Maatilat hyvin velkaisia,

matkaa on vielä vaikka Tanskalaisen tilan velkaantuneisuuteen niin lähestytään kovaa vauhtia..

"Maatilayrittäjien velkojen määrä kasvoi vuodesta 2004 vuoteen 2007 noin 39 000 eurosta 47 000 euroon maatilayritystä kohti. Samalla ajanjaksolla maatilayritysten verotuksessa laskettu varallisuus kasvoi lähes 12 000 euroa ja tulot liki 10 000 eurolla, joten ’keskimäärin’ tilanne on hallinnassa. Velkaantumisen riski piilee kuitenkin siinä, että velat kasautuvat tyypillisesti vain harvoille yrityksille. Kun lähes puolet maatilayrityksistä oli vuonna 2007 täysin velattomia, niin 10 prosentilla yrityksiä (noin 6400 yritystä) velkojen määrä oli yli 134 000 euroa ja viidellä prosentilla yli 220 000 euroa. Vuonna 2004 vastaava 10 prosentin raja oli 112 000 eurossa ja viiden prosentin raja oli 178 000 eurossa. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen julkaisemasta vuoden 2007 Maa- ja metsätalousyritysten taloustilastosta."
34484
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 34

Vanhimmat

Ottanut eläkää varojenne ja varojemme mukaan.Turha rutista.

Äänestä
  • on kalista, ruoka on kallista, jussit rikastuu, jussit rikastuu

    Äänestä

kyllä velkamäärät paljon suurempia mitä tuossa mainitaan.

Äänestä

Maatilat velkaisia. Tilat on niin velkaisia , ettei tukia uskalleta tiputtaa. Tulee mielenkiintoiset tukineuvottelut 2012-13.

Äänestä

-

Äänestä
  • vaativassa turvesuokäytössä jopa yli 20000 tuntia, ne ei saa tukea

    Äänestä

  • traktoriinsa kirjoitti:

    vaativassa turvesuokäytössä jopa yli 20000 tuntia, ne ei saa tukea

    joo siinä jo vähän maalipinta virttyy, tuo 20000 tuntia on huima määrä, ei sitä joka merkillä ajeta, mikä merkki suolla on hyväksi todettu. Jussien traktorin vaihto ei perustu mittareihin, verotus sen määrää ja naapuri.Puutavarakuormainkin lähes joka jussin suulinnurkalla ojakaivuuvarustuksella, mikäkö siinä on pointtina.

    Äänestä

  • trattori kirjoitti:

    joo siinä jo vähän maalipinta virttyy, tuo 20000 tuntia on huima määrä, ei sitä joka merkillä ajeta, mikä merkki suolla on hyväksi todettu. Jussien traktorin vaihto ei perustu mittareihin, verotus sen määrää ja naapuri.Puutavarakuormainkin lähes joka jussin suulinnurkalla ojakaivuuvarustuksella, mikäkö siinä on pointtina.

    käsivoimalla tai kaivanut pätkääkään ojaa lapiolla, kun olet niin tule sitten soittamaan suutasi

    Äänestä

  • traktoriinsa kirjoitti:

    vaativassa turvesuokäytössä jopa yli 20000 tuntia, ne ei saa tukea

    saa, turveurakoitsija saa monenlaista tukea jopa kuskin siihen traktorin pukille

    Äänestä

  • puukuormia kirjoitti:

    käsivoimalla tai kaivanut pätkääkään ojaa lapiolla, kun olet niin tule sitten soittamaan suutasi

    tehty käsin ja koneella oikein vaan useampi, mutta ei ole kuormaimen ostokuitissa mainintaa kaivuuvarustuksesta, ojankaivuakin on tehty niin käsivoimin kun koneellakin, joten toiveesi toteutui suunsoitosta.

    Äänestä

  • trattori kirjoitti:

    tehty käsin ja koneella oikein vaan useampi, mutta ei ole kuormaimen ostokuitissa mainintaa kaivuuvarustuksesta, ojankaivuakin on tehty niin käsivoimin kun koneellakin, joten toiveesi toteutui suunsoitosta.

    kova sälli, nostelet tukkipuita noin vaan traktorin lavalle. Tällaista raakaa voimaa tarvittaisiin nyt, kun pitäisi nostaa tekemiäni seinäelemettejä sokkelin päälle, painavat muutaman satakiloa.
    Tulisit nyt nostamaan, sulla on varmaan yhtä vahvoja kavereita, ota yksi mukaan. maksan normaalin rakennusalan tuntipalkan ja matkat. Edelletyksenä tietysti se, että elementit saatte paikalleen samassa ajassa kun kuormaimellakin.

    Äänestä

  • kummm kirjoitti:

    kova sälli, nostelet tukkipuita noin vaan traktorin lavalle. Tällaista raakaa voimaa tarvittaisiin nyt, kun pitäisi nostaa tekemiäni seinäelemettejä sokkelin päälle, painavat muutaman satakiloa.
    Tulisit nyt nostamaan, sulla on varmaan yhtä vahvoja kavereita, ota yksi mukaan. maksan normaalin rakennusalan tuntipalkan ja matkat. Edelletyksenä tietysti se, että elementit saatte paikalleen samassa ajassa kun kuormaimellakin.

    tässä olikin kyse, vastasin sinun ajatuksiisi. Kiitoksia työtarjouksesta, saataisiin kyllä pystyyn joskaan ei ehkä käsin, mutta ota hitsari paikalle ja koita nostaa puutavarakuormaimella, älä riko salaojia ja anturaa tukijalkain kans.

    Äänestä

  • trattori kirjoitti:

    tässä olikin kyse, vastasin sinun ajatuksiisi. Kiitoksia työtarjouksesta, saataisiin kyllä pystyyn joskaan ei ehkä käsin, mutta ota hitsari paikalle ja koita nostaa puutavarakuormaimella, älä riko salaojia ja anturaa tukijalkain kans.

    tuon vastauksen elementtien nostosta. Mihin sitä hitsaria tarvitaan ? Kyseessä on nimittäin puusta tehdyt seinäelementit, kaksvitonen runkona ja vitoslomalautalauta. Ei tullut mitään salaojaputkivaurioita. Elementtien alajuoksuun tehdyt reiät piti saada osumaan valussa oleviin kierretankoihin, joilla seinä lukittiin sokkeliin.
    Rakennus on ollut jo kauan valmis, elementtirakentaminen on tosi kätevää, varsinkin kun ei ole kaveria, vaan yksin tekee kaiken.

    Äänestä

  • kumm kirjoitti:

    tuon vastauksen elementtien nostosta. Mihin sitä hitsaria tarvitaan ? Kyseessä on nimittäin puusta tehdyt seinäelementit, kaksvitonen runkona ja vitoslomalautalauta. Ei tullut mitään salaojaputkivaurioita. Elementtien alajuoksuun tehdyt reiät piti saada osumaan valussa oleviin kierretankoihin, joilla seinä lukittiin sokkeliin.
    Rakennus on ollut jo kauan valmis, elementtirakentaminen on tosi kätevää, varsinkin kun ei ole kaveria, vaan yksin tekee kaiken.

    vai telepatiaa, ymmärsin sinun auman seiniä tekevän elementeistä kun puhuit, juu sanotaan että parempi yksin kun huonon kaverinkanssa. ei silti aina pidä paikkaansa, sulla on harjakaiset pidetty ja nyt kiltisti joulua kohden.

    Äänestä

  • traktoriinsa kirjoitti:

    vaativassa turvesuokäytössä jopa yli 20000 tuntia, ne ei saa tukea

    Sellaista turvesuo urakoitsijaa on jotka ei ole maanviljelijöitä ja lisätyönään tekee turvehommaa,ne voi laskea yhden käden sormilla.

    Äänestä

ota huomioon, että tommoset tilastot muuttuu myös sentakia, kun ne täysin velattomat pikkutilat lopettavat isäntäparin jäädessä eläkkeelle ja jatkajan puuttuessa.

ei ole investoitu, kun homma ei oikein kannata ja tämän kannattavuusongelman takia myös puuttuu jatkaja.
tämä "investointi" tarkoittaa sitä, ettei ole otettu velkaa.

Äänestä
  • Yli 40 000 tuntia tuli mittareihin 35 vuoden rupeemasta 7 traktoria meni läpi 25ha oli pinta ala karja
    Selkä leikattiin 2 kertaa, jne. Sinä tuut tänne irvisteleen jotain omias.
    Velat on maksettu , ja sulle ruoka tuotettu ,kateudelles en voi muuta , kun antaa neuvon mee lääkäriin.
    Muut työt tehtiin vielä päälle.
    Nyt maito litrassa on viljelijän palkkaa 6 senttiä. Senkin sinä ottaisit vielä pois , kateuttas.

    Äänestä

  • UPDATE_9005600 kirjoitti:

    Yli 40 000 tuntia tuli mittareihin 35 vuoden rupeemasta 7 traktoria meni läpi 25ha oli pinta ala karja
    Selkä leikattiin 2 kertaa, jne. Sinä tuut tänne irvisteleen jotain omias.
    Velat on maksettu , ja sulle ruoka tuotettu ,kateudelles en voi muuta , kun antaa neuvon mee lääkäriin.
    Muut työt tehtiin vielä päälle.
    Nyt maito litrassa on viljelijän palkkaa 6 senttiä. Senkin sinä ottaisit vielä pois , kateuttas.

    uusista traktoreista, noin viisi vuotta ja 6500 tuntia per kone keskimmäärin. moni esimerkiksi kaivinkoneella, pyäräkuormaimella tai tiehöylällä työskennellyt on voinut ajaa samat tunnit lähes yhdellä koneella, kahdella jo tosi helposti. mitä valittamista sinulla siis on, uusinta ergonimiaa ollut käytössä, t150 jo luksusta.

    Äänestä

  • nauttinut sangen kirjoitti:

    uusista traktoreista, noin viisi vuotta ja 6500 tuntia per kone keskimmäärin. moni esimerkiksi kaivinkoneella, pyäräkuormaimella tai tiehöylällä työskennellyt on voinut ajaa samat tunnit lähes yhdellä koneella, kahdella jo tosi helposti. mitä valittamista sinulla siis on, uusinta ergonimiaa ollut käytössä, t150 jo luksusta.

    ETTÄ NIITÄ KÄYTETÄÄN. 6500 tuntia on ihan riittävä , yhdelle koneelle.
    565 alettiin ,502 oli toinen, siitä alkoi. Töitä sai siinä kotimainen teollisuus ja duunarit.
    Selkä leikkaukset vaati ergonomiaa , sitäkö kadehdit , melkoinen mulli oot.
    Työttömyyttä haluat , kadehdi pois toope.

    Äänestä

  • UPDATE_9005600 kirjoitti:

    ETTÄ NIITÄ KÄYTETÄÄN. 6500 tuntia on ihan riittävä , yhdelle koneelle.
    565 alettiin ,502 oli toinen, siitä alkoi. Töitä sai siinä kotimainen teollisuus ja duunarit.
    Selkä leikkaukset vaati ergonomiaa , sitäkö kadehdit , melkoinen mulli oot.
    Työttömyyttä haluat , kadehdi pois toope.

    työn kehittäessään suomalaisesta traktorista ankarissa pakkastalvien metsissä ja kesän pellonraivauksissa legendaarisen maineen omaavan urakkakoneen joka valtaa ainavain suurempaa jalansijaa maailmalla. toivottavasti tämän pioneerityön oppeja ei hylätä ulkomaalaisen omistuksen taholta vaan nostetaan sitä erääksi vahvimmista valteista. jo nyt työllistävä vaikutus keski-suoimessa on erittäin merkittävä. olisin innokas kuulemaan vaarin mielipiteen miksei sisu autot koskaan saavuttanu samanlaista menestystä vaikka kait olivat hyvinkin läheisessä yhteistyössä traktoritehtaan kanssa ja lähtökohdat tuotteen kehittämiselle kumpusivat samoin pakkasmetsistä ja suomalaisesta maaseudusta. sinä kun sanoit tuntevasi tehtaan väkeä.

    Äänestä

  • merkittävän pioneeri kirjoitti:

    työn kehittäessään suomalaisesta traktorista ankarissa pakkastalvien metsissä ja kesän pellonraivauksissa legendaarisen maineen omaavan urakkakoneen joka valtaa ainavain suurempaa jalansijaa maailmalla. toivottavasti tämän pioneerityön oppeja ei hylätä ulkomaalaisen omistuksen taholta vaan nostetaan sitä erääksi vahvimmista valteista. jo nyt työllistävä vaikutus keski-suoimessa on erittäin merkittävä. olisin innokas kuulemaan vaarin mielipiteen miksei sisu autot koskaan saavuttanu samanlaista menestystä vaikka kait olivat hyvinkin läheisessä yhteistyössä traktoritehtaan kanssa ja lähtökohdat tuotteen kehittämiselle kumpusivat samoin pakkasmetsistä ja suomalaisesta maaseudusta. sinä kun sanoit tuntevasi tehtaan väkeä.

    Kuin tehtaat yhdistyivät , ja suurimmat sen asiakkaista olivat kunnat ja armeija , sisuissa käytettiin
    Gummingsin dieseleitä isoimmissa malleissa ja joissakin rols -roigen koneita. silloinen Valmet
    diesel teki valtavasti suunnittelutyötä oman moottorin ja sisun kanssa. Paikallisia kuorma-
    autoilijoita oli mukana projekteissa , tuloksista en tiedä , mutta kai se vaan kilpailu oli kovaa.
    Sittemmin Valmet (partek) olivat samaa konsernia ,ja moottoritehdas sai nimekseen
    SISU- DIESEL JONKA OMISTAA NYT Amerikkalainen acco.

    Äänestä

  • UPDATE_9005600 kirjoitti:

    Yli 40 000 tuntia tuli mittareihin 35 vuoden rupeemasta 7 traktoria meni läpi 25ha oli pinta ala karja
    Selkä leikattiin 2 kertaa, jne. Sinä tuut tänne irvisteleen jotain omias.
    Velat on maksettu , ja sulle ruoka tuotettu ,kateudelles en voi muuta , kun antaa neuvon mee lääkäriin.
    Muut työt tehtiin vielä päälle.
    Nyt maito litrassa on viljelijän palkkaa 6 senttiä. Senkin sinä ottaisit vielä pois , kateuttas.

    Tällä tilalla on vuodesta 60 ollut 4 eri traktoria. Pinta-alaa ollut yli 10 ha enemmän. Ja on noita kotieläimiäkin ollut. Nyt on remmissä kolmas sukupolvi tuosta vuodesta 60 lähtien. Mittaritunneista mee sanoon mitään kun pakkaa eri merkkeihin kertymään vähän eri tavalla... Kehtaako sitä tiedustella että mitkäs olivat vaarin uusimman hevosvoimat? Entä työllistikö tila yhden vai kaksi henkilöä?

    Äänestä

  • ylikoneistusta kirjoitti:

    Tällä tilalla on vuodesta 60 ollut 4 eri traktoria. Pinta-alaa ollut yli 10 ha enemmän. Ja on noita kotieläimiäkin ollut. Nyt on remmissä kolmas sukupolvi tuosta vuodesta 60 lähtien. Mittaritunneista mee sanoon mitään kun pakkaa eri merkkeihin kertymään vähän eri tavalla... Kehtaako sitä tiedustella että mitkäs olivat vaarin uusimman hevosvoimat? Entä työllistikö tila yhden vai kaksi henkilöä?

    kertoi jossain aiemmin, e siellä voi oikein selitellä koneiden hajoamisia.

    Äänestä

  • tehnyt urakkahommia kirjoitti:

    kertoi jossain aiemmin, e siellä voi oikein selitellä koneiden hajoamisia.

    Meinaan ei toi 6.500 tunteja koneeseen viidessä vuodessa ole kun 1.300 tuntia vuodessa?

    Äänestä

  • urakoita? kirjoitti:

    Meinaan ei toi 6.500 tunteja koneeseen viidessä vuodessa ole kun 1.300 tuntia vuodessa?

    puhuu mitä on kaauppa-autolla käydessä kuullu.

    Äänestä

  • urakoita? kirjoitti:

    Meinaan ei toi 6.500 tunteja koneeseen viidessä vuodessa ole kun 1.300 tuntia vuodessa?

    1300 tuntia on 130 kymmenen tunnin työpäivää maatilan töiden lisäksi, pelkkänä urakan ajona tuo ei nyt niin kova ole mutta tilalta tulee helpostikkin 8 tuntia työtä lisää

    Äänestä

  • sitte näät kirjoitti:

    1300 tuntia on 130 kymmenen tunnin työpäivää maatilan töiden lisäksi, pelkkänä urakan ajona tuo ei nyt niin kova ole mutta tilalta tulee helpostikkin 8 tuntia työtä lisää

    jos yksin hoitaa maatilaa, niin joutuu tekemään niitä paljonpuhuttuja pitkiä päiviä, mutta kahdella ihmisellä työt hoitaen en pidä isona tuntimäärää.

    Äänestä

  • UPDATE_9005600 kirjoitti:

    ETTÄ NIITÄ KÄYTETÄÄN. 6500 tuntia on ihan riittävä , yhdelle koneelle.
    565 alettiin ,502 oli toinen, siitä alkoi. Töitä sai siinä kotimainen teollisuus ja duunarit.
    Selkä leikkaukset vaati ergonomiaa , sitäkö kadehdit , melkoinen mulli oot.
    Työttömyyttä haluat , kadehdi pois toope.

    uudessa seelannissa ja eteläamerikas ajavat vuores miestä kohden tuon verran, koneill kymmenkertasesti ja miksi eivät ajaisi ajoillaan vaihtavat suotimet ja öljyt sekä suuttimet hammashinnan kuntoo tarkkailevat säännöllisesti jolloin ennakot pysyy kohrallansa eeikä siel juuri tapaa savuttavaa tattorii joten huollot tehdään ajois ja koneet kerää edullisia tuettomia tunteja

    Äänestä

  • sitte näät kirjoitti:

    1300 tuntia on 130 kymmenen tunnin työpäivää maatilan töiden lisäksi, pelkkänä urakan ajona tuo ei nyt niin kova ole mutta tilalta tulee helpostikkin 8 tuntia työtä lisää

    Ainaskin mulla tuo mittari on kierroslaskuri eli ei ole suinkaan kellonaika. Sen kun on tarkoitus kertoa mm huoltotarpeesta. Jos se on kellonaika niin on aikas eri asia huollon tarpeen kannalta pyöroitetäänkö klapisirkkeliä 1.200 rpm vai äestetään 2.000 rpm? Onko missään merkissä niin hölmösti tehtyä tuntilaskuria että on kello suoraan? Mulla ainaskin tulee mittariin ihan 8 tunnin työpäivän aikana 12-14 tuntia vähän riippuen?

    Äänestä

  • housus kirjoitti:

    uudessa seelannissa ja eteläamerikas ajavat vuores miestä kohden tuon verran, koneill kymmenkertasesti ja miksi eivät ajaisi ajoillaan vaihtavat suotimet ja öljyt sekä suuttimet hammashinnan kuntoo tarkkailevat säännöllisesti jolloin ennakot pysyy kohrallansa eeikä siel juuri tapaa savuttavaa tattorii joten huollot tehdään ajois ja koneet kerää edullisia tuettomia tunteja

    KUN EI TRACTOR DADA TUNNE TRAKTOREITA JOISSA HAMMASHIHNA OLISI, LIENEEKÖ TUO SITTEN JOKU ARSKAN SUUNNITTELEMA KONES JOTA SALAA HYÖDYNTÄVÄT MAATALOUDESSAAN, UUDESSA SEELANNISSA EI AINAKAAN KOVIN MAIRITTELEVIIN TULOKSIIN OLE PÄÄSTY AJOIVAT SITTE MILLÄ MERKILLÄ TAHANSA. MUTTA TOIVOTTAVASTI NÄET YHTÄ HUVITTAVIA UNIA TAAS....

    Äänestä

-

Äänestä

http://www.ptt.fi/dokumentit/tp115_2505091300.pdf

"Toisaalta velat ovat jakautuneet varsin epätasaisesti, eniten velkaantuneella
neljänneksellä tiloista on noin 80 % kaikista maatalouden lainoista."

"Viljelijöistä alle 35-vuotiaita oli vuonna 2006 vain 16 %, mutta
heillä oli 30 % maatalouden veloista. Vastaavasti 38 % viljelijöistä oli vähintään 50-
vuotiaita ja heidän osuutensa veloista oli noin 17 %."

Äänestä

-

Äänestä

-

Äänestä

Kommentoi aloitusta


vaikka.. kirjoitti:

matkaa on vielä vaikka Tanskalaisen tilan velkaantuneisuuteen niin lähestytään kovaa vauhtia..

"Maatilayrittäjien velkojen määrä kasvoi vuodesta 2004 vuoteen 2007 noin 39 000 eurosta 47 000 euroon maatilayritystä kohti. Samalla ajanjaksolla maatilayritysten verotuksessa laskettu varallisuus kasvoi lähes 12 000 euroa ja tulot liki 10 000 eurolla, joten ’keskimäärin’ tilanne on hallinnassa. Velkaantumisen riski piilee kuitenkin siinä, että velat kasautuvat tyypillisesti vain harvoille yrityksille. Kun lähes puolet maatilayrityksistä oli vuonna 2007 täysin velattomia, niin 10 prosentilla yrityksiä (noin 6400 yritystä) velkojen määrä oli yli 134 000 euroa ja viidellä prosentilla yli 220 000 euroa. Vuonna 2004 vastaava 10 prosentin raja oli 112 000 eurossa ja viiden prosentin raja oli 178 000 eurossa. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen julkaisemasta vuoden 2007 Maa- ja metsätalousyritysten taloustilastosta."

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu