Olen parin viikon päästä 50. Sterilisaatio 2002. Ei lapsia. Moonikset jäi tulematta eka kertaa, nyt reilu viikko mennyt. Tähän saakka pelittäneet 28-30 päivää. Kamalasti on kaikki kyrsinyt pitemmän aikaa, oikeastaan koko talven. Oma äiti tais olla päälle 50v kun hällä alkoivat.
Tosin rankka talvi olikin, stressaava, ja oikeastaan rankemman puoleiset parikin vuotta. Mutta välillä mä hypin ihan seinille ja ei kiinnosta mikään. Sitten taas on välillä puhtia. Jalat ja kädet saattaa olla ihan kylmät, ja lenkilläkin paksuhko kansitakki päällä. Päätä särkee. Saan raivareita välillä ihan naurettavista syistä, joskaan ei ole koskaan ollut kovin pitkä vieteri mutta.. nyt pelottaa ihan että mieskin kyllästyy, ja kun on ensimmäistä kertaa kunnon mies elämässä.
Luulin jo viime kesänä että pitää alkaa käyttämään sitä Ovestinia, kun kuivui ja hiivanakin hoidin. Lopetin sitten sen kuitenkin, kun arvelin ettei sitä kai vielä tartte, ja mooniksetkin tulivat aina..
Nyt on K-jelly ärsyttänyt, huomasin yllätyksekseni kun varoiksi laitoin sitä. Ihme juttu? Ei kai sen pitäis ärsyttää?
No, nyt olen käytellyt sitten Cicatridinia muutamat päivät, mutta en tiedä onko auttanut... Ei tunnu kuivalta tai ärtyneeltä, paitsi jos yritetään sänkypuuhia. Millehän tässä pitäis alkaa. Tilasin ajan työterv. lääkärille viikon päähän.
Pitäiskö ja kannattaisko alkaa jo syömään jotain.. ja määrääkö he edes heti alussa vielä mitään? Nyt on turpea olo, vaikka aloin laihduttelunkin tässä jokin aika sitten. Pari kiloa on lähtenyt, mutta siihen tyssäsi.
Himolaihdutus tai fanatismi ei ole kyseessä, vaan järkevä ja maltillinen. Ennenkin olen laihdutellut, eikä ole jääneet monskut pois.
On tää rankka havainto, vaikka on tiennyt odottaa että joskus ne alkaa.. ja muutenkinhan sitä olen ollut kykenemätön lapsen saantiin jo kauan, mutta siltikin tämä on haikea ajatus. Hullua?
Tiesin että edessä on, ja silti tuli stoppi kuin puskasta..
Antakaa jotain neuvoja.. nyt kasvaa sydäntautiriskit ja kaikki :(
Ps. mitkä asiat olivat niitä jotka ehkä aikaistivat menopaussia?
Tosin rankka talvi olikin, stressaava, ja oikeastaan rankemman puoleiset parikin vuotta. Mutta välillä mä hypin ihan seinille ja ei kiinnosta mikään. Sitten taas on välillä puhtia. Jalat ja kädet saattaa olla ihan kylmät, ja lenkilläkin paksuhko kansitakki päällä. Päätä särkee. Saan raivareita välillä ihan naurettavista syistä, joskaan ei ole koskaan ollut kovin pitkä vieteri mutta.. nyt pelottaa ihan että mieskin kyllästyy, ja kun on ensimmäistä kertaa kunnon mies elämässä.
Luulin jo viime kesänä että pitää alkaa käyttämään sitä Ovestinia, kun kuivui ja hiivanakin hoidin. Lopetin sitten sen kuitenkin, kun arvelin ettei sitä kai vielä tartte, ja mooniksetkin tulivat aina..
Nyt on K-jelly ärsyttänyt, huomasin yllätyksekseni kun varoiksi laitoin sitä. Ihme juttu? Ei kai sen pitäis ärsyttää?
No, nyt olen käytellyt sitten Cicatridinia muutamat päivät, mutta en tiedä onko auttanut... Ei tunnu kuivalta tai ärtyneeltä, paitsi jos yritetään sänkypuuhia. Millehän tässä pitäis alkaa. Tilasin ajan työterv. lääkärille viikon päähän.
Pitäiskö ja kannattaisko alkaa jo syömään jotain.. ja määrääkö he edes heti alussa vielä mitään? Nyt on turpea olo, vaikka aloin laihduttelunkin tässä jokin aika sitten. Pari kiloa on lähtenyt, mutta siihen tyssäsi.
Himolaihdutus tai fanatismi ei ole kyseessä, vaan järkevä ja maltillinen. Ennenkin olen laihdutellut, eikä ole jääneet monskut pois.
On tää rankka havainto, vaikka on tiennyt odottaa että joskus ne alkaa.. ja muutenkinhan sitä olen ollut kykenemätön lapsen saantiin jo kauan, mutta siltikin tämä on haikea ajatus. Hullua?
Tiesin että edessä on, ja silti tuli stoppi kuin puskasta..
Antakaa jotain neuvoja.. nyt kasvaa sydäntautiriskit ja kaikki :(
Ps. mitkä asiat olivat niitä jotka ehkä aikaistivat menopaussia?
Vastaukset 1
Vanhimmat
Suomalaisten naisten vaihdevuodet alkavat keskimäärin 51-vuotiaana, joten jos olet viidenkymmenen, en sanoisi sitä mitenkään erityisen varhaiseksi. Vaihdevuosia voivat aikaistaa tupakointi, munasarjojen poisto, sädehoito tai solunsalpaajahoito.
Kerrot huomaamattasi monia vaihdevuosioireita, kuukautiskierron reistailu ei ole ainoa eikä edes ensimmäinen sellainen:
"Kamalasti on kaikki kyrsinyt pitemmän aikaa, oikeastaan koko talven. "
"välillä mä hypin ihan seinille ja ei kiinnosta mikään. Sitten taas on välillä puhtia"
"Saan raivareita välillä ihan naurettavista syistä"
"Nyt on turpea olo, vaikka aloin laihduttelunkin tässä jokin aika sitten. "
Kaikki ovat aivan tyypillisiä oireita. Itselläni oli psyykkisiä oireita (pinnan lyheneminen ja mielialojen heittelehtiminen) vuosia ennen kuukautisten loppumista.
Korvaushoidon tarpeesta ei voi kukaan ulkopuolinen sanoa yhtään mitään, itse päätät, ovatko vaivat niin hankalia, että tarvitset niihin helpotusta. Kannattaa jutella hoitovaihtoehdoista gynekologin kanssa, työterveyslääkäri ei ole näihin asioihin yleensä yhtä hyvin perehtynyt.
Sepelvaltimotaudin riski muuten kasvaa, käytti korvaushoitoa tai ei. Luonnollinen estrogeni suojaa naisen sydäntä, mutta sen tuotannon loputtua lääkkeistä saatavalla estrogenilla ei ole samanlaista vaikutusta. Moni nainen pelkää rintasyöpää (jonka riskiä pitkään jatkunut korvaushoito lisää), vaikka naisten yleisin kuolinsyy on sama kuin miestenkin: sepelvaltimotauti.