kun ikää alkanut olla jo lähemmäs 60v, niin tuo paino on alkanut hiljalleen hiissata ylöspäin. En ole koskaan ollut mikään lihava vaan normaalipainoinen. Nyt on painoa tullut n.3 kiloa aika pienessä ajassa lisää. Ehkä liikuntapuoli on jäänyt vähemmälle ja makea alkanut maistua vielä paremmin. Tämä alkanut tuntua jo vaatteissa, joten pitäis jotain tehä.
Aina olen kuitenkin yrittänyt noudattaa tervettä ja kevyttä ruokavaliota, mutta nyt on päässyt lipsumaan.
Mites saisi itsensä rotiin. Joskus pelkään, että jospa iskeekin anoreksia. Voiko se vielä tällä iällä tulla?
Aina olen kuitenkin yrittänyt noudattaa tervettä ja kevyttä ruokavaliota, mutta nyt on päässyt lipsumaan.
Mites saisi itsensä rotiin. Joskus pelkään, että jospa iskeekin anoreksia. Voiko se vielä tällä iällä tulla?
Vastaukset 11
Vanhimmat
siihen minä uskon. Kaurapuuroa annos pv:ssä, siinä on paljon viljakuitua, joka ei lihota. Ja joka päivä jotain valkuaispitoista ravintoa, että säilyy lihakset.
Keskiraskasta liikuntaa 60-90 min päivässä. Itselläni se on sauvakävelyä.3-4 kg käsipainoilla "hevoskuuri" 2krt viikossa.Vatsajumppa 2kg paino niskan takana 100 nousua kerran viikossa.
Ruokailun yhteydessä raejuustoa eli proteiinia,jota 60 kiloisen ihmisen pitää saada 60g.
1-2rkl kylmäpuristettua (aika pahaa)rypsiöljyä ja lasi vettä päälle.
Keskiraskas liikunta?
Kertoisitko määritelmän takaa vaikkapa syketason!
vaarallista ole, jätä ne makeet syömättä. Samoin vältä liian suolattua ruokaa, sillä suolaa sitoo nestettä. Leipääkään ei norm. tarvi kuin sen yhden siivun päivässä. Iän mukana kroppa muuttaa muotoansa, ampiaisvyötärö häipyy, vaikka tahtoisi sen säilyvän.
Mulla paino on pysynyt suht. samassa, mutta vyötärölle on kertynyt tai "valahtanut" massaa. Esim. 3 vuotta sitten ostettu hame ei mene vyötäröltä kiinni. Koitan välttää vaikeasti sulavia ruokia, sillä niistä tulee turvotusta, koska aineenvaihdunta on hitaampaa. Liikuntakin auttaa, no empä tiä ei mulle ole auttanut, liikun silti.
Kyllä se siitä, älä vaan syömättä ala oleen.
vielä liikaa. Syö vaan monipuolisesti ja jätä karkit, makeat leivonnaiset ja alkoholi pois. Lisää liikuntaa, niin et koko ajan ole lihapatojen ääressä.
Ei kai anoreksia lihovalle tule? Tuskin olet niin kova luonne, että voisit herkut kokonaan jättää. Entä mitä on tapahtunut elämässäsi ? Nekin asiat, usein murheet, lisäävät herkuttelun tarvetta.
Olen yksi kohtalokaveri.
kohtalotoveri olen minäkin. Vaan kiloja on hieman enemmän kuin 3, ei sentään sairaalloisen paljon. Nuo kilot kertyivät, kun oli stressaavaa töissä ja lapset pieniä. Ajattelin, että parempi vähän lihoa kuin tulla hulluksi. Suklaa auttoi, jaksoin valvoa.
Painoindeksini on 24.8
Mitat muuttuu!
Vuosien saatossa olen hiljalleen jättänyt yhtä sun toista pois ruokavaliostani.
Perussyömiseni on nykyään melko askeettista.
Vaakalukema ei ole paljoakaan muuttunut 40:ssä vuodessa mutta solujakauma ja painopiste ovat.
Kyllä kai ikääntymisen myötä aivan perusaineenvaihdunta hidastuu.
Nykyään käyn salilla 6krt/viikko.
1 - 2h/käynti.
Ei se energian kulutukseen ratkaisevasti vaikuta, lisänä kuitenkin.
Kadonneesta lihasmassasta on osa palautunut mutta laardiakin on.
Vaakalukemasta en välitä hittojakaan niin kauan kuin terveyteni on, sekä ololtani että labratuloksien valossa erinomainen.
Asiaa tarkemmin tuntematta ehdottaisin ensimmäiseksi toimenpiteeksi tarvittavia vaatehankintoja.
Älä välitä vaakalukemista vaan kuullostele omaa kehoasi.
Niin kauan kuin on hyvä olla ja jaksat liikuttaa itsesi niin ole tyytyväinen!
Rasvan ja nopeiden hiilareiden suhteen kannattaa olla kriittinen.
Vanhemmiten energian tarve vähenee mutta suijaravinteiden tarve jopa kasvaa.
Syömisen laatu tulee entistään tärkeämmäksi.
Tolkku täytyy olla.
Esimerkiksi ratkaisevaa ei ole se mitä juhannuksena syö ja juo vaan se mitä juhannuksen jälkeen pistää leipälävestään sisään jouluun mennessä.
tuo, kun jäin eläkkeelle on tehnyt sen, että ei tule niin paljon liikuttua kuin ennen. Todellakin tuo perusaineenvaihduntakin hidastuu iän myöden.
Eihän tuota painoa vielä hurjan paljon ole tullut, mutta kaikki ylimääräinen on liikaa. Syön kyllä mielestäni aika järkevästikin, mitä silloin tällöin sorrun johonkin makeaan. Siis ei muuta kuin lisää liikuntaa ja kaikki herkut pois tai ainakin vähemmälle. Ehkä yksi herkkupäivä viikossa kuten lapsilla karkkipäivä.
Tulee liian kalliiksi, jos pitää alkaa uusimaan vaatteitaan. Ne ovatkin semmoinen mittari ja vaaka, joka pitää olla niin, että entiset kuteet mahtuvat päälle. Ehkäpä on vielä toivoa!
toivoa, mutta äly sorru siihen, että elämäsi on yhtä tarkkailua. Elä täysillä. Päivän lehdestä luin urheiluopistojen kursseista. Olen työelämässä ollessani osallistunut kuntoremonttiin urheiluopistolla ja siellä opin mm. lihashuollon. Ruoka on hyvää ja toimintaa koko ajan. En tiedä onko KiintoNainen-kursseja vielä olemassa. Urheiluseurat pitivät. Kokoonnuttiin kerran viikossa kahden tunnin ajan. Yksi tunti oli teoriaa ja yksi ohjattua liikuntaa ja lihashuoltoa. Tavoitteita oli kaksi: kunnon kohentaminen ja painon alentaminen. Moni normaalipainoinen pitää kuntoaan hyvänä tekemättä mitään kuntonsa hyväksi. Lievästi ylipainoinen voi olla paremmassa kunnossa, jos pitää huolta itsestään.