Mittauskeskus TN-C?

Näinhän se on.. Vaikka nuori insinööriopiskelija (miltei valmistunut) olenkin. Eli kuten juuri sanoit. Kiinteistön syöttö mittauskeskukselle nelijohtimella (PEN), josta pitää rakentaa maadoitus ja mittauskeskukselta ryhmäkeskukselle viisijohtimena (PE ja N).

Olen nähnyt pari kiinteistöä elämäni aikana, joissa kiinteistön syöttö oli tuotu 5-johtimisena. Nämä ovat kylläkin harvinaisia.

kipinäkään näemmä aina oikeassa ole: Ei mikään mahti maailmassa vaadi TN-S -järjestelmää, jos poikkipintavaatimukset PEN-johtimessa täyttyvät. Onhan tätä asiaa veivattu täällä vuosikausia, eikä vaatimukset asiassa ole miksikään muuttuneet.

Se, onko tuossa sitten järkeä, on eri asia. Usein esim. tonttikeskuksen ja rakennuksen sisällä olevan ryhmäkeskuksen välillä TN-S -järjestelmällä ei saavuteta mitään etua, ei edes häiriösuojauksen kannalta, mitä yleisesti pidetään perussyynä TN-S -järjestelmän käyttöön.

Näin väittää itsekin jo 36 vuotta alalla touhunnut.

PS. Olisi mukava, jos siellä ammattikorkeakoulussa vihdoin joku fiksu opettaja kertoisi opiskelijoille eri jakelujärjestelmien tarkoitukset ja erityisesti niiden historiaa. Silloin saattaaisi joskus joku koulusta vasta valmistunutkin ymmärtää suojamaadoitusten ja potentiaalintasausten merkitykset ja erityisesti niiden ison periaatteellisen eron. Tällaisella oivalluksella kun on kovastikin käyttöä sitten jatkossa.

vts00x kirjoitti:

kipinäkään näemmä aina oikeassa ole: Ei mikään mahti maailmassa vaadi TN-S -järjestelmää, jos poikkipintavaatimukset PEN-johtimessa täyttyvät. Onhan tätä asiaa veivattu täällä vuosikausia, eikä vaatimukset asiassa ole miksikään muuttuneet.

Se, onko tuossa sitten järkeä, on eri asia. Usein esim. tonttikeskuksen ja rakennuksen sisällä olevan ryhmäkeskuksen välillä TN-S -järjestelmällä ei saavuteta mitään etua, ei edes häiriösuojauksen kannalta, mitä yleisesti pidetään perussyynä TN-S -järjestelmän käyttöön.

Näin väittää itsekin jo 36 vuotta alalla touhunnut.

PS. Olisi mukava, jos siellä ammattikorkeakoulussa vihdoin joku fiksu opettaja kertoisi opiskelijoille eri jakelujärjestelmien tarkoitukset ja erityisesti niiden historiaa. Silloin saattaaisi joskus joku koulusta vasta valmistunutkin ymmärtää suojamaadoitusten ja potentiaalintasausten merkitykset ja erityisesti niiden ison periaatteellisen eron. Tällaisella oivalluksella kun on kovastikin käyttöä sitten jatkossa.

Lue lisää

"Se, onko tuossa sitten järkeä, on eri asia. Usein esim. tonttikeskuksen ja rakennuksen sisällä olevan ryhmäkeskuksen välillä TN-S -järjestelmällä ei saavuteta mitään etua, ei edes häiriösuojauksen kannalta, mitä yleisesti pidetään perussyynä TN-S -järjestelmän käyttöön."

Kustannussyistä?..

Nuori_Inssi kirjoitti:

"Se, onko tuossa sitten järkeä, on eri asia. Usein esim. tonttikeskuksen ja rakennuksen sisällä olevan ryhmäkeskuksen välillä TN-S -järjestelmällä ei saavuteta mitään etua, ei edes häiriösuojauksen kannalta, mitä yleisesti pidetään perussyynä TN-S -järjestelmän käyttöön."

Kustannussyistä?..

Lue lisää

Kustannus syistä ja vielä tärkeämpää, että mittauskytkentä saadaan parempaan paikkaan.

vts00x kirjoitti:

kipinäkään näemmä aina oikeassa ole: Ei mikään mahti maailmassa vaadi TN-S -järjestelmää, jos poikkipintavaatimukset PEN-johtimessa täyttyvät. Onhan tätä asiaa veivattu täällä vuosikausia, eikä vaatimukset asiassa ole miksikään muuttuneet.

Se, onko tuossa sitten järkeä, on eri asia. Usein esim. tonttikeskuksen ja rakennuksen sisällä olevan ryhmäkeskuksen välillä TN-S -järjestelmällä ei saavuteta mitään etua, ei edes häiriösuojauksen kannalta, mitä yleisesti pidetään perussyynä TN-S -järjestelmän käyttöön.

Näin väittää itsekin jo 36 vuotta alalla touhunnut.

PS. Olisi mukava, jos siellä ammattikorkeakoulussa vihdoin joku fiksu opettaja kertoisi opiskelijoille eri jakelujärjestelmien tarkoitukset ja erityisesti niiden historiaa. Silloin saattaaisi joskus joku koulusta vasta valmistunutkin ymmärtää suojamaadoitusten ja potentiaalintasausten merkitykset ja erityisesti niiden ison periaatteellisen eron. Tällaisella oivalluksella kun on kovastikin käyttöä sitten jatkossa.

Lue lisää

Wanha kipinä puhuukin siitä miten käytännössä nykyään asennetaan. Ammattimies ei edes harkitse mitään PEN- johtojen käyttöä pääkeskuksen jälkeen uusissa asennuksissa, vaikka onkin joissakin tapauksissa sallittua. Häiriösuojaus on yksi tärkeimmistä syistä erillisen suojajohtimen käytölle. Tottahan toki nuo vanhatkin PEN- järjestelmät toimivat edelleen hyvin ja niitä on sentään vielä lähes puolet koko rakennuskannasta, luulisin.

kipinä... kirjoitti:

Wanha kipinä puhuukin siitä miten käytännössä nykyään asennetaan. Ammattimies ei edes harkitse mitään PEN- johtojen käyttöä pääkeskuksen jälkeen uusissa asennuksissa, vaikka onkin joissakin tapauksissa sallittua. Häiriösuojaus on yksi tärkeimmistä syistä erillisen suojajohtimen käytölle. Tottahan toki nuo vanhatkin PEN- järjestelmät toimivat edelleen hyvin ja niitä on sentään vielä lähes puolet koko rakennuskannasta, luulisin.

Lue lisää

Teetkö siis mittauskytkennän pääkeskuskeen, joka saattaa olla jossain 100m päässä talosta?

Juha_ kirjoitti:

Teetkö siis mittauskytkennän pääkeskuskeen, joka saattaa olla jossain 100m päässä talosta?

Mikäs pääkeskus se semmoinen on , jossa ei ole mittausta, ennen sitä sanottiin talovarokekoteloksi.
Kyllä mittarin voi sinnekin asentaa, kunhan on omalla tontilla. Yleensä se liittymäkaapeli jatketaan lähemmäksi ilman mitään välibokseja eli pääkeskus sijoitetaan sopivaksi katsottuun paikkaan . Miksi se pääkeskus pitää sijoittaa kauas, jos on tarve tuoda mittaus lähemmäksi. Liittymäkaapeli voi maaseudulla olla satoja metrejä pitkä. Liittymäkaapeli on yleensä 4-johtiminen AXMK -tyyppiä, maaseudulla oi olla AMKAa nurkalle asti, josta tiputetaan maahan AXMK:lla. On noita liittymiä tullut tehtyä kymmeniin taloihin.

kyllä wanha kipuna on oikeassa, syöttö tolpalta / muuntajalta tulee alle 3x35A liittymissä AXMK 4x25 johdolla tontti / mittaus keskukseen jonka jälkeen 4-johdin järjestelmä muuttuu 5-johdin järjestelmäksi ja kaapeli tyyppi MCMK 4x10 10 tai 4x16 16 ryhmäkeskukselle. ja mikä ongelma siinä on että mittaus on 100m päässä ?. onhan se samalla tavalla toteutettu kerros ja rivitaloissa sekä toimisto ja vastaavissa rakennuksissakin. jos sitä ajat takaa että 100m matkalla mittauksen jälkeen kuluva maksettu sähkö ei tule kuluttajalle "täysimääräisenä" häviöiden takia niin siihenhän on helppo ja yksinkertainen lääke: matka pitenee = kaapelin poikkipinta kasvaa.

ei niin wanha kipuna kirjoitti:

kyllä wanha kipuna on oikeassa, syöttö tolpalta / muuntajalta tulee alle 3x35A liittymissä AXMK 4x25 johdolla tontti / mittaus keskukseen jonka jälkeen 4-johdin järjestelmä muuttuu 5-johdin järjestelmäksi ja kaapeli tyyppi MCMK 4x10 10 tai 4x16 16 ryhmäkeskukselle. ja mikä ongelma siinä on että mittaus on 100m päässä ?. onhan se samalla tavalla toteutettu kerros ja rivitaloissa sekä toimisto ja vastaavissa rakennuksissakin. jos sitä ajat takaa että 100m matkalla mittauksen jälkeen kuluva maksettu sähkö ei tule kuluttajalle "täysimääräisenä" häviöiden takia niin siihenhän on helppo ja yksinkertainen lääke: matka pitenee = kaapelin poikkipinta kasvaa.

Lue lisää

Mistä lähtien (vuosi?) on tämä 5-johdin järjestelmä mittarin jälkeen tullut voimaan?

Meillä mökillä on pääkeskus mittareineen varastotallissa tontin laidalla ja sieltä runsaat 120-150m ryhmäkeskukseen mökillemme 4x16 axmk:lla. Nousukaapeli pylvääseen on axmk 4x25 ja 3x25A pääsulakkeet. Joku porukoitten tuttu sähkäri sen valikoi v. 1990 luvun puolivälin aikoihin. Onko tuosta nelinapaisesta kaapelista kenties sitten jotain haittaa, jota ei olla huomattu? Ja voiko siitä tulla tulevaisuudessa jotain haittaa?

Mr. Palkinlampi kirjoitti:

Mistä lähtien (vuosi?) on tämä 5-johdin järjestelmä mittarin jälkeen tullut voimaan?

Meillä mökillä on pääkeskus mittareineen varastotallissa tontin laidalla ja sieltä runsaat 120-150m ryhmäkeskukseen mökillemme 4x16 axmk:lla. Nousukaapeli pylvääseen on axmk 4x25 ja 3x25A pääsulakkeet. Joku porukoitten tuttu sähkäri sen valikoi v. 1990 luvun puolivälin aikoihin. Onko tuosta nelinapaisesta kaapelista kenties sitten jotain haittaa, jota ei olla huomattu? Ja voiko siitä tulla tulevaisuudessa jotain haittaa?

Lue lisää

Muistaakseni vielä 1990-luvun alussa oli viimeiset ajat, jolloin 2/4-johdin järjestelmää sai asentaa. Haittapuolena on maadoitettujen kojeiden kosketusjännite, joka tuppaa kuormituksen myötä kasvamaan nollajohdon vastuksesta johtuen. Tuo esennustapa AMKAlla lienee vieläkin sallittu, mutta senjälkeen, kun on siirrytty 5- johdin asennukseen ryhmäkeskuksella, sitä on sitten käytettävä, poikkeuksen muodostavat uuteen keskukseen liitetyt vanhat asennukset, joihin löytyy säännöt sfs6000 kirjasta.

Luuslisin, että monessa vastauksessa on ymmärretty väärin. Mittauskytkennällä tarkoitan sananmukaisesti mm. käyttöönottotarkastukessa tehtävää mittauskytkentää, en siis sähköyhtiön energiamittaria.

Mittauskeskuksessa on mitattua sähköä sen mittarin jälkeen.

Juha_ kirjoitti:

Luuslisin, että monessa vastauksessa on ymmärretty väärin. Mittauskytkennällä tarkoitan sananmukaisesti mm. käyttöönottotarkastukessa tehtävää mittauskytkentää, en siis sähköyhtiön energiamittaria.

Mittauskeskuksessa on mitattua sähköä sen mittarin jälkeen.

Lue lisää

Nykyisin asennukset pääkeskuksen jälkeen tehdään viisijohdin järjestelmällä tavallisissa asuin-. liike-, teollisuus yms. rakennuksissa ja nimenomaan yksi syy on häiriöiden- ja hajavirtojen vähentyminen. Käyttöönottotarkastusmittaukset ovat oma lukunsa, ne tehdään jopa yksittäisen pistorasian asennuksen jälkeen uudelle asennukselle.