Tässä kaverin kanssa kinasteltiin, kuinka pitkiä aikoinaan olivat nuo "muinaiset" opistoinsinööri ja teknikko koulutukset? Minusta olivat niin, että inssiksi 3v ja teknikoksi 2v. Kaverin mielestä inssiksi oli 4 v ja teknikoksi 3v. KUMPI ON OIKEIN?
Opistoinsinööri ja teknikko???
?????
117
10164
Vastaukset
- DI
Tekn.2v ins 3.
Noi oli muuten oikeita tutkintoja verrattuna nykyiseen AMK-pelleilyyn..
vrt. esim. rakennusmestari (teknikkotaso) koulutus aloitettiin uudestaan, kun huomattiin ettei AMKsta valmistu hyviä työnjohtajia (eikä hyviä muitakaan...).- Miten viitsitkin
Senkin vanha pieru, voisitko jo lopettaa? Ei kukaan enää jaksa lukea noita sun taantumuksellisia kommenttejasi.
Ei varmaan valmsitu amk:sta hyviä yhtään mitään, jos opettajat on noin pässejä.
Rakennusmestareita koulutettiin ihan liikaa välillä eikä niille ollut töitä. Koulutus lakkautettiin. Nyt niitä taas koulutetaan vähän parissa paikassa, kun vanhimmasta päästä on porukkaa mennyt eläkkeelle. - 13+7
"vrt. esim. rakennusmestari (teknikkotaso) koulutus aloitettiin uudestaan, kun huomattiin ettei AMKsta valmistu hyviä työnjohtajia (eikä hyviä muitakaan...). "
Rakennusmestarikoulutus aloitettiin uudestaan sen takia, koska AMK:n käyneet eivät halua työnjohtajiksi. Ja miksipäs haluaisivatkaan mennä kouluttautuneena työnjohtajiksi jos saman homman voi tehdä joku vanha asentaja ilman koulutusta. - pjpojdpjpj
tekun matikka ei peitonnut edes lukion pitkää matikkaa
- amkinssi ja teknikko
pjpojdpjpj kirjoitti:
tekun matikka ei peitonnut edes lukion pitkää matikkaa
En tiedän onko tekuissa ollut aikoinaan yhtä suuria eroja, kuin amk:ssa. Teknikkomatikka ainakin oli kyllä lukion pitkän matikan kertausta, mutta ammattiaineissa tarvittiinkin osaamista enemmän. Mutta kun päivitin tutkintoni amk-tutkinnoksi, oli matikka edelleen helppoa ja 100 % kertausta minulle taustalla, johon kuuluu lukion pitkä matikka ja teknikkokoulutus, ylioppilaspohjaisena. Sen sijaan lapsukaiseni aloitti nyt amk:n isohkossa koulussa ja seurasin hänen matikan tehtäviään käydessäni viikonloppuna tavaroita viemässä. Hän suorittaa vapaaehtoisena jotain matikan peruskurssia, jota on suositeltu amispohjaisille. Tehtävät eivät olleet kyllä itselleni mitenkään vaikeita, mutta kuitenkin haastavampia kuin minun pienehkössä amk:ssani matikkaykkösen ja kakkosen tehtävät.
- vgg,k.
DI ei taida olla DI,koska ei tiedä että teknikon koulutus kesti 3 v. ja inssin 4v.DI taitaa olla ns.syrjäytynyt moniongelmainen.Ongelmia :alkoholismi,kaksisuuntainen mielialahäiriö,homoseksualismi yms. kivaa
- ghcjtky
pjpojdpjpj kirjoitti:
tekun matikka ei peitonnut edes lukion pitkää matikkaa
Ei talojen rakentamisen johtaminen vaadi lukion matematiikkaa vaan käytännön rakennustaitoa,ja kykyä tulla toimeen duunarien kanssa.Näin se vaan on kaikessa lyhykäisyydessään.Ja ei saa pelätä hihojen likaantumista,kuten nää lukion matikan suorittaneet näyttävät pelkäävän.Juuri tämän takia Rkm.tutkinto otettiin uudelleen käytäntöön.Rakentaminen on miesten hommaa,ei lukion hienohelmojen.
- fffff1
vgg,k. kirjoitti:
DI ei taida olla DI,koska ei tiedä että teknikon koulutus kesti 3 v. ja inssin 4v.DI taitaa olla ns.syrjäytynyt moniongelmainen.Ongelmia :alkoholismi,kaksisuuntainen mielialahäiriö,homoseksualismi yms. kivaa
Mitä ongelmaa on homoseksualismissa?
- jtyyt
fffff1 kirjoitti:
Mitä ongelmaa on homoseksualismissa?
Se,että peräaukko kipeytyy.
- Eihomo
fffff1 kirjoitti:
Mitä ongelmaa on homoseksualismissa?
Jos taipumus pukamiin, on varmaan helvetillinen tilanne.
- hgbbb
Olen paperi- ja kemianteollisuuden teknikko. Teknikoksi valmistuminen kesti 3 vuotta ja päälle 12 kk pakollista harjoittelua. Olen viimeisiä valmistuneita teknikoita, valmistuin 1999. Olisi työllistymisen kannalta varmaan pitänyt lukea inssiksi asti ja siellä AMK:ssa, mutta en halunnut inssiksi kun se ei ole sellaista työtä, jota halusin tehdä.
Koulu oli täyttä työtä, koulussa fyysisesti paikalla 8-16, labrapäivinä vielä pidempään ja kaikki kotitehtävät siihen päälle. Kesäloma oli tosin 4kk, se aika oltiin tehtaassa 5-vuorotyössä. Viimeisenä keväänä oli vähän löysempi lukujärjestys, jäi aikaa päättötyölle. Jestas että olin välillä väsynyt. Opiskeluaika oli kuitenkin oikein mukavaa aikaa. - Anonyymi
pjpojdpjpj kirjoitti:
tekun matikka ei peitonnut edes lukion pitkää matikkaa
Tietotekniikan yo -inssinä tiedän että silloisessa tekussa oli varsin laaja ja hyvä matematiikan taso.
Lukion pitkän matematiikan taso oli hyvä pohja tekussa.
Jos vertaa teknillisen korkeakoulun matematiikkaan se on haastellisempaa ja syvempää.
T. Sakari
- \m/
Yo-pohjaisilla teknikko-opinnot kestivät 2,5 vuotta ja insinööriopinnot 3,5 vuotta. Lisäksi näihin kuului vuoden työharjoittelu joka suoritettiin kesälomalla ja siinä puolen vuoden aikana, joka oli yleensä opintojen alussa syyslukukaudella. Amispohjalta tuleville nämä opinnot olivat puoli vuotta pidemmät, jolloin yleensä siinä syyslukukaudella, milloin yo-pohjaiset olivat harjoittelussa, he lukivat matikkaa ja fysikkaa, että olisivat olleet samalla tasolla. Amiksillekin tuli sitten nämä vuoden harkat päälle.
Kaverisi on siis amispuolen osalta oikeassa itse opintojen keston suhteen. - teknikko ja ins
Tämä on faktatietoa vuodelta -85-88, jolloin olen itse opiskellut teknikoksi ja olen myös amispohjaisen insinöörin vaimo, olen nyt äskettäin täydentänyt tutkintoni amk-insinööriksi.
yo-pohjainen teknikko 3 vuotta, josta puoli vuotta työharjoittelua
yo-pohjainen insinööri 3.5 vuotta, mutta en ole varma työharjoittelun osuudesta
amispohjainen insinööri 4 vuotta
amispohjainen teknikko 3 vuotta
Kaverisi on siis lähempänä oikeaa, mutta ei täysin, koska siihen aikaan ammattikoulupohjaiset ja ylioppilaspohjaiset olivat eri luokissa ja opiskeluaika oli eri.
Joissakin asioissa vaadittiin enemmän ja joissain vähemmän. Kaikissa kouluissa ei tehty lopputyötä, joissain tehtiin. Kokeissa ei tarvinnut olla 30-50 % oikein, mutta tentit oliva vaativimpia. Työselostuksia ja esitelmiä ei tehty niin paljon kuin nyt. Amispohjalta olivat ehkä valmiimpia työelämään, mikä ei niinkään johtunut välttämättä koulutuksesta, vaan siitä, että silloin porukalla oli enemmän työkokemusta valmiina, kun kesätöitäkin omalta alalta sai melkein aina.- teknikko ja ins
Tuo, että piti olla vuosi työharjoittelua, minua edellinen kirjoittaja on oikeassa, kirjoitin itse vähän väärin. Meillä oli se puoli vuotta mikä oltiin harjoittelussa, mutta tosiaan piti olla tietty määrä yleistä työkokemusta ja tietty määrä alakohtaista, niitä siis piti saada myös kesätöistä. Meillä tosiaan riitti puoli vuotta, ja aika hurjaa, mutta harjoittelu oli heti opintojen alussa.
- Näinnn
teknikko ja ins kirjoitti:
Tuo, että piti olla vuosi työharjoittelua, minua edellinen kirjoittaja on oikeassa, kirjoitin itse vähän väärin. Meillä oli se puoli vuotta mikä oltiin harjoittelussa, mutta tosiaan piti olla tietty määrä yleistä työkokemusta ja tietty määrä alakohtaista, niitä siis piti saada myös kesätöistä. Meillä tosiaan riitti puoli vuotta, ja aika hurjaa, mutta harjoittelu oli heti opintojen alussa.
Kyllä teknikoksi luettiin kahdessa vuodessa!!! Sen sijaan inssistä en ole varma. Mielestäni se oli 3 vuotta.
- teknikko ja ins
Näinnn kirjoitti:
Kyllä teknikoksi luettiin kahdessa vuodessa!!! Sen sijaan inssistä en ole varma. Mielestäni se oli 3 vuotta.
Omalla kohdallani ei ole kyse mistään mielipiteestä, vaan kokemukseen perustuvasta faktasta, kun teknikoksi olen opiskellut ja insinöörit opiskelivat samassa koulussa sen neljä vuotta. Ei se luulomielipiteillä miksikään muutu. Ammattikoulu kesti kaksi vuotta, mutta teknikoksi ei opiskeltu ammattikouluissa, vaan teknillisissä oppilaitoksissa. Sekoitatko sen aikaiseen ammattikouluun? Teknikot olivat teknisessä koulussa, insinöörit opistossa, mutta opintojen kesto oli kuten aiemmassa viestissäni kirjoitin ja molemmat kävivät teknillisen oppilaitoksen. Minä olen täysin varma, kun kävin sen koulun!
- Insinöörin sisko
Olisiko kuitenkin niin, että ennen vanhaan myös työelämä oli staattisempaa, ja siihen ylipäätään pystyi kouluttamaan suoraan valmiita insinöörejä ja teknikoita? Nykyään työelämä muuttuu kovaa vauhtia, ja ainoa mikä on pysyvää on muutos. Paras taito minkä voi koulutuksessa saada, on sopeutumiskyky muutoksiin. Yhtään vanhoja insinöörejä taknikoita vähekysmättä, mutta kyllä ne aika moisia putkitutkintoja olivat, ei ne antaneet juuri mitään valmiuksia luovaan kehittämistyöhön ja muutoksiin.
- Nykyajan Kingi
teknikko ja ins kirjoitti:
Omalla kohdallani ei ole kyse mistään mielipiteestä, vaan kokemukseen perustuvasta faktasta, kun teknikoksi olen opiskellut ja insinöörit opiskelivat samassa koulussa sen neljä vuotta. Ei se luulomielipiteillä miksikään muutu. Ammattikoulu kesti kaksi vuotta, mutta teknikoksi ei opiskeltu ammattikouluissa, vaan teknillisissä oppilaitoksissa. Sekoitatko sen aikaiseen ammattikouluun? Teknikot olivat teknisessä koulussa, insinöörit opistossa, mutta opintojen kesto oli kuten aiemmassa viestissäni kirjoitin ja molemmat kävivät teknillisen oppilaitoksen. Minä olen täysin varma, kun kävin sen koulun!
Nämä on näitä vanhoja hapatuksia, joita täällä saa lukea entisajan koulutuksen paremmuudesta ja kestosta. Totuus on todella karvas monelle entisajan teknikolle ja opistoinsinöörille. Heidän, jo kauan sitten vanhentuneella koulutuksella kun ei tee enää yhtään mitään!
Koulutuksen tuomissa puitteissa, heillä ei ole mitään jakoa tämän päivän koulutukselle ja nykyisille työelämän vaatimuksille! Ainoa, joilla he voivat ”pullistella” on työkokemus. Ja niin kuin tiedätte, se on eri asia kuin koulutus!
Jos seuraatte työpaikkailmoituksia, niin ne parhaat paikat on usein varattu; SOVELTUVAN KORKEAKOULUTUTKINNON SUORITTANEELLE; DIPLOMI-INSINÖÖRI/INSINÖÖRI (AMK).
Opistoinsinöörit eivät kuulu tähän kastiin!
Eikös sinne tekuun päässyt myös peruskoulusta? - teknikko ja ins
Nykyajan Kingi kirjoitti:
Nämä on näitä vanhoja hapatuksia, joita täällä saa lukea entisajan koulutuksen paremmuudesta ja kestosta. Totuus on todella karvas monelle entisajan teknikolle ja opistoinsinöörille. Heidän, jo kauan sitten vanhentuneella koulutuksella kun ei tee enää yhtään mitään!
Koulutuksen tuomissa puitteissa, heillä ei ole mitään jakoa tämän päivän koulutukselle ja nykyisille työelämän vaatimuksille! Ainoa, joilla he voivat ”pullistella” on työkokemus. Ja niin kuin tiedätte, se on eri asia kuin koulutus!
Jos seuraatte työpaikkailmoituksia, niin ne parhaat paikat on usein varattu; SOVELTUVAN KORKEAKOULUTUTKINNON SUORITTANEELLE; DIPLOMI-INSINÖÖRI/INSINÖÖRI (AMK).
Opistoinsinöörit eivät kuulu tähän kastiin!
Eikös sinne tekuun päässyt myös peruskoulusta?Siis ei paljon älli päätä paina sullakaan. Siis mitä katkeruutta siinä on, jos kirjoitan tosiasiat entisajan opintojen kestosta? Ei päässyt peruskoulusta, vaan piti olla joko ylioppilas tai ammattikoulu. Ylioppilaspojaiset linjat olivat erikseen. Pellehän tuo jo alkaa olla. Kyse oli vain opintojen kestosta, eikä se nyt miksikään muutu. Mitä noihin työpaikkailmoituksiin tulee, itsehän olen amk-insinööri m yös. Mutta puolisoni, jolla on vain entisajan koulutus ja pitkä työkokemus, ei noita ilmoituksia tarvitse ollenkaan lukea. Häntä pyydetään töihin muutenkin. Vain me heikoimmat joudumme etsimään töitä ilmoitusten kautta.
Tunnen myös toimistusjohtajia, joilla on "vain" entisajan tutkinto. Yksi on aika suuressa firmassa, yksi keskikokoisessa ja yksi teknikko pienehkössä. Näikstä kaksi on perustanut firmansa itse. - jippikayjee
teknikko ja ins kirjoitti:
Siis ei paljon älli päätä paina sullakaan. Siis mitä katkeruutta siinä on, jos kirjoitan tosiasiat entisajan opintojen kestosta? Ei päässyt peruskoulusta, vaan piti olla joko ylioppilas tai ammattikoulu. Ylioppilaspojaiset linjat olivat erikseen. Pellehän tuo jo alkaa olla. Kyse oli vain opintojen kestosta, eikä se nyt miksikään muutu. Mitä noihin työpaikkailmoituksiin tulee, itsehän olen amk-insinööri m yös. Mutta puolisoni, jolla on vain entisajan koulutus ja pitkä työkokemus, ei noita ilmoituksia tarvitse ollenkaan lukea. Häntä pyydetään töihin muutenkin. Vain me heikoimmat joudumme etsimään töitä ilmoitusten kautta.
Tunnen myös toimistusjohtajia, joilla on "vain" entisajan tutkinto. Yksi on aika suuressa firmassa, yksi keskikokoisessa ja yksi teknikko pienehkössä. Näikstä kaksi on perustanut firmansa itse.nimimerkille: teknikko ja ins14.6.2010 15:50
Tiedoksesi, että entisajan tekussa (teknillinen koulu/opisto) on ollut peruskoulupohjaiset linjat.
Nykyisellä korkeakouluasteella, josta siis insinöörit valmistuu, niitä ei luonnollisestikaan ole!
Mitenkään loukkaamatta, kirjoittelustasi päätellen, et ole ainakaan minkään tason insinööri ja tuskin edes teknikko, ehkä asentaja! - teknikko ja ins
Insinöörin sisko kirjoitti:
Olisiko kuitenkin niin, että ennen vanhaan myös työelämä oli staattisempaa, ja siihen ylipäätään pystyi kouluttamaan suoraan valmiita insinöörejä ja teknikoita? Nykyään työelämä muuttuu kovaa vauhtia, ja ainoa mikä on pysyvää on muutos. Paras taito minkä voi koulutuksessa saada, on sopeutumiskyky muutoksiin. Yhtään vanhoja insinöörejä taknikoita vähekysmättä, mutta kyllä ne aika moisia putkitutkintoja olivat, ei ne antaneet juuri mitään valmiuksia luovaan kehittämistyöhön ja muutoksiin.
Koulusta ei valmistunut täydellisiä osaajia ennen, eikä valmistu nytkään. Asiat opitaan työelämässä nykyään yhtä lailla kuin ennenkin. Koulussa saadaan vain perustiedot. Aika raakile itse kukin on, jos ei ymmärrä, että työelämä on yhtä kouluttautumista. Niin entisjan kuin nykyajankin insinööreillä. Ei minunkaan puolisoni käytä työssään yhtäkään niistä ohjelmointikielistä, mitä koulussa aikoinaan opeteltiin, mutta on silti huippuosaaja alallaan. Minä en ole, olen vain perustallaaja. Kyllä kai nyt jokainen järkevä ihminen tajuaa, ettei missään koulussa voi opettaa kaikkea valmiiksi. 240 op ei riitä kuin murto-osaan
- teknikko ja ins
jippikayjee kirjoitti:
nimimerkille: teknikko ja ins14.6.2010 15:50
Tiedoksesi, että entisajan tekussa (teknillinen koulu/opisto) on ollut peruskoulupohjaiset linjat.
Nykyisellä korkeakouluasteella, josta siis insinöörit valmistuu, niitä ei luonnollisestikaan ole!
Mitenkään loukkaamatta, kirjoittelustasi päätellen, et ole ainakaan minkään tason insinööri ja tuskin edes teknikko, ehkä asentaja!En pysty sanomaan 70-luvulta, kun en ole itse ollut silloin tekussa. Minun teknikko-opintojeni aikaan oli noin kuin kirjoitin. Siis oli erikseen ylioppilaspohjainen linja ja ammattikoulupohjainen linja, peruskoulusta ei ainakaan meidän tekuun 1985 suoraan päässyt kukaan, etkä sinä sitä voi muuksi muuttaa, kun se on fakta. Peruskoulupohjaista linjaa ei ole voinut olla kovin paljon aiemmin, sillä olen ensimmäisiä peruskoulun käyneitä vuosikertoja. Esimerkiksi 1961 syntyneet ovat käyneet joko keskikoulun tai kansalaiskoulun. Kaikki tuntemani entisajan teknikot ja insinöörit ovat kyllä käyneet joko ammattikoulun tai ovat olleet ylioppilaita.
Toivottavasti et itse kuitenkaan ole insinööriopiskelija, sillä päättelykykysi ei ole kovin kummoinen. Ei yksikään fiksu ihminen tee moisia päätelmiä parin nettikirjoituksen perusteella, joissa kerrotaan tosiasioita omilta koulutusajoilta. Työmaallani on kyllä asentajia, joilla on paljon enemmän ammattiosaamista kuin minulla. Koeta nyt hyvä ihminen tajuta, että sinähän teet tässä itsestäsi vähän naurettavan väittämällä faktoja vastaan. - \m/
teknikko ja ins kirjoitti:
En pysty sanomaan 70-luvulta, kun en ole itse ollut silloin tekussa. Minun teknikko-opintojeni aikaan oli noin kuin kirjoitin. Siis oli erikseen ylioppilaspohjainen linja ja ammattikoulupohjainen linja, peruskoulusta ei ainakaan meidän tekuun 1985 suoraan päässyt kukaan, etkä sinä sitä voi muuksi muuttaa, kun se on fakta. Peruskoulupohjaista linjaa ei ole voinut olla kovin paljon aiemmin, sillä olen ensimmäisiä peruskoulun käyneitä vuosikertoja. Esimerkiksi 1961 syntyneet ovat käyneet joko keskikoulun tai kansalaiskoulun. Kaikki tuntemani entisajan teknikot ja insinöörit ovat kyllä käyneet joko ammattikoulun tai ovat olleet ylioppilaita.
Toivottavasti et itse kuitenkaan ole insinööriopiskelija, sillä päättelykykysi ei ole kovin kummoinen. Ei yksikään fiksu ihminen tee moisia päätelmiä parin nettikirjoituksen perusteella, joissa kerrotaan tosiasioita omilta koulutusajoilta. Työmaallani on kyllä asentajia, joilla on paljon enemmän ammattiosaamista kuin minulla. Koeta nyt hyvä ihminen tajuta, että sinähän teet tässä itsestäsi vähän naurettavan väittämällä faktoja vastaan.Jos teidän väittelyyn vähän vielä saa sekaantua, niin oikeastaan kyllä itsekin muistelen että vielä joskus 80-luvulla oli jotain näitä 5-vuotisia linjoja insseillä ja 4 -vuotisia teknikoille, vuoden työharjoittelu. Nämä linjat oli niitä, joihin pyrkijöillä piti olla pohjalla joko aikaisempi keskikoulu tai peruskoulussa suoritetut laajat tai keskipitkät kurssit kielissä ja matikassa.
En ole ihan varma, mutta periaatteessa nämä linjat taisivat olla samoja mitä amislinjat, mutta amikset saivat ne ensimmäisen vuoden opinnot suoraan hyvitettyinä.
Tekuun ei kuitenkaan ihan suoraan yläasteelta ei päässyt, vaan tekut vaativat peruskoulusta tulevilta tietyn määrän työkokemusta, ennen kuin hyväksyttiin pääsykokeeseen.
"Esimerkiksi 1961 syntyneet ovat käyneet joko keskikoulun tai kansalaiskoulun. Kaikki tuntemani entisajan teknikot ja insinöörit ovat kyllä käyneet joko ammattikoulun tai ovat olleet ylioppilaita. "
Alunperin nämä teknikon linjat oli suunnattu juuri keskikoulun käyneille ja inssin opinnot ylioppilaille ja lukion käyneille. Ammattikoulupohjalta luettiin lähinnä teknikoiksi, eli vielä 70-luvulla amispohjainen inssi oli suoranainen harvinaisuus. - teknikko ja ins
\m/ kirjoitti:
Jos teidän väittelyyn vähän vielä saa sekaantua, niin oikeastaan kyllä itsekin muistelen että vielä joskus 80-luvulla oli jotain näitä 5-vuotisia linjoja insseillä ja 4 -vuotisia teknikoille, vuoden työharjoittelu. Nämä linjat oli niitä, joihin pyrkijöillä piti olla pohjalla joko aikaisempi keskikoulu tai peruskoulussa suoritetut laajat tai keskipitkät kurssit kielissä ja matikassa.
En ole ihan varma, mutta periaatteessa nämä linjat taisivat olla samoja mitä amislinjat, mutta amikset saivat ne ensimmäisen vuoden opinnot suoraan hyvitettyinä.
Tekuun ei kuitenkaan ihan suoraan yläasteelta ei päässyt, vaan tekut vaativat peruskoulusta tulevilta tietyn määrän työkokemusta, ennen kuin hyväksyttiin pääsykokeeseen.
"Esimerkiksi 1961 syntyneet ovat käyneet joko keskikoulun tai kansalaiskoulun. Kaikki tuntemani entisajan teknikot ja insinöörit ovat kyllä käyneet joko ammattikoulun tai ovat olleet ylioppilaita. "
Alunperin nämä teknikon linjat oli suunnattu juuri keskikoulun käyneille ja inssin opinnot ylioppilaille ja lukion käyneille. Ammattikoulupohjalta luettiin lähinnä teknikoiksi, eli vielä 70-luvulla amispohjainen inssi oli suoranainen harvinaisuus.Kiitos tiedosta, olinkin kiinnostunut tuosta entisajasta ja siksi on pitänyt tätä ketjua käydä vilkailemassa. Ylioppilaspohjaiset teknikkolinjat tulivat samoihin aikoihin kuin itsekin tekuun menin ja suoraan sanottuna, mehän emme olleet niitä välkyimpiä, sillä lähes joka ainoa meistä oli hakenut insinöörikoulutukseen, muttei päässyt. Tuo koulutusmuoto ei ollutkaan kovin pitkäikäinen. Tosin itse ainakin hain aika vaikeapääsyisiin insinööriopintoihin, mutta ei kaikki halukkaat tainneet tuohon aikaan päästä mihinkään.
Muutamia 70-luvulla valmistuneita teknikkoja oli opiskelemassa insinööriksi, eli tuo amiksesta teknikkokoulutukseen ja lukiosta opistoon selittää tämän. En koskaan tullut kysyneeksi näiltä, joiden kanssa juttusilla olin, että mikseivät ole menneet suoraan opistoon vaikka sitä joskus ihmettelin, mutta tuossahan se selitys on. Joku tällainen tutun tuttu on muuten kuulemma opiskellut DI:ksi saakka, aika pitkä tie. - teknikko ja ins
teknikko ja ins kirjoitti:
Kiitos tiedosta, olinkin kiinnostunut tuosta entisajasta ja siksi on pitänyt tätä ketjua käydä vilkailemassa. Ylioppilaspohjaiset teknikkolinjat tulivat samoihin aikoihin kuin itsekin tekuun menin ja suoraan sanottuna, mehän emme olleet niitä välkyimpiä, sillä lähes joka ainoa meistä oli hakenut insinöörikoulutukseen, muttei päässyt. Tuo koulutusmuoto ei ollutkaan kovin pitkäikäinen. Tosin itse ainakin hain aika vaikeapääsyisiin insinööriopintoihin, mutta ei kaikki halukkaat tainneet tuohon aikaan päästä mihinkään.
Muutamia 70-luvulla valmistuneita teknikkoja oli opiskelemassa insinööriksi, eli tuo amiksesta teknikkokoulutukseen ja lukiosta opistoon selittää tämän. En koskaan tullut kysyneeksi näiltä, joiden kanssa juttusilla olin, että mikseivät ole menneet suoraan opistoon vaikka sitä joskus ihmettelin, mutta tuossahan se selitys on. Joku tällainen tutun tuttu on muuten kuulemma opiskellut DI:ksi saakka, aika pitkä tie.Mikä tuli mieleen, ennehän saattoi jäädä luokalleenkin tekussa. Muutamasta nelosta, (arvostelu oli silloin 4-10) jäi luokalleen ja yhdestä sai ehdot, jos ei ehtoja suorittanut, jäi myös luokalleen. Tosiaan vielä siihen edelliseen, meidän aikaan 80-luvun puolivälissä nuo kestot olivat 4, 3,5, 3 ja 2,5 vuotta jos työharjoittelun osuus jätetään huomioimatta, sitä kun piti olla aika paljon. Tekukohtaisia eroja on voinut olla, meillä esim. tehtiin teknikko ja inssityöt, mutta vastikään juttelin pari vuotta aiemmin valmistuneen kanssa, eri paikkakunta, eikä hän ainakaan muistanut sellaista tehneensä. Mikä jäi mainitsematta, niin olihan omassa ryhmässäni muutama sellainen, joka oli käynyt ammattikoulunkin, vaikka oli lukiotausta. Ylioppilaspohjaisia linjoja alkoi juuri siihen aikaan amiksiin tulla, jokseenkin ei niitä kovin paljoa ollut.
- ?????
teknikko ja ins kirjoitti:
Koulusta ei valmistunut täydellisiä osaajia ennen, eikä valmistu nytkään. Asiat opitaan työelämässä nykyään yhtä lailla kuin ennenkin. Koulussa saadaan vain perustiedot. Aika raakile itse kukin on, jos ei ymmärrä, että työelämä on yhtä kouluttautumista. Niin entisjan kuin nykyajankin insinööreillä. Ei minunkaan puolisoni käytä työssään yhtäkään niistä ohjelmointikielistä, mitä koulussa aikoinaan opeteltiin, mutta on silti huippuosaaja alallaan. Minä en ole, olen vain perustallaaja. Kyllä kai nyt jokainen järkevä ihminen tajuaa, ettei missään koulussa voi opettaa kaikkea valmiiksi. 240 op ei riitä kuin murto-osaan
Aika hassua, jos ennen inssiksi, opistotasolla, luettiin jopa 5 vuotta... kun nyt AMK on 4 vuotta.... miksi ihmeessä opistoinssien pitää suorittaa, koulutuksen suuntauksesta ja työkokemuksesta riippuen, minimi 1 vuoden opinnot, ennenkuin on amk inssi....
- Otsikko (ei pakollin
????? kirjoitti:
Aika hassua, jos ennen inssiksi, opistotasolla, luettiin jopa 5 vuotta... kun nyt AMK on 4 vuotta.... miksi ihmeessä opistoinssien pitää suorittaa, koulutuksen suuntauksesta ja työkokemuksesta riippuen, minimi 1 vuoden opinnot, ennenkuin on amk inssi....
Voihan ammattikoulukin kestää joillakin 5 vuotta ja DI:ksi jotkut lukevat itsensä 5:ssä vuodessa. Se ei kuitenkaan tarkoita että levyseppähitsaaja=DI.
- teknikko ja ins
????? kirjoitti:
Aika hassua, jos ennen inssiksi, opistotasolla, luettiin jopa 5 vuotta... kun nyt AMK on 4 vuotta.... miksi ihmeessä opistoinssien pitää suorittaa, koulutuksen suuntauksesta ja työkokemuksesta riippuen, minimi 1 vuoden opinnot, ennenkuin on amk inssi....
Koska pitää suorittaa opinnot amk-tasoisesti. Joillekin ko. opinnot ovat paljolti kertausta, mutta silti pitää suorittaa tietyt opinnot. Oppituntimäärät eivät joissain aineissa vastaa tuntimäärältään samaa, sekin on yksi syy. Tutkintorakenteet ovat myös muuttuneet ja joitan nykyajan aineita ei välttämättä ennen ollut. Esimerkiksi Ruotsin kieltä en itse tekussa opiskellut 80-luvulla, vapaaehtoisena se olisi ollut mahdollista.
Insinööritutkinnon päivittäminen amk-insinööriksi on kyllä mielestäni turhaa, jos on työkokemusta. Teknikkokoulutus kannattaa päivittää. - kiertotietäkin
teknikko ja ins kirjoitti:
En pysty sanomaan 70-luvulta, kun en ole itse ollut silloin tekussa. Minun teknikko-opintojeni aikaan oli noin kuin kirjoitin. Siis oli erikseen ylioppilaspohjainen linja ja ammattikoulupohjainen linja, peruskoulusta ei ainakaan meidän tekuun 1985 suoraan päässyt kukaan, etkä sinä sitä voi muuksi muuttaa, kun se on fakta. Peruskoulupohjaista linjaa ei ole voinut olla kovin paljon aiemmin, sillä olen ensimmäisiä peruskoulun käyneitä vuosikertoja. Esimerkiksi 1961 syntyneet ovat käyneet joko keskikoulun tai kansalaiskoulun. Kaikki tuntemani entisajan teknikot ja insinöörit ovat kyllä käyneet joko ammattikoulun tai ovat olleet ylioppilaita.
Toivottavasti et itse kuitenkaan ole insinööriopiskelija, sillä päättelykykysi ei ole kovin kummoinen. Ei yksikään fiksu ihminen tee moisia päätelmiä parin nettikirjoituksen perusteella, joissa kerrotaan tosiasioita omilta koulutusajoilta. Työmaallani on kyllä asentajia, joilla on paljon enemmän ammattiosaamista kuin minulla. Koeta nyt hyvä ihminen tajuta, että sinähän teet tässä itsestäsi vähän naurettavan väittämällä faktoja vastaan.Kyllä se vanha teku oli kokonaan peruskoulupohjainen.
Useimmat olivat ammattikoulun käyneitä, koska 2 vuoden ammattikoululla sai kuitattua pakollista työharjoittelua. Ammatikoulun lisäksi insinöörikoulutukseen vaadittiin vain kolme kuukautta työkokemusta ennen opintojen aloittamista. Toisin minun suorittaessa insinööritutkintoa vähemmistö oli ammattikoulutuksen kautta ja suurin osa oli ylioppilaita.
Nykyisestä ammattikorkeakoulusta en tiedä, mutta eikös sekin ole edelleen peruskoulupohjainen.
Itse asiassa, jopa yliopistoon pääsee kolmen vuoden ammattitutkinnolla. - rfsu
Näinnn kirjoitti:
Kyllä teknikoksi luettiin kahdessa vuodessa!!! Sen sijaan inssistä en ole varma. Mielestäni se oli 3 vuotta.
Haista jo.Teknillinen koulu kesti 3 vuotta.Tuli käytyä
- rgqrg
Näinnn kirjoitti:
Kyllä teknikoksi luettiin kahdessa vuodessa!!! Sen sijaan inssistä en ole varma. Mielestäni se oli 3 vuotta.
3 vuotta teknkoksi,4vuotta inssiksi.Satuin käymään HTOL:n
- fkktf7t..ui9l
jippikayjee kirjoitti:
nimimerkille: teknikko ja ins14.6.2010 15:50
Tiedoksesi, että entisajan tekussa (teknillinen koulu/opisto) on ollut peruskoulupohjaiset linjat.
Nykyisellä korkeakouluasteella, josta siis insinöörit valmistuu, niitä ei luonnollisestikaan ole!
Mitenkään loukkaamatta, kirjoittelustasi päätellen, et ole ainakaan minkään tason insinööri ja tuskin edes teknikko, ehkä asentaja!Kyllä amiksesta voi pyrkiä AMK:hon
- juioplv
Nykyajan Kingi kirjoitti:
Nämä on näitä vanhoja hapatuksia, joita täällä saa lukea entisajan koulutuksen paremmuudesta ja kestosta. Totuus on todella karvas monelle entisajan teknikolle ja opistoinsinöörille. Heidän, jo kauan sitten vanhentuneella koulutuksella kun ei tee enää yhtään mitään!
Koulutuksen tuomissa puitteissa, heillä ei ole mitään jakoa tämän päivän koulutukselle ja nykyisille työelämän vaatimuksille! Ainoa, joilla he voivat ”pullistella” on työkokemus. Ja niin kuin tiedätte, se on eri asia kuin koulutus!
Jos seuraatte työpaikkailmoituksia, niin ne parhaat paikat on usein varattu; SOVELTUVAN KORKEAKOULUTUTKINNON SUORITTANEELLE; DIPLOMI-INSINÖÖRI/INSINÖÖRI (AMK).
Opistoinsinöörit eivät kuulu tähän kastiin!
Eikös sinne tekuun päässyt myös peruskoulusta?pääseehän amk:honkin ammattikoulun jälkeen.Ylioppilastutkintoa ei vaadita.
- piippola2
kiertotietäkin kirjoitti:
Kyllä se vanha teku oli kokonaan peruskoulupohjainen.
Useimmat olivat ammattikoulun käyneitä, koska 2 vuoden ammattikoululla sai kuitattua pakollista työharjoittelua. Ammatikoulun lisäksi insinöörikoulutukseen vaadittiin vain kolme kuukautta työkokemusta ennen opintojen aloittamista. Toisin minun suorittaessa insinööritutkintoa vähemmistö oli ammattikoulutuksen kautta ja suurin osa oli ylioppilaita.
Nykyisestä ammattikorkeakoulusta en tiedä, mutta eikös sekin ole edelleen peruskoulupohjainen.
Itse asiassa, jopa yliopistoon pääsee kolmen vuoden ammattitutkinnolla.1990-luvun alussa teknikkokoulutus tarjosi opistotason tutkinnon. Ei ollut erikseen "tavallista" ja yo-pohjaisia koulutuksia. Ammattikoulu vaadittiin joka tapauksessa, eli lukion käyneet (joita oli vähän) olivat käyneet lisäksi amiksen. Teknikkokoulutus kesti kolme vuotta ja sen lisäksi oli oltava vähintään vuosi työkokemusta, ennenkuin sai tutkintotodistuksen. Eli ammattikoulu-työkokemus-teknikkokoulutus kesti yhteensä vähintään kuusi vuotta, graafisella alalla yleensä seitsemän vuotta. Lukion käyneillä kolme vuotta tuohon lisää.
Inssiksi pääsi opiskelemaan joko ammattikoulupohjalta tai lukiopohjalta. Painotukset opiskeluissa olivat erilaiset, amis-pohjalla luettiin paljon matikkaa ja fysiikkaa, lukion käyneillä painotus oli teknisen osaamisen opiskelussa.
Mutta sitten tulikin AMK. - Sähkövoimateknikko
rfsu kirjoitti:
Haista jo.Teknillinen koulu kesti 3 vuotta.Tuli käytyä
Kyllä minunkin -86 alkanut teku teknikoksi kesti 3 vuotta
- Anonyymi
Näinnn kirjoitti:
Kyllä teknikoksi luettiin kahdessa vuodessa!!! Sen sijaan inssistä en ole varma. Mielestäni se oli 3 vuotta.
Kyllä sähköteknikkokoulutukseni kesti 3 vuotta, mutta esim. metsäteknikoksi pääsi jo kahden vuoden koulutuksella. Sähköinssikoulutus kesti 4 vuotta, ainakin vuosina 1977-80
- Anonyymi
Nykyajan Kingi kirjoitti:
Nämä on näitä vanhoja hapatuksia, joita täällä saa lukea entisajan koulutuksen paremmuudesta ja kestosta. Totuus on todella karvas monelle entisajan teknikolle ja opistoinsinöörille. Heidän, jo kauan sitten vanhentuneella koulutuksella kun ei tee enää yhtään mitään!
Koulutuksen tuomissa puitteissa, heillä ei ole mitään jakoa tämän päivän koulutukselle ja nykyisille työelämän vaatimuksille! Ainoa, joilla he voivat ”pullistella” on työkokemus. Ja niin kuin tiedätte, se on eri asia kuin koulutus!
Jos seuraatte työpaikkailmoituksia, niin ne parhaat paikat on usein varattu; SOVELTUVAN KORKEAKOULUTUTKINNON SUORITTANEELLE; DIPLOMI-INSINÖÖRI/INSINÖÖRI (AMK).
Opistoinsinöörit eivät kuulu tähän kastiin!
Eikös sinne tekuun päässyt myös peruskoulusta?Ei kyllä peruskoulusta tekuun päässyt.
- ....................
...alkaa ammattikorkeakouluista valmistua laadukkaita insinöörejä, kun amk-instituutio alkaa tulla nuoren aikuisen ikään. Semmoista säätämistä ja hakemista on amk-koulutus ollut ensimmäiset 10-15 vuotta, ja hirveitä laadullisia eroja opetuksessa vieläkin. Mutta ehkä ihan parhaiden (lue: suurten kaupunkien) ammattikorkeista alkaa jo tulla insinöörejä, joita voi verrata vanhoihin opistoinsinööreihin.
- valistunut kulkija
Vertailut vanhoihin ”teku-tutkintoihin” on aivan turhia, koska nykyinen insinööri valmistuu vain ja ainoastaan korkeakoulutasolta ja on ihan eri maailmasta kuin ”tekusta” valmistunut.
Maailma ympärillämme muuttuu, ja sitä myötä myös vaatimukset niin koulutuksen kuin työelämän suhteen! Sorry vaan entisajan tekun käyneet. Aika entinen ei koskaan enää palaa, ja hyvä niin, koska muuten näivetymme kehitysmaaksi! - Jorma K
Nyt vasta hiljalleen...
Lahteen ei vieläkään kannata mennä opiskelemaan. Täysin tasoton koulu. - teknikko ja ins.
valistunut kulkija kirjoitti:
Vertailut vanhoihin ”teku-tutkintoihin” on aivan turhia, koska nykyinen insinööri valmistuu vain ja ainoastaan korkeakoulutasolta ja on ihan eri maailmasta kuin ”tekusta” valmistunut.
Maailma ympärillämme muuttuu, ja sitä myötä myös vaatimukset niin koulutuksen kuin työelämän suhteen! Sorry vaan entisajan tekun käyneet. Aika entinen ei koskaan enää palaa, ja hyvä niin, koska muuten näivetymme kehitysmaaksi!Nyt valmistuvien olisi syytä muistaa, että heidän koulutuksensa on auttamatta vanhentunut myös 20 vuoden kuluttua. Kai te lapsikullat tajuatte, että työelämässä on pakko kouluttautua koko ajan, ette kai te kuvittele että opiskelu loppuu päättötodistukseen? Ei ne vanhat insinöörit sen ajan opeilla töitä teekään, pikkuiset. Esimerkki: Omalla työpaikallani on 70-luvun alussa työn aloittaneita duunareita, eikä silloin kellään ollut atk-opetusta koulussa. Mutta joka ainoa heistä osaa nyt käyttää tietokonetta työkäytössä. sama juttu on monen muunkin uudenaikaisen laitteen kanssa. Uutta tulee koko ajan. Aika moni tulee heti ensimmäisessä työpaikassaan tekemisissä sellaisten asioiden kanssa, joista ei ole koulussa kuullut yhtään mitään tai jonkun sivumennen nopean maininnan. Sorry vaan lapsikullat, koulu ei opeta kaikkea ja tämä teidän ja minun koulutus vanhenee myös muutamassa vuodessa. Työelämässä lisäkouluttaudutaan koko ajan, duunareita myöten.
- eh?
teknikko ja ins. kirjoitti:
Nyt valmistuvien olisi syytä muistaa, että heidän koulutuksensa on auttamatta vanhentunut myös 20 vuoden kuluttua. Kai te lapsikullat tajuatte, että työelämässä on pakko kouluttautua koko ajan, ette kai te kuvittele että opiskelu loppuu päättötodistukseen? Ei ne vanhat insinöörit sen ajan opeilla töitä teekään, pikkuiset. Esimerkki: Omalla työpaikallani on 70-luvun alussa työn aloittaneita duunareita, eikä silloin kellään ollut atk-opetusta koulussa. Mutta joka ainoa heistä osaa nyt käyttää tietokonetta työkäytössä. sama juttu on monen muunkin uudenaikaisen laitteen kanssa. Uutta tulee koko ajan. Aika moni tulee heti ensimmäisessä työpaikassaan tekemisissä sellaisten asioiden kanssa, joista ei ole koulussa kuullut yhtään mitään tai jonkun sivumennen nopean maininnan. Sorry vaan lapsikullat, koulu ei opeta kaikkea ja tämä teidän ja minun koulutus vanhenee myös muutamassa vuodessa. Työelämässä lisäkouluttaudutaan koko ajan, duunareita myöten.
Onko kukaan edes kyseenalaistanut sitä, että kehitys menee eteenpäin ja sen mukana on muututtava ja parhaiten kehityksen kelkassa pysyy oppimalla työssä?
- Nimi Merkkinen
eh? kirjoitti:
Onko kukaan edes kyseenalaistanut sitä, että kehitys menee eteenpäin ja sen mukana on muututtava ja parhaiten kehityksen kelkassa pysyy oppimalla työssä?
Kyllä sitä helposti sellaisen käsityksen saa, kun nämä nuoret haukkuvat entisajan teknikkoja sekä insinöörejä, että he unohtavat täysin sen, että samalla tavalla omakin koulutus vanhenee ajan saatossa. Tosin ongelma on, että osalla nuorista jää työkokemus vajaaksi - silloin 20 vuotta sitten oli itsestään selvää, että kaikki kesät oltiin alan tai sitä liippaavissa töissä ja töihin pääsi heti ilman muuta.
- Vanha parta
Nimi Merkkinen kirjoitti:
Kyllä sitä helposti sellaisen käsityksen saa, kun nämä nuoret haukkuvat entisajan teknikkoja sekä insinöörejä, että he unohtavat täysin sen, että samalla tavalla omakin koulutus vanhenee ajan saatossa. Tosin ongelma on, että osalla nuorista jää työkokemus vajaaksi - silloin 20 vuotta sitten oli itsestään selvää, että kaikki kesät oltiin alan tai sitä liippaavissa töissä ja töihin pääsi heti ilman muuta.
Silloin joskus 20 vuotta sitten suomalaisten elinikä oli monta vuotta lyhyempi, ja tulevaisuudessa kun nämä lapset ovat vanhuksia, he elävät vieläkin pitempään. Kyllä siinä ehtii työkokemusta karttua ihan tarpeeksi.
Mielestäni suurin ero entisajan opistokoulutuksen ja nykyisen amk-koulutuksen välillä on, että opistossa meille opetettiin asiat annettuina faktoina, joita sitten sovellettiin käytäntöön. Nykyään opetetaan teoriat, joilla voi luoda erilaisia käytäntöön sopivia ratkaisuja, eikä vain soveltaa tietystä valikoimasta otettuja valmiita ratkaisuja käytäntöön. Eli amk antaa paremmat kehittämisvalmiudet. Myös yhteistyötaitoja ja muutoksiin sopeutumisen kykyä korostetaan nykyään enemmän. - ??????
Jorma K kirjoitti:
Nyt vasta hiljalleen...
Lahteen ei vieläkään kannata mennä opiskelemaan. Täysin tasoton koulu.Siis kiteytettynä, ilman työkokemusosaa, kuinka pitkä oli teknikon, kuinka pitkä oli opistoinsinöörin koulutus?????
- \m/
?????? kirjoitti:
Siis kiteytettynä, ilman työkokemusosaa, kuinka pitkä oli teknikon, kuinka pitkä oli opistoinsinöörin koulutus?????
Teknikot yo 2½ -vuotta, amikset 3 -vuotta, ja 80-luvulla näillä pk -linjoilla suoraan peruskoulusta tulleille 4-vuotta.
Inssit yo 3½ -vuotta, amikset 4 -vuotta, ja pk-linjalaisilla 5 -vuotta.
Kaikilla teknikko- ja inssi-linjoilla nämä varsinaiset ammattiopinnot olivat samanpituiset (teknikot 2 -vuotta ja inssit 3 -vuotta), pituusero syntyi siitä, että se ennen ammattiopinoja tuleva yleisopintojakso oli eri pituinen, eli ylioppilailla vain puoli vuotta, ja pk-laisilla pisimmällään kaksi vuotta. - vierivä kivi ei...
\m/ kirjoitti:
Teknikot yo 2½ -vuotta, amikset 3 -vuotta, ja 80-luvulla näillä pk -linjoilla suoraan peruskoulusta tulleille 4-vuotta.
Inssit yo 3½ -vuotta, amikset 4 -vuotta, ja pk-linjalaisilla 5 -vuotta.
Kaikilla teknikko- ja inssi-linjoilla nämä varsinaiset ammattiopinnot olivat samanpituiset (teknikot 2 -vuotta ja inssit 3 -vuotta), pituusero syntyi siitä, että se ennen ammattiopinoja tuleva yleisopintojakso oli eri pituinen, eli ylioppilailla vain puoli vuotta, ja pk-laisilla pisimmällään kaksi vuotta.opinnot "Tekussa" kestivät selkeästi vähemmän aikaa kuin nykyisissä AMK:ssa. Myös opintojen sisältö ja vaativuus eivät yltäneet lähellekään tämän päivän AMK-tasoa!
Mutta, näinhän se on, maailma ja tieto/osaaminen ympärillämme muuttuu jatkuvasti.
Olennaista kilpailukyvyn (yksilö/yhteisö) kannalta on, kuinka hyvin siinä muutoksessa pysyy mukana! - \m/
vierivä kivi ei... kirjoitti:
opinnot "Tekussa" kestivät selkeästi vähemmän aikaa kuin nykyisissä AMK:ssa. Myös opintojen sisältö ja vaativuus eivät yltäneet lähellekään tämän päivän AMK-tasoa!
Mutta, näinhän se on, maailma ja tieto/osaaminen ympärillämme muuttuu jatkuvasti.
Olennaista kilpailukyvyn (yksilö/yhteisö) kannalta on, kuinka hyvin siinä muutoksessa pysyy mukana!Voi olla että nykyiset amk-inssit saavat laajemman koulutuksen, kun nykymaailmassa ei ole oikein ole enää vakiotehtäviä, joihin voisi antaa vahvan perusammattikoulutuksen. Nykyisin insinööritkin tarvitsevat ammatissaan laajasti erilaisia tiedonhankinta-, oppimis-, kommunikaatio- ja tietoteknisiä taitoja, samoin kuin laajempaa teoreettista osaamista, jolloin koulutuksessa painotetaan näitä taitoja enemmän kuin aikaisemmin.
Toisaalta asia kuitenkin niin, että esim. 80-luvulla ja vielä 90-luvullakin monet työpaikat vaativat insseiltä ja teknikoilta niin vahvan perusammattiosaamisen johto- ja suunnittelutehtäviin, ettei suurin osa nyky amk-insseistä ainakaan ihan suoraan koulunpenkiltä tullessaan olisi niistä suoriutunut, kuten vanhat opistoinssit ja -teknikot aikoinaan pystyivät tekemään. Koulutuksen painopisteet olivat aikoinaan eri asioissa, joten on vähän hölmöä yleensä lähteä vertaamaan kumpi on parempi, opisto- vai amk-inssi. 80-luvun opistoinsseille ja teknikoille esim. ohjelmoinnin opettelu tarkoitti lähinnä laskimen ohjelmointia, eli heiltä säästyi aikoinaan paljon aikaa, kun ei tarvinnut opetella suurta määrää erilaisia tietokoneohjelmia ja systeemejä, jolloin voitiin keskittyä enemmän suoraan oman alan perusteelliseen ammatilliseen osaamiseen.
Sekin vielä pitäisi muistaa, ettei inssikoulutusta ollut edes tarkoitus suuremmin muuttaa tasoltaan kun tekniset opistot muuttuivat amk:si, vaan sen vanhan ammatillisen korkea-asteen, jota inssit ja metsäinssit edustivat, piti olla tavoitetaso, jolle muiden alojen opinnot nostetaan amk:ssa. - Amkinssiteknikko
vierivä kivi ei... kirjoitti:
opinnot "Tekussa" kestivät selkeästi vähemmän aikaa kuin nykyisissä AMK:ssa. Myös opintojen sisältö ja vaativuus eivät yltäneet lähellekään tämän päivän AMK-tasoa!
Mutta, näinhän se on, maailma ja tieto/osaaminen ympärillämme muuttuu jatkuvasti.
Olennaista kilpailukyvyn (yksilö/yhteisö) kannalta on, kuinka hyvin siinä muutoksessa pysyy mukana!Itse asiassa lähiopetustunneiksi muutettuna ero ei ole kovinkaan suuri. Ennen ei läksyjä laskettu etäopiskeluun eikä tuntimäärään.
Molemmissa puolensa. Ei millään alalla voi vertailla vanhoja tutkintoja, kun työkokemuksella ja työnantajan puolesta tulleella koulutuksella on osansa. Osa opettajista on ihan samoja, eikä työelämässä ole välillä käyty. Katsoin huvikseni oman teknikkokouluni opettajalistaa ja ainakin kymmenen samaa oli vielä. - valmiudet"
Vanha parta kirjoitti:
Silloin joskus 20 vuotta sitten suomalaisten elinikä oli monta vuotta lyhyempi, ja tulevaisuudessa kun nämä lapset ovat vanhuksia, he elävät vieläkin pitempään. Kyllä siinä ehtii työkokemusta karttua ihan tarpeeksi.
Mielestäni suurin ero entisajan opistokoulutuksen ja nykyisen amk-koulutuksen välillä on, että opistossa meille opetettiin asiat annettuina faktoina, joita sitten sovellettiin käytäntöön. Nykyään opetetaan teoriat, joilla voi luoda erilaisia käytäntöön sopivia ratkaisuja, eikä vain soveltaa tietystä valikoimasta otettuja valmiita ratkaisuja käytäntöön. Eli amk antaa paremmat kehittämisvalmiudet. Myös yhteistyötaitoja ja muutoksiin sopeutumisen kykyä korostetaan nykyään enemmän.on kyllä nähty. Amk:sta valmistuu avutonta ja kädetöntä pelleporukkaa ilman minkäänlaista oikeaa kokemusta töistä tai elämästä yleensäkään. Joten pitäkää räkänokat turpanne kiinni asioista joista ette ymmärrä vielä hevon paskaa. En palkkaa teidänlaisianne omaan yritykseeni töihin koska emme tarvitse teidänlaisianne "kehittämisvalmiudet" omaavia pellejä vaan oikeita insinöörejä jotta asiat luistaisivat. Te raukat ette vaan itse tajua ettei teistä ole juuri mihinkään.
- täydennyskoulutus
Vanha parta kirjoitti:
Silloin joskus 20 vuotta sitten suomalaisten elinikä oli monta vuotta lyhyempi, ja tulevaisuudessa kun nämä lapset ovat vanhuksia, he elävät vieläkin pitempään. Kyllä siinä ehtii työkokemusta karttua ihan tarpeeksi.
Mielestäni suurin ero entisajan opistokoulutuksen ja nykyisen amk-koulutuksen välillä on, että opistossa meille opetettiin asiat annettuina faktoina, joita sitten sovellettiin käytäntöön. Nykyään opetetaan teoriat, joilla voi luoda erilaisia käytäntöön sopivia ratkaisuja, eikä vain soveltaa tietystä valikoimasta otettuja valmiita ratkaisuja käytäntöön. Eli amk antaa paremmat kehittämisvalmiudet. Myös yhteistyötaitoja ja muutoksiin sopeutumisen kykyä korostetaan nykyään enemmän.ITse asiasssa nyt vielä työelämässä olevan insinöörit ja teknikot ovat joutuneet sopeutumaan todella suuriin muutoksiin, kun yhteiskunta muuttui raavaasta duunarityöstä ja kynäpaperi-systeemistä tietotekniikkapainoitteiseksi. Nykyinsseille ei välttämättä niin suurta muutosta tule eteen koskaan.
- education rules
valmiudet" kirjoitti:
on kyllä nähty. Amk:sta valmistuu avutonta ja kädetöntä pelleporukkaa ilman minkäänlaista oikeaa kokemusta töistä tai elämästä yleensäkään. Joten pitäkää räkänokat turpanne kiinni asioista joista ette ymmärrä vielä hevon paskaa. En palkkaa teidänlaisianne omaan yritykseeni töihin koska emme tarvitse teidänlaisianne "kehittämisvalmiudet" omaavia pellejä vaan oikeita insinöörejä jotta asiat luistaisivat. Te raukat ette vaan itse tajua ettei teistä ole juuri mihinkään.
Nimimerkille: valmiudet" 26.6.2010 13:08
Taidat olla se kateellinen pelkän ammattikoulun käynyt duunari, joka haaveilee insinöörin koulutuksesta! Sorry, mutta jatka vaan siellä lattiatasolla niitä rasvarin hommiasi!
Voi olla, että olet yrittäjä, mutta ymmärrä se, että sillä ei ole mitään tekemistä koulutuksen ja osaamisen suhteen!
Tiedoksesi, että insinöörit ovat korkeasti koulutettuja ja luotu johtamaan sekä suunnittelemaan monimutkaisia teknisiä kokonaisuuksia, joita alemman tason henkilöt kuten sinä toteuttavat tarkassa valvonnassa ja ohjeistuksessa! Tämä sen vuoksi, koska teillä ei ole sitä korkeaa osaamista ja koulutusta, niin kuin insinööreillä! - Naisinssi
education rules kirjoitti:
Nimimerkille: valmiudet" 26.6.2010 13:08
Taidat olla se kateellinen pelkän ammattikoulun käynyt duunari, joka haaveilee insinöörin koulutuksesta! Sorry, mutta jatka vaan siellä lattiatasolla niitä rasvarin hommiasi!
Voi olla, että olet yrittäjä, mutta ymmärrä se, että sillä ei ole mitään tekemistä koulutuksen ja osaamisen suhteen!
Tiedoksesi, että insinöörit ovat korkeasti koulutettuja ja luotu johtamaan sekä suunnittelemaan monimutkaisia teknisiä kokonaisuuksia, joita alemman tason henkilöt kuten sinä toteuttavat tarkassa valvonnassa ja ohjeistuksessa! Tämä sen vuoksi, koska teillä ei ole sitä korkeaa osaamista ja koulutusta, niin kuin insinööreillä!Olen tänä keväänä valmistunut koneinsinööri ja minä olen kanssasi aika lailla eri mieltä. Olin harjoittelujaksoni siellä lattiatasolla pyyhkimässä rasvoja ja vääntämässä ruuveja. Duunareilla, jotka ovat tehneet töitä pitkään, on paljon käytännön tietoa, mitä ei koulussa opeteta. Tuolla asenteella toivon, ettet mene johtamaan näitä pitkän linjan duunareita ja tietämään paremmin miten työt tehdään, sillä heitä on johdettu tekemään niitä töitä vuosikausia ja kyllä he jotain tietävät. Lennosta tietävät mikä terä pitää mihinkin leikkuriin vaihtaa, ei sitä kirjoista katsota. Osaavat leikata oikean kokoisia tiivisteitä, ilman että kukaan neuvoo ja nopealla mittauksella. Nämä pari asiaa sadasta, mitä seurasin, ihan vain esimerkkinä.
Itse opin heiltä todella paljon, ja tiedän, että nuorilla insinööreillä on tuo ylimielinen asenne. Itse olinkin nöyrä ja kehuin heitä, sanoin, että haluan heiltä oppia, sillä heillä on paljon sellaista hiljaista tietoa, mitä koulussa ei mitenkään ole resursseja opettaa. Kohta nämä duunarit ovat eläkkeellä, sielläkin keski-ikä oli melko korkea. Monella heistä, varsinkin 60 ikäisillä olisi ehkä ollut älyäkin opiskella, mutta he ovat vielä siinä joukossa, joilla ei ole ollut vielä samanlaisia opintososiaalisia etuja, mitä nyt on. Vaikka harjoitteluni menikin omalta osaltani pieleen arvostelun ja itselleni liian vaikeiden (duunari!)töiden osalta, oli siellä tätä hyvääkin, juuri tätä duunarioppia mitä ei missään opi muualla kuin töissä. Kun tämä duunaritieto rynnii joukolla eläkkeelle, on siinä insinöörillä oppimista. Työpaikkoja kun on satoja erilaisia, ei vastavalmistunut insinööri voi olla mitenkään valmis kaikkeen. - mie, vain----
Amkinssiteknikko kirjoitti:
Itse asiassa lähiopetustunneiksi muutettuna ero ei ole kovinkaan suuri. Ennen ei läksyjä laskettu etäopiskeluun eikä tuntimäärään.
Molemmissa puolensa. Ei millään alalla voi vertailla vanhoja tutkintoja, kun työkokemuksella ja työnantajan puolesta tulleella koulutuksella on osansa. Osa opettajista on ihan samoja, eikä työelämässä ole välillä käyty. Katsoin huvikseni oman teknikkokouluni opettajalistaa ja ainakin kymmenen samaa oli vielä.Vuonna 84 aloitin teknillisen koulun keväällä 87 sain teknikon todistuksen ja pakollinen työharjoittelu oli minulla jo ennen koulua täynnä.
Ylioppilaat ja muut samassa luokassa, Englannin kielessä oli testi jolla jaettiin tason mukaan
eri ryhmiin. Muistaakseni harjoittelu vaadittiin silloin vielä kaikilta, joko ennen tai erikoistapauksissa kouluaikana tai jälkeen
Opisto insinöörikoulutus oli 4-vuotta ja joitakin ylioppilaspohjaisia 3,5 vuoden linjoja.
Sitten jonkun vuoden päästä ulkomaille muutettuani luin itseni korkeakoulussa insinööriksi, (samalta alalta) ja täytyy sanoa että oli paljon helpompaa ammattiaineissa kuin monella muulla. - krokkari
Naisinssi kirjoitti:
Olen tänä keväänä valmistunut koneinsinööri ja minä olen kanssasi aika lailla eri mieltä. Olin harjoittelujaksoni siellä lattiatasolla pyyhkimässä rasvoja ja vääntämässä ruuveja. Duunareilla, jotka ovat tehneet töitä pitkään, on paljon käytännön tietoa, mitä ei koulussa opeteta. Tuolla asenteella toivon, ettet mene johtamaan näitä pitkän linjan duunareita ja tietämään paremmin miten työt tehdään, sillä heitä on johdettu tekemään niitä töitä vuosikausia ja kyllä he jotain tietävät. Lennosta tietävät mikä terä pitää mihinkin leikkuriin vaihtaa, ei sitä kirjoista katsota. Osaavat leikata oikean kokoisia tiivisteitä, ilman että kukaan neuvoo ja nopealla mittauksella. Nämä pari asiaa sadasta, mitä seurasin, ihan vain esimerkkinä.
Itse opin heiltä todella paljon, ja tiedän, että nuorilla insinööreillä on tuo ylimielinen asenne. Itse olinkin nöyrä ja kehuin heitä, sanoin, että haluan heiltä oppia, sillä heillä on paljon sellaista hiljaista tietoa, mitä koulussa ei mitenkään ole resursseja opettaa. Kohta nämä duunarit ovat eläkkeellä, sielläkin keski-ikä oli melko korkea. Monella heistä, varsinkin 60 ikäisillä olisi ehkä ollut älyäkin opiskella, mutta he ovat vielä siinä joukossa, joilla ei ole ollut vielä samanlaisia opintososiaalisia etuja, mitä nyt on. Vaikka harjoitteluni menikin omalta osaltani pieleen arvostelun ja itselleni liian vaikeiden (duunari!)töiden osalta, oli siellä tätä hyvääkin, juuri tätä duunarioppia mitä ei missään opi muualla kuin töissä. Kun tämä duunaritieto rynnii joukolla eläkkeelle, on siinä insinöörillä oppimista. Työpaikkoja kun on satoja erilaisia, ei vastavalmistunut insinööri voi olla mitenkään valmis kaikkeen.Nimimerkille: Naisinssi 1.7.2010 15:28
Olet varmaan oikeassa siinä, että sinulla on paljon opittavaa käytännön töistä. Don't worry!
Tosiasia kuitenkin on, että insinöörit ja heidän koulutus johtaa (tähtää) vaativiin asiantuntijatehtäviin, suunnitteluun, johtamiseen jne.
Yleisesti ottaen lattiatasolla tapahtuvan käytännöntyön tekevät alemman koulutuksen omaavat henkilöt. Ja tämä mitenkään aliarvioimatta kenenkään koulutusta ja osaamista! - Pääll.
krokkari kirjoitti:
Nimimerkille: Naisinssi 1.7.2010 15:28
Olet varmaan oikeassa siinä, että sinulla on paljon opittavaa käytännön töistä. Don't worry!
Tosiasia kuitenkin on, että insinöörit ja heidän koulutus johtaa (tähtää) vaativiin asiantuntijatehtäviin, suunnitteluun, johtamiseen jne.
Yleisesti ottaen lattiatasolla tapahtuvan käytännöntyön tekevät alemman koulutuksen omaavat henkilöt. Ja tämä mitenkään aliarvioimatta kenenkään koulutusta ja osaamista!Jos et osaa, et voi johtaa.
- kertoakin
education rules kirjoitti:
Nimimerkille: valmiudet" 26.6.2010 13:08
Taidat olla se kateellinen pelkän ammattikoulun käynyt duunari, joka haaveilee insinöörin koulutuksesta! Sorry, mutta jatka vaan siellä lattiatasolla niitä rasvarin hommiasi!
Voi olla, että olet yrittäjä, mutta ymmärrä se, että sillä ei ole mitään tekemistä koulutuksen ja osaamisen suhteen!
Tiedoksesi, että insinöörit ovat korkeasti koulutettuja ja luotu johtamaan sekä suunnittelemaan monimutkaisia teknisiä kokonaisuuksia, joita alemman tason henkilöt kuten sinä toteuttavat tarkassa valvonnassa ja ohjeistuksessa! Tämä sen vuoksi, koska teillä ei ole sitä korkeaa osaamista ja koulutusta, niin kuin insinööreillä!koulutukseni kun se noin kovasti tuntuu kiinnostavan. Keskikoulun jälkeen kolmevuotinen ammattikoulu, sen jälkeen teknillinen koulu (3 vuotta), kymmenkunta vuotta työelämää josta suurin osa yrittäjänä. Sitä onkin tällä hetkellä kestänyt jo 30 vuotta. Sitten 90-luvun vaihteessa teknikosta insinööriksi muiden vertaisteni kanssa (aikuisluokka, keski-ikä n. 35 v). Tässä vaiheessa jo valkeni koko amk-pellesysteemi sillä meillä oli joitakin yhteisiä tunteja ja harjoituksia nuoriso-osaston kanssa. Omat naisopettajamme valittivat että heillä oli vaikeuksia jopa yleisen järjestyksenpidon kanssa näiden lastentarhalaisten kanssa.
Paljastat omalla asenteellasi juuri sen että kuulut tähän ylimieliseen ja kaikkea käytännön kokemusta halveksivaan sakkiin mutta kun pääset toivottavasti joskus ensimmäiseen oikeaan työpaikkaasi, duunarit kyllä tulevat pudottamaan sinut tylysti maan pinnalle. Ja kun niin tulee käymään, uskottavuuden takaisin saaminen tulee kestämään kauan. - Naisinssi
krokkari kirjoitti:
Nimimerkille: Naisinssi 1.7.2010 15:28
Olet varmaan oikeassa siinä, että sinulla on paljon opittavaa käytännön töistä. Don't worry!
Tosiasia kuitenkin on, että insinöörit ja heidän koulutus johtaa (tähtää) vaativiin asiantuntijatehtäviin, suunnitteluun, johtamiseen jne.
Yleisesti ottaen lattiatasolla tapahtuvan käytännöntyön tekevät alemman koulutuksen omaavat henkilöt. Ja tämä mitenkään aliarvioimatta kenenkään koulutusta ja osaamista!Pääsin myös seuraamaan hyvin läheltä sitä työnjohtamista. Pakkohan se on johtajan tietää, miten duunari työnsä tekee. Johtajan ei tarvitse osata itse asentaa, mutta on tiedettävä, mitä ja miten asennetaan. Johtajan on osattava neuvoa duunaria työssään! Mutta miten sitä osaa, jos ei ole valmis ottamaan duunareilta, joilta on vuosien työkokemus, tietoa vastaan. Itse koetin imeä sitä tietoa kuin sieni ja onneksi monet olivat mukaviakin ja kertoivat paljon. Oli niitäkin, jotka ymmärsivät, ettei kokemusta ole vielä.
Mitä asiantuntijuuteen tulee, niin minä ja monet muut emme ymmärrä, kuinka koulusta voi valmistua asiantuntijaksi. Eikös sitä pitäisi ensin olla töissä alalla, että voisi olla alan asiantuntija. Useita kursseja on 3 opintopistettä, tai opintokokonaisuuksia 15 op, ei noissa paljon asiantuntijaksi ehdi opetella. Mielestäni suunnittelutehtävät ovat sellaisia, joihin voi vastavalmistunutkin kyetä aika hyvin, jos on lahjakkuutta. Siihenkään ei kaikista ole. - aikuisopiskellut
kertoakin kirjoitti:
koulutukseni kun se noin kovasti tuntuu kiinnostavan. Keskikoulun jälkeen kolmevuotinen ammattikoulu, sen jälkeen teknillinen koulu (3 vuotta), kymmenkunta vuotta työelämää josta suurin osa yrittäjänä. Sitä onkin tällä hetkellä kestänyt jo 30 vuotta. Sitten 90-luvun vaihteessa teknikosta insinööriksi muiden vertaisteni kanssa (aikuisluokka, keski-ikä n. 35 v). Tässä vaiheessa jo valkeni koko amk-pellesysteemi sillä meillä oli joitakin yhteisiä tunteja ja harjoituksia nuoriso-osaston kanssa. Omat naisopettajamme valittivat että heillä oli vaikeuksia jopa yleisen järjestyksenpidon kanssa näiden lastentarhalaisten kanssa.
Paljastat omalla asenteellasi juuri sen että kuulut tähän ylimieliseen ja kaikkea käytännön kokemusta halveksivaan sakkiin mutta kun pääset toivottavasti joskus ensimmäiseen oikeaan työpaikkaasi, duunarit kyllä tulevat pudottamaan sinut tylysti maan pinnalle. Ja kun niin tulee käymään, uskottavuuden takaisin saaminen tulee kestämään kauan.Eipä tuo järjestyksenpito ole pelkästään nuorisopuolen ongelma. Itse opiskelin aikuisryhmässä ja siellä oli tunneilla yleistä pulinaa, muutamat laukkasivat puhelimeen käytävälle harva se päivä, noin puolet pitikin puhelimissaan koko ajan äänet päällä. Taukoja piti pitää kolmen vartin välein, kun oli ihan pakko päästä tupakalle..tässä ryhmässä toiseksi nuorin oli kaikista rauhallisin, se ihan nuorin aika villi.
Mistähän tämä joidenkin nuorten ylimielisyys kumpuaa? Tietty kun sitä elämän- ja työkokemusta on vähän, niin sitä helposti ajattelee, että koulussa opetellaan kaikki mitä alalla tarvitsee. No kyllä ne, jotka työelämään lähtevät, viiden vuoden kuluttua alkavat huomata omaa naiiviuttuaan, kun ovat oppineet töissä ja alkaneet ymmärtää, että kirjoista ei kaikkea voi lukea. Kirjoissa on sitä paitsi virheitäkin ja osa vanhentuu ennen kuin painosta ulos ehtii. - teknikko88inssi10
\m/ kirjoitti:
Voi olla että nykyiset amk-inssit saavat laajemman koulutuksen, kun nykymaailmassa ei ole oikein ole enää vakiotehtäviä, joihin voisi antaa vahvan perusammattikoulutuksen. Nykyisin insinööritkin tarvitsevat ammatissaan laajasti erilaisia tiedonhankinta-, oppimis-, kommunikaatio- ja tietoteknisiä taitoja, samoin kuin laajempaa teoreettista osaamista, jolloin koulutuksessa painotetaan näitä taitoja enemmän kuin aikaisemmin.
Toisaalta asia kuitenkin niin, että esim. 80-luvulla ja vielä 90-luvullakin monet työpaikat vaativat insseiltä ja teknikoilta niin vahvan perusammattiosaamisen johto- ja suunnittelutehtäviin, ettei suurin osa nyky amk-insseistä ainakaan ihan suoraan koulunpenkiltä tullessaan olisi niistä suoriutunut, kuten vanhat opistoinssit ja -teknikot aikoinaan pystyivät tekemään. Koulutuksen painopisteet olivat aikoinaan eri asioissa, joten on vähän hölmöä yleensä lähteä vertaamaan kumpi on parempi, opisto- vai amk-inssi. 80-luvun opistoinsseille ja teknikoille esim. ohjelmoinnin opettelu tarkoitti lähinnä laskimen ohjelmointia, eli heiltä säästyi aikoinaan paljon aikaa, kun ei tarvinnut opetella suurta määrää erilaisia tietokoneohjelmia ja systeemejä, jolloin voitiin keskittyä enemmän suoraan oman alan perusteelliseen ammatilliseen osaamiseen.
Sekin vielä pitäisi muistaa, ettei inssikoulutusta ollut edes tarkoitus suuremmin muuttaa tasoltaan kun tekniset opistot muuttuivat amk:si, vaan sen vanhan ammatillisen korkea-asteen, jota inssit ja metsäinssit edustivat, piti olla tavoitetaso, jolle muiden alojen opinnot nostetaan amk:ssa.Ennen aineet olivat vahvasti ammattiaineita. Nykyäänhän opintopisteitä saa golfista, viininvalmistuksesta tai vaikkapa hoitotieteen perusteita, näitä voi olla muistaakseni n. 15 opintopistettä, jotka voi sijoittaa vapaasti valittaviin. Lisäksi on paljon enemmän ei-teknisiä aineita, ruotsin kieltä ei esim. meillä ollut pakollisena 80-luvulla. Vapaaehtoisena sitä sai käydä illalla erillisenä. Varsinaisten ammattiaineiden osuus on selkeästi vähentynyt. Erilaisia projektiaineita on tullut paljon lisää.
- edellinen vielä
teknikko88inssi10 kirjoitti:
Ennen aineet olivat vahvasti ammattiaineita. Nykyäänhän opintopisteitä saa golfista, viininvalmistuksesta tai vaikkapa hoitotieteen perusteita, näitä voi olla muistaakseni n. 15 opintopistettä, jotka voi sijoittaa vapaasti valittaviin. Lisäksi on paljon enemmän ei-teknisiä aineita, ruotsin kieltä ei esim. meillä ollut pakollisena 80-luvulla. Vapaaehtoisena sitä sai käydä illalla erillisenä. Varsinaisten ammattiaineiden osuus on selkeästi vähentynyt. Erilaisia projektiaineita on tullut paljon lisää.
Se vuosiin tuijottaminen on myös väärä vertailuperuste. Ainakin meidän koulussamme jakson lopussa ei ollut muuta kuin tenttejä. Opintoviikkojakaan ei voi vertailla oppituntien määriin, koska niihin on laskettu itsenäisen opintojen määrä mukaan. Ennen oli läksyt läksyjä oppituntien jälkeen ja läsnäolopakko 100 % kaikissa aineissa. Tenttiviikoilla ei ollut ylimääräisiä vapaita, koska kaikki oppitunnit oli pidetty vaan tunteja pidettiin vuosilukujärjestyksen mukaan alusta tappiin asti.
Vertailu on sinänsä tyhmää. Sopeutumaan ja kouluttautumaan joutuu jokainen. - suorittaja
teknikko88inssi10 kirjoitti:
Ennen aineet olivat vahvasti ammattiaineita. Nykyäänhän opintopisteitä saa golfista, viininvalmistuksesta tai vaikkapa hoitotieteen perusteita, näitä voi olla muistaakseni n. 15 opintopistettä, jotka voi sijoittaa vapaasti valittaviin. Lisäksi on paljon enemmän ei-teknisiä aineita, ruotsin kieltä ei esim. meillä ollut pakollisena 80-luvulla. Vapaaehtoisena sitä sai käydä illalla erillisenä. Varsinaisten ammattiaineiden osuus on selkeästi vähentynyt. Erilaisia projektiaineita on tullut paljon lisää.
Kaikenlaisia valheita täällä kirjoitellaan. Jos väität, että nykyisissä insinööriopinnoissa opintopisteitä saa jostain viininvalmistuksesta ja hoitotieteen perusteista, niin heh heh, luuletko jonkun ottavan sinut tosissaan? Herää! Tosiasia on, että vapaasti valittavia aineita, jotka siis voidaan sisällyttää tutkintoon liittyvät kyllä hyvin tiukasti kyseiseen opintokokonaisuuteen! Ei sinne voi sisällyttää mitään höppää!
Asian voi tietysti ilmaista toisinkin. Toki käytännössä kuka vaan voi opiskella mitä vaan, kun on oppilaitoksen kirjoilla, mutta on aivan eri asia, mitä hyväksytään varsinaiseen tutkintotodistukseen/suorituksiin! - usko pois.
suorittaja kirjoitti:
Kaikenlaisia valheita täällä kirjoitellaan. Jos väität, että nykyisissä insinööriopinnoissa opintopisteitä saa jostain viininvalmistuksesta ja hoitotieteen perusteista, niin heh heh, luuletko jonkun ottavan sinut tosissaan? Herää! Tosiasia on, että vapaasti valittavia aineita, jotka siis voidaan sisällyttää tutkintoon liittyvät kyllä hyvin tiukasti kyseiseen opintokokonaisuuteen! Ei sinne voi sisällyttää mitään höppää!
Asian voi tietysti ilmaista toisinkin. Toki käytännössä kuka vaan voi opiskella mitä vaan, kun on oppilaitoksen kirjoilla, mutta on aivan eri asia, mitä hyväksytään varsinaiseen tutkintotodistukseen/suorituksiin!No itse ainakin sain ensiapukurssin vapaasti valittaviin, 1 op. Toki pientä liioittelua, mutta kaupallisia aineita kuitenkin sain myös. Ei näitä tietenkään rajattomasti saanut ja puhumme vapaasti valittavista. aika löysää ainakin meillä oli, mutta epäilen, että meidän oppilaitoksemme ei muutenkaan ole ihan parhaasta päästä.
- position
Naisinssi kirjoitti:
Pääsin myös seuraamaan hyvin läheltä sitä työnjohtamista. Pakkohan se on johtajan tietää, miten duunari työnsä tekee. Johtajan ei tarvitse osata itse asentaa, mutta on tiedettävä, mitä ja miten asennetaan. Johtajan on osattava neuvoa duunaria työssään! Mutta miten sitä osaa, jos ei ole valmis ottamaan duunareilta, joilta on vuosien työkokemus, tietoa vastaan. Itse koetin imeä sitä tietoa kuin sieni ja onneksi monet olivat mukaviakin ja kertoivat paljon. Oli niitäkin, jotka ymmärsivät, ettei kokemusta ole vielä.
Mitä asiantuntijuuteen tulee, niin minä ja monet muut emme ymmärrä, kuinka koulusta voi valmistua asiantuntijaksi. Eikös sitä pitäisi ensin olla töissä alalla, että voisi olla alan asiantuntija. Useita kursseja on 3 opintopistettä, tai opintokokonaisuuksia 15 op, ei noissa paljon asiantuntijaksi ehdi opetella. Mielestäni suunnittelutehtävät ovat sellaisia, joihin voi vastavalmistunutkin kyetä aika hyvin, jos on lahjakkuutta. Siihenkään ei kaikista ole.Työnjohajaksi nimitetään hyvin usein kokenut asentaja tai teknikko, jolla on kokemusta kyseisistä töistä. Insinöörit taas ovat aivan liian koulutettuja työnjohtajahommiin, eli he painivat raskaammassa sarjassa, ja ovat tämän vuoksi usein päälliköitä, osaston johtajia jne, jolloin se lattiatason osaaminen ei ole tarpeen!
- vasta valmistuin..
position kirjoitti:
Työnjohajaksi nimitetään hyvin usein kokenut asentaja tai teknikko, jolla on kokemusta kyseisistä töistä. Insinöörit taas ovat aivan liian koulutettuja työnjohtajahommiin, eli he painivat raskaammassa sarjassa, ja ovat tämän vuoksi usein päälliköitä, osaston johtajia jne, jolloin se lattiatason osaaminen ei ole tarpeen!
Meinaatko, että sähköinsinöörin ei tarvitse tietää, miten pistorasia asennetaan?
Mitä heidän sitten pitää osata?
Kyllä osastopäälliköillä piti olla todella laaja-alainen osaaminen. Harjoittelussani prosessiteollisuudessa 40 hengen yksikössä olisi ollut kammottavaa, jos päälliköillä olisi ollut tuo asenne. Ei siellä ollut mitään työnjohtajia ollenkaan! Toimari, kolmen osaston päälliköt ja duunarit turvallisuusinsinööri. Kyllä vaan epäselvissä tapauksissa käveltiin osastopäällikön pakeille. Ihan tosissaanko nuoriso täällä väittää, ettei insinöörien tarvitse tietää alansa perusasioita? Järkyttävää. - Ihmiset vs. asiat
vasta valmistuin.. kirjoitti:
Meinaatko, että sähköinsinöörin ei tarvitse tietää, miten pistorasia asennetaan?
Mitä heidän sitten pitää osata?
Kyllä osastopäälliköillä piti olla todella laaja-alainen osaaminen. Harjoittelussani prosessiteollisuudessa 40 hengen yksikössä olisi ollut kammottavaa, jos päälliköillä olisi ollut tuo asenne. Ei siellä ollut mitään työnjohtajia ollenkaan! Toimari, kolmen osaston päälliköt ja duunarit turvallisuusinsinööri. Kyllä vaan epäselvissä tapauksissa käveltiin osastopäällikön pakeille. Ihan tosissaanko nuoriso täällä väittää, ettei insinöörien tarvitse tietää alansa perusasioita? Järkyttävää.Nimimerkille: vasta valmistuin..27.7.2010 08:12
Kirjoitin ehkä hieman epäselvästi, jonka vuoksi ymmärsit sanomani väärin.
Lyhyesti, nyt kun otit esimerkinkin; olen aivan varma, että jokainen sähköinsinööri todellakin tietää miten joku pistorasia asennetaan. Siitä tuskin on epäselvyyttä!
Se, mitä tarkoitin oli lyhyesti; insinööreillä on pitkä, raskas ja vaativa koulutus takana, joka todellakin pitää sisällään tekniset perusasiat ja hyvin paljon syvällistä asiaa. Tämän vuoksi insinöörit valmistuvat vaativiin asiantuntijatehtäviin jne. Tottakai, epäselvissä ja mahdollisesti liian vaativissa teknisissä asioissa, joissa oma osaaminen ei riitä käännytään asiantuntijoiden (insinöörit) puoleen! Asian ydin oli lähinnä siinä, että perusasioiden ja käytännön töiden (asennus, kunnossapito, ylläpito jne.) pyörittely hoituu usein ja vielä varsin hyvin alemman koulutuksen omaavien toimesta. Ei sinne kaivata valkokaulusväkeä kuin korkeintaan poikkeustapauksissa!
Johtamisesta sen verran, että organisaatiossa käytännön töiden johtaminen (työnjohto) on ihan eri asia, kuin isojen kokonaisuuksien ja asioiden johtaminen. Niillä ei juuri ole tekemistä toistensa kanssa! - vasta valmistuin...
Ihmiset vs. asiat kirjoitti:
Nimimerkille: vasta valmistuin..27.7.2010 08:12
Kirjoitin ehkä hieman epäselvästi, jonka vuoksi ymmärsit sanomani väärin.
Lyhyesti, nyt kun otit esimerkinkin; olen aivan varma, että jokainen sähköinsinööri todellakin tietää miten joku pistorasia asennetaan. Siitä tuskin on epäselvyyttä!
Se, mitä tarkoitin oli lyhyesti; insinööreillä on pitkä, raskas ja vaativa koulutus takana, joka todellakin pitää sisällään tekniset perusasiat ja hyvin paljon syvällistä asiaa. Tämän vuoksi insinöörit valmistuvat vaativiin asiantuntijatehtäviin jne. Tottakai, epäselvissä ja mahdollisesti liian vaativissa teknisissä asioissa, joissa oma osaaminen ei riitä käännytään asiantuntijoiden (insinöörit) puoleen! Asian ydin oli lähinnä siinä, että perusasioiden ja käytännön töiden (asennus, kunnossapito, ylläpito jne.) pyörittely hoituu usein ja vielä varsin hyvin alemman koulutuksen omaavien toimesta. Ei sinne kaivata valkokaulusväkeä kuin korkeintaan poikkeustapauksissa!
Johtamisesta sen verran, että organisaatiossa käytännön töiden johtaminen (työnjohto) on ihan eri asia, kuin isojen kokonaisuuksien ja asioiden johtaminen. Niillä ei juuri ole tekemistä toistensa kanssa!No juu, nyt ymmärsin paremmin. Mutta pienissä organisaatioissa, juuri noissa, joissa on muutamakymmenen henkilöä, on osaamisen oltava laaja, sillä se yksi päällikkö vastaa henkilöstöasioista, töiden sujumisesta ja joskus jopa joutuu vetämään haalarit päälle ja tulemaan avuksi, kun kriittinen tilanne tulee päälle. Tuon kaiken pääsin harjoittelussani näkemään vierestä.
- Ihmiset vs asiat
vasta valmistuin... kirjoitti:
No juu, nyt ymmärsin paremmin. Mutta pienissä organisaatioissa, juuri noissa, joissa on muutamakymmenen henkilöä, on osaamisen oltava laaja, sillä se yksi päällikkö vastaa henkilöstöasioista, töiden sujumisesta ja joskus jopa joutuu vetämään haalarit päälle ja tulemaan avuksi, kun kriittinen tilanne tulee päälle. Tuon kaiken pääsin harjoittelussani näkemään vierestä.
samaa mieltä. On totta, että pienissä firmoissa moniosaaminen korostuu ja on selkeä etu yritykselle ja yksilölle, jos sitä on. Myös tulevaisuutta silmällä pitäen, työskentely ko. ympäristössä kasvattaa ja opettaa.
- sefs
education rules kirjoitti:
Nimimerkille: valmiudet" 26.6.2010 13:08
Taidat olla se kateellinen pelkän ammattikoulun käynyt duunari, joka haaveilee insinöörin koulutuksesta! Sorry, mutta jatka vaan siellä lattiatasolla niitä rasvarin hommiasi!
Voi olla, että olet yrittäjä, mutta ymmärrä se, että sillä ei ole mitään tekemistä koulutuksen ja osaamisen suhteen!
Tiedoksesi, että insinöörit ovat korkeasti koulutettuja ja luotu johtamaan sekä suunnittelemaan monimutkaisia teknisiä kokonaisuuksia, joita alemman tason henkilöt kuten sinä toteuttavat tarkassa valvonnassa ja ohjeistuksessa! Tämä sen vuoksi, koska teillä ei ole sitä korkeaa osaamista ja koulutusta, niin kuin insinööreillä!Ei niitä ole luotu,vaan nussittu
- Dippeli
position kirjoitti:
Työnjohajaksi nimitetään hyvin usein kokenut asentaja tai teknikko, jolla on kokemusta kyseisistä töistä. Insinöörit taas ovat aivan liian koulutettuja työnjohtajahommiin, eli he painivat raskaammassa sarjassa, ja ovat tämän vuoksi usein päälliköitä, osaston johtajia jne, jolloin se lattiatason osaaminen ei ole tarpeen!
"Johtamisesta...
Työnjohajaksi nimitetään hyvin usein kokenut asentaja tai teknikko, jolla on kokemusta kyseisistä töistä. Insinöörit taas ovat aivan liian koulutettuja työnjohtajahommiin, eli he painivat raskaammassa sarjassa, ja ovat tämän vuoksi usein päälliköitä, osaston johtajia jne, jolloin se lattiatason osaaminen ei ole tarpeen!"
Meillä ei ainakaan ole ainoatakaan AMK insinööriä, joka on päällikkötasolla. Päällikkötasolla ovat kaikki korkeakoulu- tai yliopiston koulutuksen käyneitä.
AMK insinöörit ovat työnjohtajina tai työntekijöinä - Teknikko(ko)
?????? kirjoitti:
Siis kiteytettynä, ilman työkokemusosaa, kuinka pitkä oli teknikon, kuinka pitkä oli opistoinsinöörin koulutus?????
Teknikko koulutus 3 vuotta ( ammattikoulu tai lukio alla)
Insinöörikoulutus 4 vuotta ja samat kriteerit kuten yllä
Myöskin taisi olla ainakin Teknikko puolelle pakollista työkokemusta (ennenkuin sai paperit ulos), mutta en muista määrää....itse koulutus kesti 3 vuotta harjoitelu - asa r3
Teknikko(ko) kirjoitti:
Teknikko koulutus 3 vuotta ( ammattikoulu tai lukio alla)
Insinöörikoulutus 4 vuotta ja samat kriteerit kuten yllä
Myöskin taisi olla ainakin Teknikko puolelle pakollista työkokemusta (ennenkuin sai paperit ulos), mutta en muista määrää....itse koulutus kesti 3 vuotta harjoiteluAinoa oikea vastaus teknikot tekniillisestä koulusta viimeiset 1990 ja 3 vuotta
- Opisto
eh? kirjoitti:
Onko kukaan edes kyseenalaistanut sitä, että kehitys menee eteenpäin ja sen mukana on muututtava ja parhaiten kehityksen kelkassa pysyy oppimalla työssä?
Tästä olen samaa mieltä... Itse olen 90 luvun teknikko ja olen ollut koko työ urani erilaisissa suunnittelu ,tuotekehitystehtävissä ja projektin veto hommissakin välillä. Meillekin tulee näitä uusia amk-insinöörejä taloon aina joskus, kyllä täytyy sanoa että tietotaito on kyllä aika surkea heillä, kyllä työ on se joka opettaa, opiskelu ketää sen 3-4v. mutta töissä ollaan loppuikä ja joka päivä oppii jotain uutta vieläkin. Ainoa missä ne voi hivenen olla parempia on kielitaito.
- Anonyymi
valmiudet" kirjoitti:
on kyllä nähty. Amk:sta valmistuu avutonta ja kädetöntä pelleporukkaa ilman minkäänlaista oikeaa kokemusta töistä tai elämästä yleensäkään. Joten pitäkää räkänokat turpanne kiinni asioista joista ette ymmärrä vielä hevon paskaa. En palkkaa teidänlaisianne omaan yritykseeni töihin koska emme tarvitse teidänlaisianne "kehittämisvalmiudet" omaavia pellejä vaan oikeita insinöörejä jotta asiat luistaisivat. Te raukat ette vaan itse tajua ettei teistä ole juuri mihinkään.
Kyllä olen vanhan parran kanssa samaa mieltä, ei näistä nykyisistä AMK-insseistä ole mihinkään vaativiin töihin, ei ole mitään käytännön kokemusta, suoraan koulun penkiltä vaan ns. tekuun ja sitten mahdollisesti töihin jossa saa koko ajan vahtia etteivät tee vahinkoa ja sivullisille ja itselleenkään, kaikki eivät osaa edes kytkeä maadoitettua pistorasiaa oikein saatikka mitään vaativampaa työtä.
Noin 40 v. työkokemuksella työnjohtotehtävissä/suunnittelussa olleena teknikkona nähneenä. - Anonyymi
vierivä kivi ei... kirjoitti:
opinnot "Tekussa" kestivät selkeästi vähemmän aikaa kuin nykyisissä AMK:ssa. Myös opintojen sisältö ja vaativuus eivät yltäneet lähellekään tämän päivän AMK-tasoa!
Mutta, näinhän se on, maailma ja tieto/osaaminen ympärillämme muuttuu jatkuvasti.
Olennaista kilpailukyvyn (yksilö/yhteisö) kannalta on, kuinka hyvin siinä muutoksessa pysyy mukana!Missä lienet nyt, mutta ennen Tekussa opetettiin ja vaadittiin huomattavasti enemmän. Koulua oli joka päivä ma-la, siis viitenä päivänä viikossa klo 8-16, la vain klo 8-14. Kotitehtäviä vielä koko illaksi.
Kesät oltiin tiukasti töissä joka ikinen saamassa pakollista työkokemusta.
Oppia saatiin taatusti enemmän kuin nykyajan opetusviihteestä.
- Varma tieto
Suoritin ennenvanhaan insinööritutkinnon. Silloin tutkintosuoritettiin neljässä vuodessa. Pakollinen työharjoittelu piti olla suoritettuna ennen opiskelun alkua.
Teknikoksi opiskeltiin 3 vuodessa. - cfgm,
Teknikot kävivät ammattikoulun.Opintojen kesto 1 lukuvuosi kirjekurssina.Ns. ammattimiesten opinnot kestivät 2-3 lukuvuotta.Jos oli huonot paperit,niin joutui tälle lyhyemmälle teknikkolinjalle.eli työnjohtajalinjalle.Eipä siis ihme,että Suomen teollisuus on romahtanut.
- ftk,l.r6
Teknikoksi puolessa vuodessa amiksen apukoululuokalla.Tiedän ,koska kävin.Nyt olen vastaavana mestarina,enkä tiedä mistään mitään.Eikä tarvitsekaan.Kyllä pojat hommansa osaavat tai sitten eivät.talot valmistuvat ja viina maistuu.Ja perseet haisee.
- JaskaJ_okunen
AMK- vai Opistoinssi ???
Koulutus on lähes aivan sama. Ainut ero koulutuksissa on, että AMK inssin pitää lukea virkamiesruotsi. Muutoin koulutusohjelma ja sisältö yksyhteen.
Joku morkkas Dippa-inssejä. Eikö ole tullut mieleen, että 100% teknisen puolen opettajista on Dippainssejä ja heiltä olette saaneet koulutuksenne. Heitä morkatessanne katkaisette uskottavuudenoksaa millä istutte. - xdtrj
JaskaJ_okunen kirjoitti:
AMK- vai Opistoinssi ???
Koulutus on lähes aivan sama. Ainut ero koulutuksissa on, että AMK inssin pitää lukea virkamiesruotsi. Muutoin koulutusohjelma ja sisältö yksyhteen.
Joku morkkas Dippa-inssejä. Eikö ole tullut mieleen, että 100% teknisen puolen opettajista on Dippainssejä ja heiltä olette saaneet koulutuksenne. Heitä morkatessanne katkaisette uskottavuudenoksaa millä istutte.Näin on.Kunnia sille jolle kunnia kuuluu.Jopa teknillisten koulujen opettajat olivat diplomi-insinöörejä.
- JJ
JaskaJ_okunen kirjoitti:
AMK- vai Opistoinssi ???
Koulutus on lähes aivan sama. Ainut ero koulutuksissa on, että AMK inssin pitää lukea virkamiesruotsi. Muutoin koulutusohjelma ja sisältö yksyhteen.
Joku morkkas Dippa-inssejä. Eikö ole tullut mieleen, että 100% teknisen puolen opettajista on Dippainssejä ja heiltä olette saaneet koulutuksenne. Heitä morkatessanne katkaisette uskottavuudenoksaa millä istutte.Opettajia meillä oli DI:stä tohtoreihin ja TKK:n professoreihin aikanaan HTOL:ssä. Kummallisena nyanssina nykyisin aaltoyliopiston Teknillisen fysiikan ja matematiikan maisterikoulutukseen ei hyväksytä AMK- tai AMK-ylempi perusteella hakevia, mutta opistoinsinöörejä kylläkin. On vissiin matematiikan tasossa eroa.
- engineur
JJ: >>Kummallisena nyanssina nykyisin aaltoyliopiston Teknillisen fysiikan ja matematiikan maisterikoulutukseen ei hyväksytä AMK- tai AMK-ylempi perusteella hakevia, mutta opistoinsinöörejä kylläkin
- tekn.kandi
Ei pidä paikkaansa, tuo, "opistoinsinöörejä kylläkin"
Vaikka kummalliselle tuo sääntö tuntuu jokatapauksessa - Bachelor 3
Muuta huomioitavaa:
•Teknillisen fysiikan ja matematiikan koulutusohjelman hakukohteisiin ei hyväksytä AMK-tutkinnon perusteella hakevia.
- fil. kand.
Sanalla sanoen... olette PELLEJÄ.
- sreghn
Teknikoksi opiskeltiin kolmessa kuukaudessa .
- cgfdr5j
Pellejäkö.Eipä ihme ,että Suomi taantuu.Kun teollisuuden johdossa on pellejä.Fil.kandikin taitaa olla yksi pelleistä,muutenhan olisi vähintään maisteri,ellei peräti tohtori.
- Insinööri teknikko
Jaaha poijaat eikös se ole niin että teknikko tietää miten tehdään, Di miten pitäisi tehdä ja inssi (AMK) ei tiedä kumpaakaan.
Mitä eroa on joulupukilla ja inssillä (amk)? No, tietenkin joulupukilla on lajhoja ja toisella ei.
Näin vähän huumoria ja kevennystä väliin.
t.suunnittelija - 234er
Insinööri teknikko kirjoitti:
Jaaha poijaat eikös se ole niin että teknikko tietää miten tehdään, Di miten pitäisi tehdä ja inssi (AMK) ei tiedä kumpaakaan.
Mitä eroa on joulupukilla ja inssillä (amk)? No, tietenkin joulupukilla on lajhoja ja toisella ei.
Näin vähän huumoria ja kevennystä väliin.
t.suunnittelijaDi Ja Insinööri ja joulupukki taruolentoja tekniikko ratkaisee ja toteuttaa.
mutta tekniikot ovat ehtyvä luonnonvara - DI-opiskelija
Niin joksikin Fuck:n työteknikoksi.
- engineur
>>•Teknillisen fysiikan ja matematiikan koulutusohjelman hakukohteisiin ei hyväksytä AMK-tutkinnon perusteella hakevia.
- TKK11
Nykypäivän AMK-insinöörikoulutus ei kaikilta osin vastaa edes vanhaa Teknikko tutkintoa. Kielissä on eroa AMK-koulutuksen hyväksi, mutta muissa opiskelujen haastavuus on samaa tasoa. Tämä on kuultu vanhalta opettajalta, joka edelleen opettaa AMK:ssa.
Opistoinsinöörin koulutus oli huomattavasti vaativampaa nykyiseen kouluun verrattuna, erikoisesti juuri matematiikan ja fysiikan osalta. Toki täytyy muistaa, että aikaisempaan Tekuun oli oikeasti vaikea päästä jo pelkästään sisälle ja puhumattakaan valmistumisesta. Jollet läpäissyt kurssia, niin sait ehdot ja jos et niistä päässyt läpi jäit kylmästi luokalle.
- 10+7
En tiedä mitään vanhasta tekusta, olen ns nuorempaa polvea ja opiskelen tällä hetkellä AMK:ssa, tekniikan puolella. Yksi iso ongelma jonka olen havainnut on se että jos vain halua riittää niin AMK:sta saa ne paperi lopulta ulos, vaikka säälistä.
AMK:sta on melkein mahdotonta lentää pihalle ja jos näin sattuu käymään niin ainakin meillä takaisinpääsy on periaatteessa läpihuutojuttu. Tämä tarkoittaa taas sitä että koska meillä on hyvin harvassa aineessa läsnäolopakko niin niitä kokeita voi hinkata vaikka kuinka kauan, ja jossain vaiheessa ope päästää sinut läpi.
Eli, insinöörin paperit, ainakin meiltä annetaan kymmenille joilla ei ole minkäänlaisia valmiuksia toimia itsenäisesti insinööreinä.- Noinko on?
Mut eiks opinnot aika monella karahda matikkaan ja fyssaan, siis niin, et ne lähtee lopult itte vetään? Toisaalt mäkin oon kuullu, ett jopa amk-opiskelijat joillain aloil on sitä mielt, et lasketaan liian löysin perustein läpi. Mut kait se johtuu siit, että rahat taitaa tulla koululle valmistuneiden määrän perusteel. Vaik en oo kyl tarkistanu tota juttuu.
- ViimeHetkenPänttäys
Noinko on? kirjoitti:
Mut eiks opinnot aika monella karahda matikkaan ja fyssaan, siis niin, et ne lähtee lopult itte vetään? Toisaalt mäkin oon kuullu, ett jopa amk-opiskelijat joillain aloil on sitä mielt, et lasketaan liian löysin perustein läpi. Mut kait se johtuu siit, että rahat taitaa tulla koululle valmistuneiden määrän perusteel. Vaik en oo kyl tarkistanu tota juttuu.
No ei se ole kummoinen juttu kellekään, jolla vähän löytyy kärsivällisyyttä ja keskittymiskykyä käydä ne matikat ja päästä läpi. Jos ei tiedä niin voi kysyä! Jos hyviä arvosanoja haluaa kokeista, niin sitten saa kuitenkin tehdä paljon töitä kotona.
- Ingenieur evp.
Teknilliset oppilaitokset ja -opistot kouluttivat 1980- luvulla teknikoita, insinöörejä ja rakennusarkkitehtejä. Teknikoiden koulutus kesti yleensä 3 vuotta (poikkeuksena olivat Rauman teknillinen koulu, 2 1/2 v ja Walter Ahlsrömin teknillinen koulu 2 v (noissa kahdessa lukuvuosi oli tavallista pidempi). Kouluun vaadittava soveltuva työkokemus vaihteli 20:stä 24 kuukauteen (koski valtion oppilaitoksia, muissa vaihtelua).
Insinööripuolelle teknilliseen opistoon 3-vuotinen amiska riitti, muuten piti olla työkokemusta 6 tai 8 kk sen mukaan, mikä oli pohjakoulutus. Keskikoulupohjaiset opistot olivat 4-vuotisia.
Ylioppilailla teknillinen koulu kesti vähintään 3 vuotta, josta harjoittelua oli kuitenkin vähintään 20 kk. Samoin insinööriksi opiskelu kesti ylioppilailta 3 vuotta. Jotta todistuksen sai ulos, ylioppilaspohjaltaopiskelleen piti hankkia opintojen aikana tai jälkeen teknikkopuolen osalta vähintään 20 kk työkokemusta ja insinööripuolen osalta vähintään 12 kk.
Lähde: Ammatilliset opistot ja koulut 1984, julkaisija Ammattikasvatushallitus.
1960-!970 -luvuilla koulutusten pituus saattoi olla jotain muuta. - :-)
Eksyin tänne vahingossa ja luin näitä juttuja suu hymyssä.
Kiva olisi tietää miten on oikeasti mennyt noilla muutamilla insseillä nykyään, jos ovat oikeasti jo toihinsä päässeet. Toivottavasti ne tarinat ovat vain profoilua.
Itse olen niitä "vanhan liiton" miehiä päivätän tutkintoani AMK ins. tasoiseksi. Ennen en tekusta olisi päässyt läpi mistään aineesta tällä nykyisellä opintoihin panostamisella, kuitenki suoritettujen aineiden keskiarvo hipoo neljää.
Toimin suunnittelijana suurehkossa suunnittelutoimistossa ja meillä on nuoria DI ja AMK inssejä palveluksessa, ei valitettavasti vakuuta osaamisen taso heillä.
Yksikään heistä ei ole ainakaan yllä osaamisen tasoltaan noihin muutamiin nimimerkkeihin.- FooBaari
Itse olen viimeisiä tekussa opiskelleita ja kyseessä oli ammatillinen korkea-aste. Yo-pohjalta siis 4 vuotta ja jossain kohtaa oli 1/2 vuotta harjoittelua.
AMK-tasolle päästäkseni pitäis suorittaa mm. virkamiesruotsi. Itse AMK-tutkintoa ei ole tullut suoritettua, mutta kahdet vuoden mittaiset erikoistumisopinnot kylläkin. Melko leppoisaa on ollut.
- Järpikäs
Kun olin kesätöissä 80-luvun lopuilla, oli siinä firmassa vielä vanhoja rakennusmestareita (ei sodassa olleita mutta sota-ajat nähneitä). Heillä koulutus oli aikanaan kestänyt 2 vuotta koulun penkillä. Tosin siihen aikaan vaadittiin harjoittelua jo ennen opintojen aloittamista ja aika paljon sen aikanakin. Entisaikaan koulut olivat lyhyempiä, kadettikoulukin kesti joskus vain 2 vuotta ja piteni sitten kolmeen ja nykyiseen neljään. Poliisikoulun peruskurssi kesti joskus kai vain 3 kk ja aivan sodan loputtua miehiä otettiin poliisiksi suoraankin, jos oli aliupseerin natsat.
- Inha vanssi
Opistoon piti pyrkiä eikä sinne kaikki päässeet. Nythän nämä amiskat hakee "täydennyshakuja" pitkin vuotta, osalle linjoja ei ole hakijoita kuin puolet paikkamäärästä ja Afrikkaa myöden kyörätään täytteeksi oppilaita. Sen siitä saa kun joka puskaan piti saada aluepoliittinen amiska, ja kaikenmaailman leikki- ja laululinjoja ja teknillisiä journalismeja sitten pitää houkuttimeksi keksiä.
- fökbfjmfp njkdfbnjk
Teknikoita koulutettiin kehitysvammaislaitoksissa kahdessa viikossa.Älykkyysosamäärän piti ylittää 55.Älykkyysosamäärän keskiarvo on noin sata.
- erererger
Teknikoksi luettiin viikossa.Ja insinööriksi 30 vuodessa.Ja sitä ennen piti insinööriopiskelijalla olla 10 vuoden ennakkoharjoittelujakso.Nuorimmat valmistuneet insinöörit olivat noin 60 vuotiaita.
- rthrttr
Mikä ero on insinöörillä ja syövällä.Vastaus.Syöpä kehittyy.
- greatly
Hmm is anyone else encountering problems with the pictures http://boatbuildingplans.org/ on this blog loading? I'm trying to determine if its http://fantasticdecks.com/ a problem on my end or if it's the blog. Any suggestions http://growingmushrooms.org/ would http://howtopleaseaman.org/ http://growingmushrooms.org/ be greatly appreciated.
- Teknikko-->AMK Ins
Ammatisurkekouluihin pääsee kaikki halukkaat ja yhä suuremmassa määrin myös ne jotka eivät sinne edes halua. Niin tyhmää ei ole olemassakaan, joka sieltä ei valmistu jos kehtaa vain ilmoittautua lukukausittain opiskelijaksi. Entinen teknikkokoulutus oli sentään vaativa teknologiakoulutus verrattuna tuohon AMK höpötykseen, josta ei tullut mitään lisäarvoa omalle osaamiselle.Teknikkokoulutksessa huonosti ja laiskasti opiskelleet jäivät luokalle tai joutuivat lopettamaan kun eivät pärjänneet. AMK koutuksessa sählätään porukalla se neljä vuotta ja kaikki valmistuu osasi tai ei osannut.
- tekun_teknikko
Itse olen yo ja koulunpenkillä tekussa istuin 2,5 vuotta teknikoksi.
Sen muistan, että puoli vuotta ei rittänyt työharjoitteluksi, koska sain vasta seuraavana syksynä paperit, kun työharjoittelu tuli täyteen. Siihen aikaan työharjoittelusta sai myös palkkaa. Lopputyö oli sama kuin insinööreillä, mutta arvostelu oli kuulemma kevyempi noin numeron verran teknikoilla.
Olis hyvä kaikilla aloilla, jos oikeasti kerrottaisiin koulutuksen pituus. Kauanko esim. amk sairaanhoitajan tai tradenomin OPINNOT kestää ? Monet laskee koulutukseen myös harjoittelun, joka sekoittaa eri koulutusten vertailun, kun töihinhän sitä koulutuksen jälkeen mennään tai on ainakin olisi tarkoitus mennä.
(Eikös nykyään voi mennä yliopistoon, vaikkei ole ylioppilas. Ensiks vaan suorittaa avoimessa tietyn määrän opintopisteitä hyvällä opintomenestyksellä ja anoo sisään. )- Nablarabla
Kyllähän taitaa kaikissa koulutuksista, jotka vaativat harjoittelua, sisältää sen harjoittelujakson koulutuksen pituudessa. Toki joissakin aloilla on oletuksena, että harjoittelu suoritetaan kesällä, jolloin ei pituuteen vaikuta millään tavalla, kun taas joillain aloilla voi olla tietyt lukukaudet varattuna harjoittelulle, jolloin ei muuta opiskelua ole.
Yliopistoonhan vaaditaan toisen asteen tutkinto. Eli jos et sitä omaa, niin ei sisäänpääsy ole mahdollista, vaikka suorittaisit avoimessa hyvin paljon parhailla arvosanoilla. - Ufjfjfjfdj
Ainakin sairaanhoitaja opinnoissa käytännön harjoittelut luetaan opintopisteiksi jotka sisältyy opintoviikkoihin....onhan se ymmättettävää kun pitää opetella miten se neula pistetään ja kunka lääkkeet laitetaan purkkiin..
Tosin erän lääketieteteen johtava opettaja ilmaisi huolensa miten huonosti sairaanhoitajaopiskelijat osaa yksinkertaista matematiikkaa..eli iha prosentti ja jakolaskuja jota tarvitaan yksikertaisissa lääkeannosten laskemisessa.. - Insinööri-opettaja
Nablarabla kirjoitti:
Kyllähän taitaa kaikissa koulutuksista, jotka vaativat harjoittelua, sisältää sen harjoittelujakson koulutuksen pituudessa. Toki joissakin aloilla on oletuksena, että harjoittelu suoritetaan kesällä, jolloin ei pituuteen vaikuta millään tavalla, kun taas joillain aloilla voi olla tietyt lukukaudet varattuna harjoittelulle, jolloin ei muuta opiskelua ole.
Yliopistoonhan vaaditaan toisen asteen tutkinto. Eli jos et sitä omaa, niin ei sisäänpääsy ole mahdollista, vaikka suorittaisit avoimessa hyvin paljon parhailla arvosanoilla.Yliopistoon ja AMK:hon voi päästä avointa väylää ilman toisen asteen tutkintoakin. Avoimessa pitää olla tehty minimissään 60 op, mikä vastaa vuoden opintoja. Käytännössä useimmille aloille on sen verran paljon avoimen väylän hakijoita, että raja nousee korkeammaksi, joissakin jopa tuonne 100-120 op, mikä siis vastaa jopa kahden vuoden päätoimisia opintoja.
Ennen vanhaan opistoaikaan koulutusta mitattiin kestolla - vuosina, kuukasina tai tunteina. Opistotutkinto vastasi sen ajan suomalaisen yhteiskunnan tarpeisiin hyvin ja oli sillä tavalla mitattuna laadukas koulutus. Opistotutkinnot määriteltiinkin Suomessa alimman korkea-asteen tutkinnoiksi. Ongelma oli vain, että sellaisia ei muualla tunnettu. Ulkomailla, esimerkiksi Saksassa, työskentelevä suomalainen inssi sai muita huonompaa palkkaa siksi, ettei ollut suorittanut korkeakoulututkintoa. Nykyään koulutusta mitaaan opintopisteinä, joka on kansainvälinen mittari ja tutkinto on Bachelor-tason tutkinto, kuten muuallakin.
- hgbbb
En nyt jaksanut lukea koko ketjua läpi, mutta aloitin itse tekussa tosiaan 1996 yo- pohjaisen teknikkolinjan, jonka pituus oli 120 opintoviikkoa. Meillä opiskeli ammattikoulu- ja yo- pohjaiset yhdessä. Osa aineista olisi mielestäni vaatinut lukiopohjan, koska esim. matematiikka, kemia ja fysiikka tuotti vaikeuksia monelle. Koulu kesti syyskuun -96 alusta toukokuun -99 loppuun. Viimeinen kevät oli lukujärjestyksekseltään löyhä, aikaa oli jätetty teknikkotyön tekemiseen. Lukuvuosien välillä meillä oli noin 4 kk kesäloma, joka oltiin sitten töissä hankkimassa sitä vuoden pakollista työkokemusta. Se että kestikö koulu 2,5v vai 3 vuotta on kai jokaisen päätettävissä, itse käsitän sen niin että se kesti kolme lukuvuotta. Kovin montaa omasta ryhmästämme ei valmistunut tuolloin toukokuussa-99, monelta puuttui joko työharjoittelua tai päättötyö, tai molemmat.
Koulu oli itselle hyvin antoisa ja mielenkiintoinen. Valitettavasti en hyvistä papereista ja alan työkokemuksesta huolimatta koskaan työllistynyt teknikkona minnekään vaan olen täysipäiväisesti tehnyt sekalaisia töitä ja kouluttautunut sittemmin ihan toiselle alalle. - valm69
60-luvulla teknikkokoulutus oli 3 vuotinen ja opistinssin 4 vuotinen paitsi silloin uutena tullut yo-pohjainen 3 vuotinen "viemärilinja".
Pyrkimisen ehtona oli keskikoulu johon pääsi korkeintaa 30% ikäliokasta.
Pääsykokeisiin pääsyn ehtona oli vähintään 1,5 vuoden työkokemus. Yo pohjalla 1 vuosi.
Kokeisiin päässeistä läpäisi noin 30% ja sa aloittaa opintonsa.
Minun luokkakavereistani heitettiin kankaalle ensimmäisen vuoden jälkeen 10%.
Valmistuin koneinssiksi 1969.
Ammattisormukseni siihen mennessä valmistuneiden joukossa järjestysnumeroni on 4932 joten melko pienestä porukasta oli kyse.
Ensimmäinen työpaikka oli joillakin hankaluuksien takana mutta ei minulla.
Inssinä minulla oli 7 vakituista työsuhdetta ja kyllästyttäni säännöllisyyteen, tein 10 konsulttitoimeksiantoa ennen etuaikaista vatäytymistäni.
Vakituisten vaihto tiesi paikkakunnan vaihtoa 5:ssä tapauksessa ja konsulttikeikat olivat 9/10 kpl eri paikkakunnilla.
Rahan arvon muuttumistaulukon mukaan laskien oli vakituisen työpaikkani paras ansio noin 6500 - 7000€/kk.
Konsulttikeikkojen edut olivat paremmat.
Aina työpaikkakunnan vaihtumisen yhteydessä, uusi työnantaja järjesti työsuhdeasunnon verotusarvoa vastaavaa vuokraa vastaan sekä järjesti muuton autoineen ja muuttomiehineen.
Lopetin viimeisen vakituisen työsuhteen 1996 ja viimeisen konsulttikeikan 2002.
Viimeisinä työvuosinani tapaamani kansankorkeakouluinssit olivat käytännöstä vieraantuneita ja oman ajan tärkeys oli meikäläisiä merkittävämpää.
Amisheput olivat vielä paljon toivottomampia omsaa sarjassaan.- ennen_toisin
60 luvulla tekun insinööri- ja teknikko- opintoihin pääsy ei ollut mitenkään itsestään selvyys. Opiskelu oli vielä tuohon aikaan luksusta monelle. Jos ei ollut yläkerrassa riittävästi pollaa tai mahdollisuutta rahoittaa omia opintojansa, niin "no way"". Pysy poissa. Tekujen sisäänotto ja opiskelijamäärät pienet. 60 luvulla insinöörejä valmistui vuositasolla reilu tuhat. Vuonna 2016 amk-insinöörejä valmistui 5400. Samassa suhteessa on arvostus laskenut. Ja suhteellinen palkkataso. Perinteinen luokkamuotoinen opiskelu oli kyllä erilaista kuin nykyinen vapaamuotoinen amk. Jos ei pysynyt tahdissa niin tuli lähtöpassit. Sillä varmistettiin että porukat keskittyvät opiskeluun. Ylpeyttänsä piti paljon niellä. Piti kestää opettajan keljuilut ja piikittely murtumatta. Ulos ei tarvinnut mennä tupakalle. Ajat muuttuvat. Ei siinä mitään. Ehkä parempi näin.
- Anonyymi
Teknikko 3 vuotta ja insinööri 4 vuotta
- Anonyymi
Palkkasiko armeija aikanaan teknikkoupseereita noita ammattikoulupohjalta teknikoksi opiskelleista? Taitaa olla jo katoava ammattikunta.
- Anonyymi
Pöytäkirjan mukaan Etelä Hämeen keskusammattikouluun haettiin määrärahaa englannin kurssia varten. Kurssille ilmoittautui 80 oppilasta ja rahoitus kurssille myös järjestyi. Näiden kieliopintojen tarkoitus oli juuri se, että ammattikoulun käyneille avautuisi mahdollisuus myös teknilliseen opistoon. Ei ole kuitenkaan tietoa onko ketään tuolloin vielä hyväksytty. Ammattikoulun opettajallekin riitti tuolloin pohjakoulutukseksi teknikon tutkinto. Itse olin joskus täydennyskoulutuksessa ja siellä oli yksi 60 luvulla tekun käyny. Eikä se englantia osannut yhtään ja lukenut tekussa vain saksaa.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Tyttäreni kuoli lihavuusleikkaukseen.
Miettikää kuiten 2 kertaa, ennenkuin menette lihavuusleikkaukseen.3197544Viiimeinen viesti
Sinulle neiti ristiriita vai mikä nimesi sitten ikinä onkaan. Mulle alkaa riittää tää sekoilu. Oot leikkiny mun tunteill662176- 1771843
epäonnen perjantain rikos yritys
onpa epäselvä kuva, tuolla laadullako keskustaa tarkkaillaan lego hahmotkin selvempiä161382- 1121287
Yllätyspaukku! Vappu Pimiä rikkoi vaikean rajapyykin yllättävässä bisneksessä: "Nyt hymyilyttää...!"
Wau, onnea, Vappu Pimiä, upea suoritus! PS. Pimiä tänään televisiossa, ohjelmatietojen mukaan hän on Puoli seiskassa vie91251Suomessa ei ole järkeä tarjota terveyspalveluita joka kolkassa
- Suomen väestötiheys 1.1.2022 oli 18,3 asukasta maaneliökilometriä kohden. - Uudenmaan maakunnassa asuu keskimäärin 181701221RÖTÖSHERRAT KIIKKIIN PUOLANGALLA.
Puolankalaisilla tehtävä ryhmäkanne itsensä yleintäneistä rötöstelijöista, sekä maksattaa kunnan maksama tyhmän koplan j551171Kirjoitin sinulle koska
tunnen sinua kohtaan niin paljon. Sydäntäni särkee, kun kätken ihastumisen, kaipauksen, sinua kohtaan tuntemani lämmön j411081Martina pääsee upeisiin häihin
Miltäs se tuntuu kateellisista. Anni Uusivirta on Martinan kavereita.2901019