onko mitenkää mahdollista päästä yliopistoon lukemaan hammaslääkäriksi jos ei ole lukiopohjaa.. itte opiskelen lähihoitajaksi ja ois tavoitteena erikoistuu hammashoitajaksi, mutta se tuskin riittää.. huono palkka ym. olisi mukava tietää vähän etukätee että ottaako esim helsingin yliopisto opiskelemaan lääketiedettä niitä jotka ei ole käyny lukiota?
ammattikoulusta yliopistoon?
hammaslääkäriksi?
6302
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Hae ensin ammattikorkeaan lukemaan suuhygienistiksi, niin sitä kautta sitten yliopistoon. Voit toki lukea välissä ylioppilaaksikin, mutta enemmän sinulle hyötyä on ammattikorkeasta. Saat siitäkin tutkinnon ja pääset ammattiin jos et heti pääse tai enää haluakkaan yliopistoon.
Voit hakea lähihoitajapohjalta, jos se on kestänyt kolme vuotta (120ov). Itse olen lähihoitajapohjalta lähtenyt vuosi sitten lukemaan proviisoriksi. Ei siihen lukioa tarvita, kunhan riittää motivaatiota lukee pääsykokeisiin.
ootko oikeasti päässy lähihoitajapohjalta proviisoriksi, kertoisitko vinkkejä mulle, olen itsekin lähihoitaja, tosin aion pyrkiä seuraavana vuonna farmaseutiksi, en usko että pisteet tulee ikinä yltämään proviisoriksi saakka?!?, kauanko luit ja miten opiskelit fysiikkaa/kemiaa? oliko koe vaikea lähihoitajapohjalta katsottuna? kaikki vinkit tarpeen! =)
Onko minulla nyt tuossa edellä vanhaa tietoa? Ennen ei ole voinut hakea yliopistoon toisen asteen ammattitutkinnolla. Milloin asia on muuttunut?
Asia on muuttunut silloin, kun toisen asteen perustutkinnot laajentuivat sisältämään 120 opintoviikkoa vuosikausia sitten. En muista kuinka kauan siitä on.
Kertauksen vuoksi nykyinen järjestelmä on siis peruskoulu -> lukio tai ammattikoulu -> yliopisto tai ammattikorkea. Eli ainakin teoriassa ammattikoulun käyneet ovat samalla viivalla ylioppilaiden kanssa. Käytännössä ammattikoulupohjalta on vaikeampi päästä yliopistoon, mutta mahdotonta se ei suinkaan ole.
Juu, -05 valmistuin lähäriks, olin 4 vuotta töissä, hain proviisoriks ja pääsin.. :) Lähihoitajaopinnoista oli ehdottomasti hyötyä pääsykokeiden fysiologiaa ajatellen (kiittäen Lahtisen Tuijaa, joka oli loistava anatomian opettaja). Oli siis helppo lukea tuo fysiologian kirja, kun pohjatiedot oli jo hyvät. :) Kemia ja fysiikka olivatkin sitten haastavammat. Meillä kun ei ainakaan kemiassa ollut kuin käytännössä yläasteen kertaamista, joten aivan nollista lähdin. Sain ystävältäni vanhoja lukion kemian ja fysiikan kirjoja, ja kemiasta taisin 3 kirjaa itsekseni lukea. Viikon verran siihen panostin. Opettelin ihan perusjuttuja, sillä ajatuksella, että kaikkea ei tarvii ulkoa osata. Mutta siis panostin niihin asioihin, mitä pidin tärkeänä, ja mitkä tuntui päähän uppoavan. :) Fysiikka ei ole koskaan kiinnostanut, ja sitä tosi nihkeesti jaksoin lukea. Taisin lukea yhdestä lukion kertauskirjasta n. puolet, enempää ei vaan jaksanut. Fysiikka onneksi on sen verran pienemmässä osassa, että siihen ei tarvinnut niin paljon panostaa.
Eli siis kokonaisuudessaan luin fysiologian kirjan 3 kertaa läpi, niin että osasin asiat varmasti hyvin. Siihen siis panostin eniten. Kemiaa luin viikon verran, perusjutut opetellen, ja fysiikkaa vähän "selaillen". Lueskelin pitkin kevättä, ihan rauhassa. Kävin vain keikkailemassa, joten oli hyvää aikaa silloin lukea. Töitä kyllä vaati, muttei mitään ihmeitä. Kunhan on hyvin aikaa siihen lukemiseen. :)
Ja tuohon cvgfdfg:n kysymykseen; muistaakseni 2002 muuttui tuo, että ammattikoulustakin voi yliopistoon hakea. Vaikeampaa siinä mielessä, että siellä ei opetella yleensä pääsykokeissa tarvittavia asioita, mutta ne pitää vain sitten opetella itse. :) Mutta periaatteessa samalta pohjalta lähdetään.