Vasta vihitty pariskunta vuokrasi viikoksi huoneen täysihoidolla maalaistalon yläkerrasta. Kolmas päivä oli jo illassa eikä nuoripari ollut vielä kertaakaan käynyt alakerrassa ruokailemassa. Isäntäväki ihmetteli asiaa kovin ja neljännen päivän aamuna isäntä koputteli pariskunnan oveen: - Sitä vaan kun ette ole käyneet kertaakaan edes aamupalalla....
- Kiitoksia vaan mutta me elämme näillä rakkauden hedelmillä, vastattiin huoneesta.
- Ihan miten vaan, sanoi isäntä, mutta älkää heittäkö niitä hetelmän kuoria ikkunasta pihalle... Meitin kanat nokkii niitä ja pari on jo tukehtuna.
- Kiitoksia vaan mutta me elämme näillä rakkauden hedelmillä, vastattiin huoneesta.
- Ihan miten vaan, sanoi isäntä, mutta älkää heittäkö niitä hetelmän kuoria ikkunasta pihalle... Meitin kanat nokkii niitä ja pari on jo tukehtuna.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Pienen talon poika oli ihastunut pitäjän suurimman tilan tyttäreen, ja oli nyt ensimmäistä kertaa tytön luona kyläilemässä. Ilta oli sujunut mukavasti, ja nyt nuoret tekivät lähtöä kirkolle. Morsiamen isä tuli saattamaan nuoria rappusille, ja pihalle päästyään sulhasmiesmies otti ja niistää roiskautti sormiensa välistä oikein kunnon klimpin pihalle.
Tyttö punastui ja kääntyi nopeasti vilkaisemaan hieman kiivasluontoisena ja pahasuisenakin tunnettua isäänsä. Mutta ukkopa riemastui kovin ja käsiään yhteen hakaten huudahti: - Sinä se sentään osaat niistää niin kuin maamiehen pitää, toisin kuin ne meidän Saijaa piirittävät kaupunkilaistollot. Ne niistävät aina semmoisiin pieniin muovipusseihin ja heittelevät sitten niitä sohvan taakse.