukon valovoiman muutos.

Yrjön vastausta tähän nimenomaiseen kysymykseen en löytänyt.

Kimmo Koo kirjoitti:

Insinöörin tutkinto tähtää teknisten ongelmien ratkaisemiseen rajoitetulla tekniikan osa-alueella. Esimerkiksi minä olen koulutukseltani teollisuusmatemaatikko eli olen lukenut pitkänä ammattiaineena matematiikkaa ja tehnyt matikanlaitokselle diplomityöni. Perustutkinnon jälkeen opiskelin fysiikkaa Jyväskylän ja Helsingin yliopistoissa. Koulutuksessani ei missään vaiheessa ole ollut kunnollista perehtymistä optiikkaan, joten kirjoitan harrastelijan mutu-pohjalta.

Minusta on ihan oikein sanoa, että jos linssien valovoimat ovat 4,0 ja 4,5, niin niiden ero on puoli aukkoa. Tällöin puhutaan linssien valovoimasta eikä siitä kuinka monta aukkoa nopea linssi on nopeampi kuin hitaampi linssi. Minulla ei ole aavistustakaan siitä, miten se laskettaisiin integroimalla, mutta itse laskisin sen logaritmeilla. Ero on ln(4,5)/ln(4)-1 eli 0,085 aukkoa. Johtuen logaritmien määritelmästä, kantaluvulla ei ole merkitystä kunhan se on suurempi kuin 1.

Tuskin valokuvaajienkaan ammattikoulutuksessa käsitellään optiikkaa fysiikan kannalta. Kuten Yrjön vastauksesta voi rivien välistä lukea f/4 ja f/4,5 ovat käytännössä sama.

Bertolt Brecht kirjoitti Oppimisen ylistyksessä "Was du nicht selber weißt, Weißt du nicht." Minusta tämä on harvinaisen viisaasti sanottu. Mikään asia ei muutu todeksi kenenkään sanomisella eikä kenenkään arvovalta riitä takeeksi mistään.

Siellä mittailevat toistensa aukkoja.

inssi' kirjoitti:

Niin, tässähän on nyt niin, että 4,0 valovoimasen objektiivin yhden aukon valovoiman pudotus tarkoittaa, että valovoima olisikin 5,6. Näinollen valovoima 4,5 ei ole puoli aukkoa pienempi kuin 4,0. Tähän ei tarvita matematiikan yliopisto-opintoja eikä välttämättä insinöörinkään taitoja. Vähäinen perehtyminen valokuvauksen teoriaan riittää.

Yksi teoreettinen ratkaisu on mm. Y = 2*lnX/ln2. Tuossa Y on haettava valovoiman muutos ja X on tunnettu suurin aukko. Tuosta siis Y = 2*ln4,5/ln2 eli Y=4,34 eli kyseessä on noin 1/3 aukon valovoiman muutos.

Yrjön vastausta tähän nimenomaiseen kysymykseen en löytänyt.

"Yrjön vastausta tähän nimenomaiseen kysymykseen en löytänyt."

Paha minun on puhua Yrjön puolesta, mutta jos kysytään eroista eikä valovoiman muutoksesta sano mitään, niin minusta se tarkoittaa sitä, ettei sitä pidä erityisen tärkeänä.

Noloa oli aamukankean aivojen lipsahdus. Olet aivan oikeassa siinä, että pallon säteen kasvaessa n:n kertaiseksi kasvaa sen pinta-ala n*n -kertaiseksi ja sama pätee tietenkin ympyräkartion pohjalle. Unohdin muuten ainakin toisen kerran täällä tuon kakkosen, jolla koko höskä pitää kertoa.


"Tähän ei tarvita matematiikan yliopisto-opintoja eikä välttämättä insinöörinkään taitoja. Vähäinen perehtyminen valokuvauksen teoriaan riittää."

Höpsis. Valokuvauksen kannalta tällaisten määritelmien ymmärtäminen on yhtä tärkeää kuin puhelimenkäyttäjän tietää miten puhelin muuttaa ilman painevaihtelut sähkömagneettiseksi säteilyksi.