Siivet ajatusten
lailla perhosen
lepatellen kantavat
huviakin antavat.
Jos sen kiinni saa
kevyttä kutinaa
pohjassa kämmenen.
Pidän varoen.
Taas vapauteen
päästän uudelleen
kopan kämmenten
sille avaten.
lailla perhosen
lepatellen kantavat
huviakin antavat.
Jos sen kiinni saa
kevyttä kutinaa
pohjassa kämmenen.
Pidän varoen.
Taas vapauteen
päästän uudelleen
kopan kämmenten
sille avaten.
Vastaukset 2
Vanhimmat
oli runosi!
Ajatus perhon lailla
ailahtaa, et siitä
kiinni saa
Se kädestä pois singahtaa,
jälkeensä jättää vain
Kummaa kutinaa
Sen käteensä tahtoisi sulkea,
hetkeksi pieneksi
vangita
Sitä varoen tutkia
koskettaa
Kunnes ajatus tuo, kirpoaa
Sitt' lailla perhon, se
matkaansa
vapaana
Taas kulkea saa
Hyvänmielen-runo! :)
Hyvin kirjoitettu ja oivallettu ~ näinhän se kutittaa, perhonen kämmenten välissä ~
Ja se ajatuskin välillä... sama tunne.. ;)