Tässä nyt istuskelen rantamökkini terassilla tämän nokian N900 kännykän näppylät kourassani ja ihmettelen tuota telkkien menemistä... Tuossa kymmenen metrin päässä puolellaan on pari asuttua telkän pönttöä... Nuo asukkaat tulevat pönttöön suoraan lentäen vauhdilla... Millähän estävätkään tuon peräseinään törmäyksen... Pitäneeköhän pehmustaa tuo peräseinä ennen ensi suvea mahdollisen päänsäryn estämiseksi...
Tuossa kerran aiemmin istuimme laiturillamme kumppanini kanssa... Telkkäemon ääntely kiinnitti huomiomme, ja kuinka ollakkaan, tuosta pari metriä korkealla olevasta pöntöstä hyppeli pieniä poikasia alas miten mitenkin päin... Hetken päästä onnellinen emo ja kuusi poikasta suunnista peräkanaa järvemme selälle...
Tuossa kerran aiemmin istuimme laiturillamme kumppanini kanssa... Telkkäemon ääntely kiinnitti huomiomme, ja kuinka ollakkaan, tuosta pari metriä korkealla olevasta pöntöstä hyppeli pieniä poikasia alas miten mitenkin päin... Hetken päästä onnellinen emo ja kuusi poikasta suunnista peräkanaa järvemme selälle...
Vastaukset 26
Vanhimmat
peräseinälle reikä he..
P.s. tosiaan ihme kuinka ne saa sen vauhdin pysäytettyä, ja mitenkä ne yleensä sattuvat siihen oviaukkoon..hyvä sihti kai sitten :)
ja vielä: Onko järvi tyyni?
poikaset kuoriutuvat sielläkin? Olemme seuranneet joutsenparia ja luultavasti hautomisvaihe on menossa. Sorsanpesäkin oli rannan tuntumassa, kun pari viikkoa sitten soutelimme lähellä. Viime vuonna ihmettelimme, kun variksien rääkyntä alkoi kuulua aamuvarhain makuuhuoneen ikkunan alla. Koko kesänä emme olleet katsoneet mökin yläpuolelle. Syksyllä havaitsimme, että puolittain kuivuneessa männyssä oli variksenpesä. Tämän kesän uusi lintu on naakka eli näin jaloja ollaan meilläpäin.
Iltaa vaan. Minäkin istuskelen, parvekkeellani, ja teen kaikkeni, etteivät haara,-ja tervapääskyt tee pesäänsä juuri makuuhuoneeni ikkunan yläpuolelle. Kokemusta on.
Pari viikkoa aamuin illoin päivystys, käy jo rankaksi..
Jos onnistuvat, voi kesäöiden unille heittää hyvästit. Syöttelypuuhat kun jo alkavat 3-4 pintaan, ja nuoriso yöuinneilta vasta poistunut.
Nuku siinä sitten.
Joutsenilla on pesä tuossa karikossa, ja niiden parittelua oli hauska seurata, pari viikkoa sitten. Joka vuosi 4-6 poikasta ovat aikaansaaneet.
Palokunta pari tuntia sitten yrittivät haaveihinsa saada sorsaa, sillä varmaankin jokin vika, ui kummallisesti, mutta eivät miehet onnistuneet. Vaikka laitureita pitkin, ja rannassa useampi olikin.
Mietin olisiko jäänyt onkeen, mutta en havahtunut ennen paloauton tuloa, enkä viitsinyt alas mennä utelemaan. Kovasti oli iltakävelijöitä jo siinä kertynyt, koiriensa kanssa.
Näin meilläpäin.
Huomenet, jäihän noista illalla monia siivekkäitä poiskin.
Lokkeja ja tiiroja, pesiä kymmeniä, tuossa luodolla. Aamusella lokki antoi pupulle äkkikuoleman, kun meni heidän reviirilleen. Nokkaisu vain niskaan, ja se oli siinä.
Talomme katollakin on lokkien ja västäräkkien pesiä.
Rastaalla näkyy olevan ja variksilla tuolla toisella puolella katua.
Kiikarit ja kaukoputki päivittäin käytössä, kuten varmaan yhtiömme useimmilla. Jalustoja liki joka parvekkeella.
Osa kiikaroi kyllä paattejakin, minä lähinnä noita lentäviä eläviä.
Kettuja, pupuja, näkyy liki päivittäin.
Läheisessä metsikössä on niin moninaisia lintuja, etten kaikista ole selvillä edes. Konsertti on kylläkin huumaava.
Rannassani on yleensä ollut vain sorsapoikueita, mutta nyt olemme saaneet ihailtavaksemme telkkä pariskunnan. Muutama viikko sitten katselimme ikkunasta kun ne parittelivat laiturimme edessä. Tänään seurasin jälkipolvea keittiön ikkunasta, olivat kaislikossa ruokailemassa. Terhakoita sukeltelijoita. Kauenpana silkkikuikka suki itseään oli komea lintu. Joutsenet pitävät läheisessä lahden poukamassa lepatauon matkalla pohjoiseen, syövät ja nukkuvat ennen jatkolentoa. Sorsat tepastelevat ruohikollani etsimässä vaihtelua ruokavalioonsa. Rannallani on myös västäräkkipariskunta, jonka touhuja on kiva tarkkailla. Kaislikon varret ovat hentosia, mutta siellä ne kiikkuu ja lentävät korrelta toiselle. Välillä istahtavat laiturin kaiteelle tai rantakiville tulevat ikään kuin kanssani seurustelemaan. Lokkeja lentelee silloin tällöin niemellä, lähinnä kauniilla ilmoilla seuraten kalastajia, jotka kokevat verkkojaan. Pysyisivät pois nyt kun telkän ja sorsan poikaset ovat vielä pieniä. Onhan täällä myös kottaraisia, pääskyjä ja hieman pöhelö tikka joka hakkaa sähköpylvään peltikattoa. Minulla on lintukirja ja kiikarit kuistin pöydällä.
näpee vehje tuo N900 nen ?
Mistä ostit - paljo makso?
Hyvää yötä.
:)
pääsee tässä siipeilemään. Muutaman päivän tässä vielä kärvistelen, sitten alkaa mullakin "loma". Luonto tulee lähelle, ottaa sisäänsä ja korjaa vauriot, jotka urbaani elämä on saanut aikaan...
Pistä vain mielikuvitus liikkeelle ja tule mukaan. Säätila korvessa tänään on epävakaisen näköinen. Aurinko yrittää pilvien välistä esiin, johan tuolla olisi aika alkaa nurmikkoa kuivaamaan. Urbaani elämä on lähellä noina viiden kilometrin päässä niemestäni, olen kai jonkin sortin etuoikeutettu ; ) Ihmisten bongailu on kivaa välipuuhastelua, etenkin kun kirkolla on niin monenkirjavaa kulkijaa.
Vauriot? Ihan pääkaupungin idyllistä tuossa ylempänä kirjoittelin. Stadihan on merenrantakaupunki, ja rantaviivaa riittää. En nyt muista kilometrimäärää, mutta kun karttaa katselet, on sitä riittävästi.
Samoin metsää löytyy, ihan steissiltä vaikka kaisiksen, linnunlaulun, eltsun ohi, keskuspuistoon. Fillarilla pikkumatka.
Saaria, ja uimarantoja kymmenittäin. Myös asuntoja, niemennotkoja, ihan rannalta löytyy.
Samoin espoosta, vantaa vain taitaa järviensä varassa olla.
on monia hyviä ulkoilualueita ja vaikka mitä, valita voi seurallista ja yksinoloa. Ainoa huono asia on asumisen kalleus. Näin yksineläjänä voisin ihan hyvin asua pääkaupungissa, lapsiperhekin voisi jos raha ei ratkaisisi. Hienoja asuinpaikkoja on siellä.
tai päästän itseni irti! Toki tunnen nuo pääkaupunkiseudun keitaat ja myönnän niiden kauneuden. Olen kai kuitenkin rakenteeltani sellainen, että en pysty sopeutumaan kaupungin hektiseen rytmiin. Se on minulle "liikaa": liikenteen melu, saasteet, ihmisten määrä. Eli minun pitäisi asua jossakin muualla, mutta kun on tullut valuttua tänne alas ja täällä on lähiverkosto ja paljon sellaista,
mitä ei muualla ole, niin täällä nyt sinnittelen ja "valitan" . Ja korjaan noita "vaurioita" muualla aika ajoin. Onneksi on se mahdollisuus.
Onhan siellä isolla kirkolla komeita paikkoja mitä ihailla, mutta suomalaisuuteen kuuluu hyvin olennaisena osana ajtuskuvio ....Oman tupa oma lupa.
Minulla on vuokra-asunto,kirkolla ensimmäinen sitten nuoruusvuosien. Täällä omalla mökilläni olen vapaa ja onnellinen astelen tontillani eikä kukaan rajoita tonttini käyttöoikeutta. Kukaan ei voi tulla sanomaan, tämä on yksityisaluetta oleskelu kielletty ; (
Kieltoihin törmää etenkin Vaasan saaristossa ja taitaa olla hesankin lähisaaret ja niemet yksityisten omistuksessa.
Niin, kaipa sitten on ne "juuret", mitkä ihmistä vetää puoleensa.
Minulla ne on täällä, joten en kaipaa pois.
Ainoastaan, asuessani muilla mailla, kaipasin stadiin.
Kaipuu siis minullakin, juurilleni.
Hesassa on kaupungin uimarantoja29klp, ja saariahan löytyy vesialueella 300kpl, joista valtaosa valtion, neljännes hesan.
Lisäksi aluevesien ulkopuolella on saaria, jotka hesa omistaa. Porvoossa, inkoossa, ainakin.
Moniin saariin menee vuorolaivoja, ja omalla veneellä pääsee nopsaan.
On makkaranpaistopisteitä, ja ihania luontopolkuja. Voi valita paikan missä on vain omien ajatustensa kanssa, jos häly vaivaa.
Olen assunut aivan keskustassa, sekä reunoilla.
Kiertänyt olen etelän,lännen, pohjoisen, ja idän. Jokaisessa on omat hyvät puolensa, mutta joka puolelta pääsee myös julkisilla, jos ei fillaroi, kävele, hiihdä, omaan rauhaansa.
Jokunen aika sitten, oli kk-liitteessä pyöräilijöiden kierros, hesan rantoja pitkin. Yöpyivät välillä, oli niin paljon ajamista. Eli aika hyvin löytyy reittejä, rantateitä, tai hieman ylempää.
,
"sama", olenhan itsekin kokenut pääkaupungissa "urbaania rauhaa", esim. Pajamäessä, jossa poikani asuu ja jopa ihan keskellä kaupunkia, Kampissa, jossa nuorempi on asunut. Vanhat rakennukset ovat hyviä "hengeltään".
Viime vuosina, kun olen vain käväissyt Helsingissä, olen noteerannut nuo häiritsevät puolet,
ehkä hektisyys on ollut "korvien välissä", mutta melu ja saate ovat kyllä faktaa - ja niistä meikätyttö kärsii...
Melua en oikein huomaa, siihen kaiketi "turtuu", ainoastaan etu-töölössä asuessani hieman alussa häiritsi, piipaa autot. Niillekin tulin immuuniksi. Puhelimessa joskus kesäisin, ikkunan aukiollessa, ihmiset ihmettelivät, joko taas paloauto,tai ambulanssi menee. Itse en huomioinut.
Sitten kesällä saaressa vastaavasti lokit herättivät aamuyöllä, äänihän ei kuulunut silloisessa kodissani, vaikka meri siinäkin vilkkui ikkunasta.
Kyllä syksyisin on outoa, kun linnut muuttavat pois, on niin hiljaista, että siihenkin pitää tottua. Varsinkin lokkien, ja valkoposkihanhien lähdön huomaa hyvin.
Katu menee kyllä talon toisesta päädystä liki, vaan ei kovasti liikennettä täällä ole.
Paljon pyöräteitä, kävelyreittejä kylläkin.
Pajamäki onkin rauhallinen , aika uinuva lähiö. Eräs ystäväni asui siellä vuosia, hissin puutteen takia piti pois lähteä, viihtyi hyvin.
Kampissakin toiset kadut rauhallisia, toisilla läpiajoliikennettä paljon. Nykyisinhän lähes kaikkiin on jo kadunpuoleiset ikkunat uusittu, ääntä eristäviksi.
Keskustassa välillä ilmansaasteet nousevat, mutta loppujen lopuksi aika harvoin. Siitähän on lehdessä mittari, mistä näkee. Mittauspaikkoja on useita.
Mulla lähinnä vesiskootterit, ja veneet joskus ääntä pitävät, ja kai niistäkin saastetta tulee? En tiedä?
Jollat ja kanootit ainakaan eivät saastuta, vaikka niitäkin paljon on.
Laitureista kun veneet lähtevät, ja tulevat, ei juuri ääntä tule.
Lintujen laulu on kylläkin se "suurin" ääni , mitä nytkin kuulen.
Parasta kun jokaisella on mahdollisuutensa mielimaisemaansa, olkoon se missäpäin tahansa kaunista kotimaatamme.
Mukavaa lomaa sinulle. Ilman hälyä.
antoisaa kaupunkikesää myös sinulle. Osasit maalailla urbaania elämää niin houkuttelevaksi, että taidanpa viivähtää seuraavalla asiointireissullani vähän pitempään...
Tätähän se mielipiteiden vaihto parhaimmillaan on: oppii katsomaan vanhaa uusin silmin.
täällä pk-seudulla yli puolet elämästäni ja enpä halua muualle muuttaa. Rakastan tätä kaupunki-ilmapiiriä. Voin käydä jossain muuallakin siis maaseudulla, mutta asua haluan Stadin kupeessa.
Onhan se kaiketi kalliimpaa kuin sinun asuinpaikallasi. Eräs ystäväni muutti toisen lapsen saatuaan sinne, pellolle rakennettuun omakotialueelle, -60 luvulla. Olivat aravataloja. Hesan liki yksiön hinnalla saivat asumiskuntoon, toki sisätöitä oli vielä paljon, mihin rahaa upposi.
Yksiöstä aloitettiin mekin aikanaan, siitä sitten vähitellen isompaan. Olen asunut omakotitalossa, rivarissa, ja useissa kerrostaloissa.
Keskustassa se hyvä puoli, ettei tarvinnut lapsia kuskata harrastuksiin, kaikkialle pääsi julkisilla. Ratsatamaankin, kulki jo ekaluokkalaisena yksi.
Asuu täällä paljon edelleenkin lapsiperheitä, hoitopaikoista on pulaa. Taisi viimevuonnakin syntyä ennätysmäärä, moniin vuosiin.
Ei tämä vain eläkeläisten ja nuorison asuttama paikka ole.
Ihan peruskoulutkin pullistelevat oppilaita, saati sitten lukiot ja ammattikoulut.
Kallis lelu... Tietokone jolla voi soittaa... Pienet näppylät näppäimistössä ja pieni näyttö netti-yhteyksiin... Tahtoo tulla noita kirjoitusvirheitä kun sormi ei satu sinne mihin tähtää... No, kulkee taskussa... Tuli heräteostoksena hankittua uutena vast'ikään liki 500 euron hintaan, ei kytkynä... Tuonne mökilleni kantaa tämä wlan-verkkoni, jossa moista käyttelen...
Kyllä taskussani päivittäin on tuo Nokia N95 8Mb... On myös wlan-kelpoinen mutta hidas kirjoitella kun ei ole täyttä näppäimistöä vaan kännykän normaali... Hyvä kamera ja äänen laatu...
että elvistelet sillä :))
Ei elvistelyä, mutta noita kirjoitusvirheitä tulee paljon, joten tekstiä on korjailtava... Lelu mikä lelu!!!
Naapurin isäntä moista minulta ostelee ehkä elvistelläkseen... Kai itsekin olet joskus "harhaostoksiin" sortunut... Minulla hajosi tuo hyvä Sony-Ericsson ja piti nopeasti saada puhelin... Tuo toinen Nokia tuli sattumalta käytettynä vähän myöhemmin...
Voinhan kanniskella tämän "läppärini" tuonne mökilleni kun tuo puhelin on myyty... :)
monella 500€ on kuukauden eläke.
jokusia vuosia sitten oman kännykkänsä minulle justiisa tuosta syystä kun näppäimet olivat kuulemma liian pienet hänen sormilleen, - en edes tiedä mikä versio tämä nokialaisesta on, tässä ei ole mitään tyyppinumeroa näkyvillä, vain takana että Nokia ja 1,3 megapixel :), miulle riittääpi tämä.
Tässä on vain kamera ja kyllä tähän saisi wepinkin yhistettyä, mutten viiti näin pieneen - jos joskus taas perin nuorilta jonkun uutuuden sitten otan tai siis ostan - ei he ilmasin näitä miullekaan jakele :)
Läppärin kun joskus saisi hankittua..
Kyllähän tekniikka on mennyt paljon eteenpäin... Ensimmäinen nmt-puhelimeni painoi n. 20 kg... Ensimmäinen kännykkä oli tuo Nokian lankku (malli Gorbatsov)... Maksoivat omaisuuden, kylläkin työnantajalleni... :)
Kyllähän tuollainen peruspuhelin hyvin riittäisi, hyvällä kameralla varustettuna ainakin minulle... Näissä minun puhelimissani on 5 megan kamerat ja korkeatasoinen videokuvaus...
En mainosta, mutta kyllä Sony Ericssonissa mielestäni on parempi Sony:n kamera...
Onpa mukavaa lukea että muutkin palstalaiset seuraavat luonnon "ihmeitä". Luonto on meitä vielä lähellä.
Paljon on seurailtavaa meilläkin. Viime viikolla telkkäemo opasti neljän piskuisen terhakan poikasensa laiturin kulkusillan ali pieneen saunalahteemme pulahtelemaan, seurasin hiljaa laiturin päässä silmänrakosesta. Telkänpojathan jo hirmu pieninä alkavat uiskennella yksikseen, sukeltelevat ja sitten taas pintaan, eikä emosta tahi muista poikasista lähiseudulla tietoakaan. Itsenäistä porukkaa, pienten valkoposkien touhua on tosi kiva katsella. Ja onhan tässä lähikaislikoissa pesät silkkiuikulla, sorsalla, muutamalla lokilla (pah!), haarapääskyllä laiturin alla, kuikalla parinsadan metrin päässä lahden pohjassa... västäräkeistä ja variksista sun muista nyt puhumattakaan.
Saaressamme tuolla kauempana on joka kesä isokoskelon pesä, milloin huussin pöntössä (jostain takaluukun rakosesta sinne pääsivät), milloin grillikatoksen alla. Valtavan isoja pesueita, kymmenkunta poikasta taisi olla kun yhtenä kesänä päästiin porukan lähtöä pesästä katsomaan.
Näitä Suomen suven suloisuuksia ;-D
joka on vuokrattu ulkopuolisille.Kivalta kuullosti, kun linnunpöntöstä kuului ääniä. En tiedä, mikä lintu pesii. Yleensä sorsapoikue tulee laiturin viereen myöhemmin kesällä. Joutsenparikin on pienehköllä järvellä, onneksi ei kanadanhanhi. Seuraan enemmän kasveja kuin eläimiä. Tuon mökin ympäristössä on mm. valkolehdokkeja. Istutan joka vuosi uuden alppiruusun. Kohta ovat parhaassa kukassa, on valkoista, vaaleanpunaista, violettia.