Tässä teille kirjoittamisen mallia

Merkit tavasta väärästä: // Merkittävästä vaarasta:

Siis jätkämme // Siis jatkamme!
Juupeli-toista matkii. // Juupeli töistä mätkii
”Säkeet, ylistykset” tähdissä! // ”sakeet” ylistykset:
Kateen vedit esiin. // Tahdissa käteen vedit,
Pikku pelisi karkea. // esiin pikkupelisi kärkeä.
Nimimerkkisi melkein vaarin. // Nimimerkkisi melkein ”Väärin Nain”.
Näin siis rohkaisen: Karsi väistösi! // Siis röhkäisen: Kärsi vaistosi!
Ei pelisi reilu, // Ei pelisi reilu.
esiinnyt toisena. // Esiin nyt, töisenä!
Ei se vetele, // Ei se vetele.
välähtääkö? // Valahtaako?

Pöljin äkkäsi, lankeen! // Poljin akkasi länkeen!
Kysynkin: Näitkö aiemmin, // Kysynkin: Naitko äiemmin,
kyvyt on? // kyvytön?

Kasiainen pärjää, // Käsiäin` en parjaa,
sil` maani itse loin, // silmääni itse löin.
sen reitin teille söin. // Sen reitin teille soin.
Taakse mällini mitätön. // Tääk`se mallini? Mitat on!

Mietitte: // Mietitte,
Paasiko sille Juupelin kummulle? // pääsikö sille juupelin kummulle?
Viimeinkin, herännäiset! // Viimeinkin: heran naiset!
Mut` älkää salliko näiden! // Mut` alkaa sällikö naiden?
Tuskin elin tallissa. // – Tuskin elin tällissä.

Ken riistaa etsii hengen, // Ken riistää, etsii hengen?
itse saalista hänkin // Itsesäälistä hankin
Paavalin kirjurin. // päävälin kirjurin.


Runoni on henkilökohtainen, joten valaisen hieman sanakäänteideni ja metaforien taustaa:
Kuten ennenkin, ensimmäinen runoni on melkoisen sivistynyttä, suorasanaista tapahtumien reaali-kuvausta. Toisessa runossa annan vihani ja ärtymykseni pulputa.
Seuraavassa joitakin poimintoja ja selityksiä mahdollisesti hämäräksi jäävistä kohdista.
Ykkös-runo
- "Nimimerkkisi melkein vaarin". Tässä nauran itselleni. Olenhan melkein seniili ja kaljukin, joten vaari olen siinä mielessä. Tämä oli aikoinaan yksi argumentti minua vastaan ko. sivistyneellä palstalla.
- "Näin siis rohkaisen: Karsi väistösi!" Rohkaisen karsimaan väistön eli toisin sanoen tulemaan esiin (nimimerkin suojista).

- "Pöljin äkkäsi, lankeen!" Siis palstan tyhmin arvasi, miten minut saa esiin: provosoimalla. Hän onnistui siinä eli minä "lankesin".
- "Kasiainen pärjää jne." Tässä riimissä vertaan itseäni nöyrästi matoon (kasiainen). Kuten minäkin, mato rakentaa käytävänsä syöden moskaa edestään jättäen (t)ulosteen jälkeensä. Lopputulos on siis plus-miinus-nolla. Mutta ollaanhan siinä kuitenkin elämän pituisella matkalla. "Vain liike on tärkeää" siteerasi eräs presidenteistämmekin.
- "Paasiko sille Juupelin kummulle?" Tämä kappale on itseironinen kuvitelma kirjallisesta kuolemastani. "Suuruuteni" herätään huomaamaan liian myöhään.
- Ensimmäisen runon viimeinen kappale on filosofinen. Mitä tarkoittanee "Paavalin kirjuri"? Olisiko se kirjalijoiden esitutkinta ennen Pietarin porttia?
Kakkos-runo
No jaa, eiköhän tuo selvää tekstiä ole aikuiselle lukijalle.
- "Poljin akkasi länkeen" - annan neuvon paremmasta asennosta. Poljin eli jalka asetetaan muijan länkien eli kainalon seutuville.
- "Käsiäin en parjaa, silmääni itse löin. Sen reitin teille soin. Tääk` se mallini? Mitat on!" Tässä myönnän olevani syyllinen hieman itsekin. Käsiään (jotka tekstin kirjoittavat) on tietysti turha parjata. Tuhmat juttuni olen kuitenkin kirjoittanut pilke silmäkulmassa, silmää vinkaten. "Reittini" eli innovatiivisen runokieleni suon myös kollegoilleni. Olenhan julkaissut sanakirjanikin heitä varten. Mitoillani en pysty kehuskelemaan: ne ovat tietysti ihan standardia.
- "Heran naiset". Vrt. sanontaan "vesi herahti kielelle".
- "Päävälin kirjuri" on tietysti kallonkutistaja. Varasin jo ajankin. Soittivat sieltä hetken päästä ja peruivat sen vedoten liian työlääseen toimeksiantoon.
© 2010