Kysyn tätä asiaa mielenkiinnosta, kun itselleni tapahtui vastaaava tapaus muutama vuosi takaperin. Kysyisin näiden asioiden laillisuudesta liikekeskusvartijan ollessa kyseessä. Olen merkinnyt numeroilla kohdat, joiden laillisuudesta en tiedä, ja sitä olisiko minun ollut pakko toimia vartijan kehoittamien käskyjen mukaisesti:
Olin menossa muuan liikkeeseen asioimaan ja ostamaan itselleni uuden takin, ja vanavedessäni kulki kummallisen näköinen, viinalle tuoksahtava mieshenkilö. Asioidessani kaupassa mies käveli hetken samaan suuntaan kuin minä ja suuntasi myös vaatehyllylle. Eksyimme myös ihan vain sattumalta samaan aikaan sovituskopeille. Mies poistui minua ennen.
Suuntautuessani liukuhihnalle päin havaitsin muutaman myyjän kysyvän, onko kyseessä minun kaverini. Poistuessani kaupasta ostettuani takkini, muutama myyjä jäi seuraamaan minua. Kaupan ulkopuolella näin tämän ilmeisen myymälävarkaan verissäpäin kaadettuna pyörätelineiden päälle (1) ja tämän vieressä kaupan vartijan, joka käski minua pysähtymään. (2) Hän käski minua antamaan hänelle henkilökorttini, jonka tämä valokuvasi. (3) Minut vietiin liikkeen sisälle tutkittavaksi. Laukkuni ja vaatteeni pengottiin läpi. (4) Mitään ei tietenkään löytynyt, sillä kyseessä oli väärinkäsitys. Oliko myyjillä tai vartijalla oikeutta epäillä minua rikoksesta, kun kohdallani ei kuulunut esim. magneettihälytystä? (5)
Olin menossa muuan liikkeeseen asioimaan ja ostamaan itselleni uuden takin, ja vanavedessäni kulki kummallisen näköinen, viinalle tuoksahtava mieshenkilö. Asioidessani kaupassa mies käveli hetken samaan suuntaan kuin minä ja suuntasi myös vaatehyllylle. Eksyimme myös ihan vain sattumalta samaan aikaan sovituskopeille. Mies poistui minua ennen.
Suuntautuessani liukuhihnalle päin havaitsin muutaman myyjän kysyvän, onko kyseessä minun kaverini. Poistuessani kaupasta ostettuani takkini, muutama myyjä jäi seuraamaan minua. Kaupan ulkopuolella näin tämän ilmeisen myymälävarkaan verissäpäin kaadettuna pyörätelineiden päälle (1) ja tämän vieressä kaupan vartijan, joka käski minua pysähtymään. (2) Hän käski minua antamaan hänelle henkilökorttini, jonka tämä valokuvasi. (3) Minut vietiin liikkeen sisälle tutkittavaksi. Laukkuni ja vaatteeni pengottiin läpi. (4) Mitään ei tietenkään löytynyt, sillä kyseessä oli väärinkäsitys. Oliko myyjillä tai vartijalla oikeutta epäillä minua rikoksesta, kun kohdallani ei kuulunut esim. magneettihälytystä? (5)
Vastaukset 25
Vanhimmat
Ei kysymykseen voi antaa vastausta, ellei kuulla myyjien tai vartijan vastinetta, eli miksi tekivät niin kuin tekivät.
Myyjillä ja vartijoilla on Pakkokeinolain perusteella ns, jokamiehen kiinniotto-oikeus, kun asiakasta epäillään esimerkiksi näpistyksestä tai varkaudesta. Kiinniotto-oikeuteen kuuluu lisäksi se, että on oikeus käyttää puolustettavina pidettäviä voimakeinoja, jos kiinni otettava tekee vastarintaa tai pakenee. Kiinniottajilla on myös oikeus ottaa anastettu tavara pois ja viedä kiinniotettu liikkeen sisälle sopivaan tilaan. Kiinniotosta on kuitenkin viivytyksettä ilmoitettava poliisille. Kiinniottajilla on myös Pakkokeinolain perusteella oikeus tehdä henkilöntarkastus, eli tutkia mitä kiinni otettavalla on vaatteissaan tai muutoin yllään.
Harhaiskuja tietysti sattuu. Yleensä niissä ei ole mitään lain vastaista, jos selitys on pätevä. Ellei ole, niin kyse on laittomasta vapaudenriistosta. Harhaiskun harmia liike tietysti pyrkii jollain sopivalla tavalla korvaamaan.
Harmillisia tapauksia, mutta erittäin harvoin niistä on käräjiä istuttu.
Oikeus ottaa kiinni verekseltään = näpistys tulee nähdä, EPÄILY ei riitä. Koska esimerkissä aloittaja ei ollut näpistänyt ei hänen ole voitu nähdä näpistäneen. Silloin mitään oikeutta kiinniotolle ei ole ollut. Vartija ja myyjät saavat PYYTÄÄ näyttämään kassit.
Vartijalla ei ole oikeutta tarkastaa henkilöllisyyttä. Kiinniotetun turvallisuustarkastuksessa löydetyn henkilöllisyystodistuksen saa katsoa. Ei-julkisella vartiointialueella vartijalla on oikeus tarkastaa henkilön oikeus liikkua alueella, esim. kulkulupa.
Harhaisku ei muutu lailliseksi (pätevällä???) selityksellä.
Eli vastaus kysymyksiin 1-5: EI.
Taas tuli oikein karvahatusta vedettynä täyttä soopaa. Ei sitten alkeellistakaan osaamista rikosoikeudesta, eikä osallisuusopista hajuakaan. Kaikilla rikoksilla voi olla rikoskumppani, yllyttäjä, avunantaja. Joillakin rikoksilla suosija, kätkijä, ehkä ei kuitenkaan tässä. Klassinen esimerkkki avunannosta ja rikoskumppanuudesta on se, kun toinen osapuoli ´peittää´toisen teon, esimerkiksi seisomalla edessä, jotta paikkaa kuvaavaan kameraan ei tekoa näy. Kertoihan ketjun aloitaja eksyneensä ihan vain sattumalta samaan aikaan sovituskoppiin varsinaisen tekijän kanssa. Mistä me tiedämme, mitä myyjät/vartija silloin näkivät.
Paljastit lisäksi typeryytesi sillä, että otit kantaa tapahtuneeseen, vain toisen osapuolen kertomuksen perusteella. Ammattilainen ei tee koskaan sitä virhettä.
Myös Pakkokeinolain osaamisessa näyttää olevan suuria aukkoja.
kirjoita pakkokeinolakia isolla P:llä.
""Paljastit lisäksi typeryytesi sillä, että otit kantaa tapahtuneeseen, vain toisen osapuolen kertomuksen perusteella.""
Ammattilainen ei myöskään käytä kieltä tavallasi. Ammattilainen voi hyvinkin ottaa kantaa annettujen tietojen perusteella. (Jos asia on siten kuin esität, niin ...)
Pakkokeinolain mukaiseen jokamiehen kiinniotto-oikeuteen ei todellakaan kuulu henkilöntarkastuksien tekeminen eikä muukaan tavaroiden penkominen kiinniottajan toimesta.
Laki järjestyksenvalvojista ei myöskään anna vartijalle tällaista yleistä oikeutta.
Tavaroiden penkominen on "vapaaehtoista". Toisin sanoen epäilty voi itse kääntää kassinsa ylösalaisin tai odottaa että poliisi tulee tekemään sen. Ja poliisihan yleensä tulee, kun vartiointiliikkeestä pyydetään.
"(1) ja tämän vieressä kaupan vartijan, joka käski minua pysähtymään."
Vähän tulkinnanvaraista, mitä tämä käskeminen tarkoitti, eli oliko pyyntö pysähtyä vai kyse jo kiinnioton alkutilanteesta. Jälkimmäisen kohdalla noilla annetuin tiedoin, vartija näyttää ylittäneen valtuutensa.
"(2) Hän käski minua antamaan hänelle henkilökorttini, jonka tämä valokuvasi."
Ei olisi tarvinnut antaa, eli ei ole oikeutta käskeä moista. Oikeastaan sekään ei ole täysin selkeää onko edes kiinniottotilanteessa turvatarkastusta tehtäessä vartijalla oikeus tarkastaa henkilöllisyyttä. Yleensä ajatellaan että henkilöllisyyden tarkastus tulee kyseeseen vasta silloin jos lähinnä järkkäri laittaa poikkeuksellisesti kiinniottamansa säilöön, ja tekee sen yhteydessä perusteellisemman tarkastuksen siihen liittyen.
"(3) Minut vietiin liikkeen sisälle tutkittavaksi. Laukkuni ja vaatteeni pengottiin läpi."
Näyttää että vartija on tehnyt kiinnioton ja turvatarkastuksen verukkeella on tehnyt perusteellisemman tarkastuksen. Jos tilanne on noin, miten kerroit, vartija on ylittänyt valtuutensa.
"(4) Mitään ei tietenkään löytynyt, sillä kyseessä oli väärinkäsitys."
Koska vartija teki kiinnioton, hänen olisi pitänyt kutsua poliisi. Tällöin olisi selvitetty myös se, miksi erehdys tapahtui, sillä laki edellyttää todellakin toimenpiteille että pitää olla havainto, nämä syytä epäillä ja vastaavat kuuluvat toimenpideperusteet kuuluvat viranomaisille, ja eräin rajoituksin järkkärien (esim. pääsyn estäminen alueelle) toimenpideperusteisiin, eivät vartijoiden.
"Oliko myyjillä tai vartijalla oikeutta epäillä minua rikoksesta, kun kohdallani ei kuulunut esim. magneettihälytystä? (5) "
En tiedä, kertomasi mukaisilla perusteilla ilmeisesti ei. Joka tapauksessa vartija menetteli useissa kohdin niin virheellisesti, että jossain päin Suomea vartija olisi saanut pitää kaksin käsin vartijakortistaan kiinni, ettei vain se lähde.
Mitä ! Otat C.E. kantaa vain toisen osapuolen kertomuksen perusteella. Mistä tiedät, ettei se ole suurimmaksi osaksi sepitettyä ? C.E:ltä on tainnut unohtua koko rikosoikeuden suurin periaate, eli syytetyn kuulemisen periaate. Ikinä ei mitään juttua voi ratkaista, vain toisen osapuolen kertomuksen perusteella. Luulen, että myyjien/vartijan kertomus olisi toisenlainen.
Tämä ei ole tuomioistuin vaan keskustelupalsta, jossa jokainen keskustelija voi oman osaamisensa ja asiantuntemuksensa puitteissa ottaa kantaa esitettyihin kysymyksiin, siitä näkökulmasta josta tahtoo. Foorumimaailmassa jokainen tapaus on lähtökohtaisesti yhtä todellinen kuin muutkin, mielipiteitä voidaan antaa puolesta tai vastaan, niillä ei ole sen kummempaa juridista vaikutusta. (En toimi virkavastuulla ollessani anonyymi foorumikeskustelija)
En pidä myymälävarkaista, mutta tässä ketjussa esim. Heikki Hevosen mielipide "Yleensä niissä ei ole mitään lain vastaista, jos selitys on pätevä. " on äärimmäisen asenteellinen, ja kertoo (ehkä?) eräiden viranomaisten puolueellisesta tavasta suhtautua näihin vartijoiden virheellisiinkin toimenpiteisiin suurella ymmärryksellä.
En viitsinyt edes lähteä raatelemaan Hevosen tulkintoja pakkokeinolain vartijalle suomista mahdollisuuksista tai tulkinnoista liittyen rikosoikeudellisiin periaatteisiin, mutta sanotaan vaikka esimerkiksi tuohon kohtaan jossa puhutaan jokamiehen oikeuksista ja rikoskumppaneista, niin se tyyppi (oli sitten vartija tai "jokamies") joka menee epäilyn perusteella käyttämään jokamiehen oikeuksia muuhun kuin tekijään liittyen on hölmö, ja pahimmassa tapauksessa jos näyttö ei riitä edes alkuperäisen rikoksen tuomioon, niin hän on ainoa joka tulee saamaan tuomion.
Oikeastaan keskustelussa pitäisi lisäksi pitää muistaa sekin, että vartija käyttää rajoitettua julkista valtaa, mikä tarkoittaa että ristiriitatilanteessa hänellä on todistustaakka käyttämiensä voimakeinojen ja toimenpiteiden suhteen, kiinniotetulla tätä velvollisuutta ei ole, vaan jos kiinniotettu kiistää toimenpiteen perusteen, niin hänen ei tarvitse todistaa syyttömyyttään vaan vartijan on pystyttävä perustelemaan syynsä toimenpiteelle.
Lähes kaikki pielessä, siis - lähes.
1. Koska on jokamiehen kiinniotto-oikeus, niin on oikeus myös käskeä pysähtymään.
2. Kiinnioton jälkeen on oikeus tehdä sekä turvatarkastus, että henkilöntarkastus, mihin sisältyy se, että kauppiaalla/vartijalla on oikeus tietää kenen kanssa ollaan tekemisissa. Ei siihen poliisia tarvitse odottaa.
3. Koska on oikeus ottaa tavara pois ja tehdäturvatarkastus,sekä henkilöntarkastus, niin on oikeus myös ´penkoa´ tavatat. Kyllä se on henkikulta kallis myös myyjille/vartijoillekin, kun ei tiedä mitä sieltä voi löytyä.
4. Kiinniotettu on tietysti viipymättä luovutettava poliisille. Jos kiinniotettu ilmoittaa, ettei poliisia tarvitse kutsua, niin ei esim. Lapissa poliisi lähde ajamaan 400 kilometriä kiinniottopaikalle ihan vaan huvikseen, kun laki kerran määrää, kun ei ole suostumuksen perusteella pakko.
Kannattaa lisäksi kerrata, mitä rikoslaki kertoo erehdyksestä ja sen merkityksestä.
5. Enimmäkseen vartija menetteli aivan oikein.
"2. Kiinnioton jälkeen on oikeus tehdä sekä turvatarkastus, että henkilöntarkastus, mihin sisältyy se, että kauppiaalla/vartijalla on oikeus tietää kenen kanssa ollaan tekemisissa. Ei siihen poliisia tarvitse odottaa."
Vartijalla ei lähtökohtaisesti edes ole henkilötarkastusoikeutta, vaan ainoastaan oikeus tehdä turvallisuustarkastus. Lähtökohtaisesti henkilötarkastusoikeus on vain viranomaisilla, ja ainoastaan eräissä poikkeustilanteissa on oikeus tehdä muilla henkilötarkastus (esim. järkkäreillä säilöönoton yhteydessä)
Eli korjauksesi ei perustu lakiin. Kai ymmärrät, että silloin kun vartija toimii vartijaoikeuksien kautta, niin häntä sitovat erityisoikeuksia vastaan myös tiukemmat menettelynormit kuin tätä "jokamiestä". Jokamies voi käyttää kaikkia niitä keinoja joita katsoo tarpeelliseksi ja puolustettaviksi, mutta on velvollinen myös vastaamaan jokaisesta keinosta oikeudesta, jolloin arvioidaan olivatko keinot tarpeellisia vai ylitettiinkö kohtuullisuuden raja. Vartija taas toimii statuksen perusteella, joka antaa hänelle tiettyjä eri oikeuksia suhteessa jokamieheen, vastapainoksi vartijoiden toiminta on säänneltyä, eli vartijoiden tulee noudattaa niitä yleisiä ohjeita joita vartijoille ovat viranomaiset antaneet. Ohjeiden noudattamatta jättäminen on jo lähtökohtaisesti virhe, vaikka toimenpiteitä voitaisiin perustella muuten joillain "jokamiesten kiinniotto-oikeuksilla".
"3. Koska on oikeus ottaa tavara pois ja tehdäturvatarkastus,sekä henkilöntarkastus, niin on oikeus myös ´penkoa´ tavatat. Kyllä se on henkikulta kallis myös myyjille/vartijoillekin, kun ei tiedä mitä sieltä voi löytyä. "
Siitä mitä vartija saa tehdä, on olemassa hyvin selkeät säännöt ja niihin oikeuksiin ei kuulu tavaroiden penkominen. Vaan ainoastaan vaarallisten esineiden etsintä ja haltuunotto. Sen sijaan varastettua tavaraa ei saa etsiä, eikä oikeastaan edes ottaa pois ellei se ole muuten näkyvillä.
"4. Kiinniotettu on tietysti viipymättä luovutettava poliisille. Jos kiinniotettu ilmoittaa, ettei poliisia tarvitse kutsua, niin ei esim. Lapissa poliisi lähde ajamaan 400 kilometriä kiinniottopaikalle ihan vaan huvikseen, kun laki kerran määrää, kun ei ole suostumuksen perusteella pakko.
Kannattaa lisäksi kerrata, mitä rikoslaki kertoo erehdyksestä ja sen merkityksestä. "
Lähtökohtaisesti vartijalla on velvollisuus kutsua aina poliisi kiinnioton yhteydessä. Vartija joko noudattaa tai ei noudata tätä velvollisuutta, noudattamatta jättäminen ei ole rikos, mutta sopivuuteen vartijana toimimiseen se voi vaikuttaa.
"5. Enimmäkseen vartija menetteli aivan oikein. "
Minä olen eri mieltä, ja pystyn vieläpä perustelemaan mielipiteeni ainoan tietolähteen kertomuksella, mutta mihinhän sinun tulkintasi mahtaa perustua?
Noinhan minäkin aina ennen luulin. Kun olin kerran keväällä eläkkeeelle jäneen Kuusimäen Matin luennolla, vielä silloin kun hän oli hovioikeudenneuvos, asiat kirkastuivat. Eli, jos on oikeus johonkin, niin silloin kaikki sitä lievemmät keinot ovat sallittuja. Eikö ole yksinkertaista.
"Kun olin kerran keväällä eläkkeeelle jäneen Kuusimäen Matin luennolla, vielä silloin kun hän oli hovioikeudenneuvos, asiat kirkastuivat. Eli, jos on oikeus johonkin, niin silloin kaikki sitä lievemmät keinot ovat sallittuja. Eikö ole yksinkertaista. "
Ei ole, koska tuo koskee lähtökohtaisesti vain viranomaisia, ei yksityisiä toimijoita joilla on laissa annettu joitain erioikeuksia, kuten vaikkapa tiettyyn statukseen liittyvä oikeus käyttää voimakeinoja.
Oikeastaan viranomaispuolellakin tuo periaate tulee reaalimaailmassa sovellettavaksi lähinnä näiden operatiivisten lainvalvontaviranomaisten kohdalla (poliisi, rv, tullin operatiivinen osa, pääesikunnan tutkintayksikkö ja erätarkastajat), muiden viranomaisten on aina pysyttävä niissä valtuuksissa jotka laki antaa, esim. kun ympäristöviranomaisella on käytettävissä jokin hallinnollinen pakkokeino, niin hänen on käytettävä sitä, hän ei sen perusteella voi käyttää jotain muuta tosiasiallisesti lievempää pakkokeinoa. Tai opettaja voi vain poistaa luokasta, mutta ei esim. ottaa häiritsevää kännykkää väkisin pois, koska valtuudet eivät riitä.
Kuusimäen Matti ei kylläkään ole minun silmissä varsinaisesti mikään auktoriteetti, jonka lausunnon perusteella voitaisiin jotain voitaisiin erityisemmin perustella. Ainakaan valtakunnansyyttäjänä hän ei tehnyt tulkinnoillaan erityisemmin vaikutusta.
Kun olet noin varma omista kannoistasi, niin annahan muutama esimerkki oikeuden ratkaisuista, missä vartijat ovat ylittäneet toimivaltansa. Yleensä ne koskevat vain voimakeinojen liiallista käyttöä, niitä en kaipaa.
Jos vartija ylittää toimivaltansa, niin häneltä otetaan kortti pois ihan hallinnollisena toimenpiteenä. Hallinnollisen toimenpiteen puuttumis- ja näyttökynnys on paljon matalampi, kuin mitä rikosoikeudellisen prosessin, joten väärinkäytöksiin puututaan tavallisesti sitä kautta.
Vai tarkoititko sitä että onko joku vartija joskus tuomittu 40. luvun mukaisesta 7 §:n virkarikoksesta, vai mihin tuo toimivallan ylitys viittaa?
En tiedä että vartijoita olisi yleensä tuomittu näiden voimankäyttörikosten lisäksi muista kuin näistä salassapitorikoksista, ja vääristä varusteista esim. kannettu voimankäyttövälineitä ilman oikeutta. Jälkimmäisistäkin tulee tavallisesti kai lähinnä varoitus tai lähtee vartijakortti, ja sakonkin saa vain vartiointifirma.
Lisätään nyt tuo Keskisen tapaus, kun oikeustapauksia halusit, eli siinä oli kyse salakatselusta.
http://www.mtv3.fi/uutiset/arkisto.shtml/arkistot/rikos/2007/06/532242
Jälleen sama hölmö asenne, josta Hevosta huomautin: Kyllä täällä hyvinkin voidaan ottaa kantaa asiaan vain yhden osapuolen kertoman perusteella. Tällöin tietysti kannanoton lähtökohta on: "Jos asia on sellainen kuin olet esitettänyt olevan, niin ..." Ei kannanottajan velvollisuutena - kun ei ole kysymys tuomioistuimesta - ole kuulla hypoteettista vastapuolta tai keksisä omasta päästään, millaisena vastapuoli ehkä tapauksen voisi nähdä. Mutta jos hän sen vaivan näkee, asia tulee tietysti monipuolisemmin valaistuksi.
Tämä ei tietenkään ole mikään tuomioistuin, mutta kun otat yksipuolisesti kantaa, niin kysyjä uskoo, että näinhän asia onkin. Vähän kuin mediaan kirjoitettukin, kansa uskoo asian niin olevan, koska lehdessä kerran luki.
Hyvänä esimerkkinä poliisin toimista kissankorkuiset lööpit iltapäivälehdissä. Kun lopullinen kannaotto ehkä vuosien kuluttua tuomioistuimesta saadaan, se onkin aivan erilainen. Mutta, yllätys, yllätys. Se ei mediaa enää paljonkaan kiinnosta. Hyvänä esimerkkinä oli Smash Asem mielenosoitus. Poliisi oli mediassa viikkotolkulla kuin ilmestyskirjan peto ja kansa uskoi. Loppupeleissä taisi poliisi voittaa. Eduskunnan oikeusasiamies tosin virkansa puolesta otti kantaa, olisihan sitä poliisi nyt, jne...
Pistänpähän tähän vanhan jutun, eläkkeelle aikoinaan jääneen eduskunnan ap.oikeusasiamiehen tilityksestä, 18.000 kantelua, joista hän määräsi nostettavaksi yhden (1) syytteen. Muutamia kymmeniä huomautuksia ja muutamia tiedoksi vastaisen varaan.
En ole ikinä kuullutkaan, että vartijoilla olisi vähemmän oikeuksia, kuin ns. ´jokamiehellä´. Mistäköhän opuksesta asiasta voisi lukea enemmän ?
Eikö asia ole ihan päinvastoin, että annetaanko jollekin porukalle enemmän valtuuksia, mitä on ´jokamiehellä´.
Mitä ihmettä selität?
Vartijalla on lähtökohtaisesti erioikeuksina vartijan tunnusmerkit omaavana asun kanto, oikeus kantaa voimankäyttövälineitä, korotettu rikosoikeudellinen suoja, oikeus poistaa paikalta ja oikeus kiinnioton yhteydessä tehdä turvatarkastus. Nämä ovat siis eri oikeuksia suhteessa jokamieheen. Mutta jos vartija käyttää näitä oikeuksia vartijan roolissa toimeksiantoa suorittaessaan, niin hänen on toimittava niiden ohjeiden ja sääntöjen mukaan joita vartijoille on näitä valvovien viranomaisten taholta annettu. Eli koska vartijoilla on erivapauksia, heillä on myös jokamiehestä poikkeavia rajoitteita.
Tietenkin vartijakin voi toimia aidosti jokamiehenä, esim. ottamalla jokamiesoikeuksien perusteella kiinni henkilön, joka ei liity vartiointitoimeksiantoon. Tällöin hän voi toimia kuten kuka tahansa jokamies, mutta hänellä ei silloin ole esim. korotettua rikosoikeudellista suojaa, eli hänen vastustaminen ei ole rikos, eikä vartijalla ole lähtökohtaista oikeutta käyttää voimankäyttövälineitä tai tehdä turvallisuustarkastusta, kuten hänellä olisi vartiointitehtävää suorittaessaan. Käytännössä se tarkoittaa että jokainen tällaisen kiinnioton toimenpiteen oikeutus voidaan tutkia oikeudessa aina voimankäytöstä henkilön tutkimiseen asti. Eli onko siis toimittu lain mukaan vai ylitetty rajat.
>>Pistänpähän tähän vanhan jutun, eläkkeelle aikoinaan jääneen eduskunnan ap.oikeusasiamiehen tilityksestä, 18.000 kantelua, joista hän määräsi nostettavaksi yhden (1) syytteen. Muutamia kymmeniä huomautuksia ja muutamia tiedoksi vastaisen varaan.>kun otat yksipuolisesti kantaa, niin kysyjä uskoo, että näinhän asia onkin
Seli, seli, sekosit jo itsekin. Täyttä skeidaa.
Nimimerkki C.E. on tämän palstan kantavia voimia. Meidän kaikkien tulisi olla kiitollisia siitä että hän vaivautuu tarjoamaan lainopillista näkemystään käytettäväksemme. Hän kyllä tietää mistä kirjoittaa. Voisit osoittaa hänelle respektiä.
Osuu yhtä hyvin oikeaan kuin kolikko.
Argumentaatiosi on mielstäni looginen ja perustelusi pitävät paikkaansa. Itse en olisi jaksanut noin pitkästi perustella, hyvä että sinä jaksoit.
Niille joita kiinnostaa nuo vartiojoiden oikeudet:
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2002/20020282
Suosittelen lukemaan eritoten tuon 28§:n.