Meillä molemmat vanhemmat aloittavat kokopäivätyöt elokuussa ja meillä on 2 alle 5-vuotiasta. Olemme päivähoitohakemukset jättäneet ja saaneet alustavaa tietoa ettei meille ole tarjolla kuin perhehoitopaikkoja syksyksi.
Me emme kuitenkaan halua lapsiamme johonkin epämääräiseen yksityiskotiin jonka tapahtumista ei voi olla koskaan mitään varmuutta ja lapsemme kaipaavat ikätovereidensa seuraa sekä esikoulumaisia virikkeitä.
Onko niin että jos ei kunta saa järjestettyä lapsiamme kunnalliseen päiväkotiin niin kunta hankkii paikat vaikka yksityisestä päiväkodista? Vai onko meidän pakko vaan laittaa lapsemme jonkun perhepäivähoito-mummon yksiöön homehtumaan aina koko päiväksi? Asutaan Vantaalla (jos sillä on vastauksiin jotain merkitystä).
Me emme kuitenkaan halua lapsiamme johonkin epämääräiseen yksityiskotiin jonka tapahtumista ei voi olla koskaan mitään varmuutta ja lapsemme kaipaavat ikätovereidensa seuraa sekä esikoulumaisia virikkeitä.
Onko niin että jos ei kunta saa järjestettyä lapsiamme kunnalliseen päiväkotiin niin kunta hankkii paikat vaikka yksityisestä päiväkodista? Vai onko meidän pakko vaan laittaa lapsemme jonkun perhepäivähoito-mummon yksiöön homehtumaan aina koko päiväksi? Asutaan Vantaalla (jos sillä on vastauksiin jotain merkitystä).
Vastaukset 25
Vanhimmat
Puhut tosi idioottimaisesti koulutetuista, ammattitaitoisista perhepäivähoitajista. Meilläpäin on kyllä niin, että jos tarjottu kunnallinen hoitopaikka ei kelpaa hoitopaikan voi etsiä ihan itse. Ja ihan oikea periaate onkin. Jokaisessa kunnallisessa hoitopaikassa niin päiväkodeissa, ryhmiksissä kuin perhepäivähoitopaikoissa tehdään varhaiskasvatusta kunnan omien varhaiskasvatussuunnitelmien pohjalta ja jokaiselle lapselle laaditaan myös oma henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma, joten missään hoitopaikassa lapset ei homehdu nurkissa vaan lasten kanssa tehdään paljon kaikenlaista ikäryhmään sopivia asioita perushoidon lisäksi.
pitää tyytyä siihen paikkaan, mikä kunnalliselta osoitetaan. Ja se voi olla perhepäivähoitaja. Meilläkin meinasi käydä noin, oltiin lykkäämässä pph:lle. Oon sen verran puistossa nähnyt niiden touhua (jotka meillä täälläpäin hommia tekee) että aloin hirveän soittorumban päiväkodin johtajalle. Saatiin sitten onneksi peruutuspaikka päiväkotiin. Jos ei oltais soiteltu, se olisi mennyt jollekin toiselle.
Meidän kunnassa pyritään toteuttamaan vanhempien toive päivähoitomuodosta. Aina se ei kuitenkaanonnistu, joten jos paikka ei vanehmmille kelpaa, he järjestävät sittenhoidon itse parhaakseen katsomalla tavalla.
Tuo asenne, mikä ap:llä on perhepäivähoitopaikkoihin on ikävä ja varsin yleinen.
Tietämättömyys pelottaa ja se on ihan ymmärrettävää. Päiväkoteihinkin kannattaa tutustua rauhassa etukäteen, katsoa onko siellä hoitajien toiminta päiväkodinpihalla jotenkin erilaista kuin perhepäivähoitajien leikkipuistossa. Omasta kokemuksestani voin sanoa, että hvyvin samankaltaista se on, paitsi että perhepäivähoitajat liikkuvat enemmän, kun taas päiväkotilaiset ovat enimmäkseen omien aitojensa sisällä, jota ulkopuoliset eivät näe kuin tuonti- ja hakutilanteissa.
Meidän kaupungissa perhepäivähoitopaikat ovat niitä kaikkein kysytyimiä, Enemmistö hakimuksista on sellaisia joissa he nimenomaan haluavat lapsensa pph:lle, mutta koska kaikkien ryhmät ovat täynnä, he "joutuvat" päiväkotiin. Ehkä tämä johtuu siitä, että meidän kaupunki on tehnyt pph:ta ja heidän toimintaansa näkyvämmäksi. Itse en keksi mitään mitä mailtä puuttuisi sellaista mitä päiväkodeilla on, päinvastoin, mahdollisuuksia on enemmän. Eskari-ikäiosen paikka on kuitenkin päiväkodissa,jotta kouluun lähtö on sitten helpompaa kun on tottunut suureen ryhmään omine hierarkioineen. Meidän perhisten "isot" saavat ikäistään seuraa lähinnä oman tiimin muista lapsista, seurakunnan kerhoista, retkillä ym. Se ei välttämättä kuusivuotiaalle enää riitä, jotta osaavat sitten koulussa toimia jäämättä muiden jalkoihin.
En yritä dissata perhepäivähoitajia tai niiden työtä. Tottakai Teitä on hyviä niinkuin on myös täysin väärällä alalla olevia laiskoja ilkimyksiä. Aivan niinkuin on ihmisiä joka alalla, joten siitä on nyt turha tässä ketjussa marista. On kiva lääkäri ja huono lääkäri, on hyvä bussikuski ja huono bussikuski, on kiva kaupan kassa ja törkeä kaupan kassa jne. Such is life!
Mutta minä haluan laittaa omat lapseni päiväkotiin joiden toiminta on valvottua ja ammattimaisempaa. Silloin kun ei ole jatkuva huoli lapsestaan elämä maistuu (ja työt) vaan paremmalta. Meillä esikoinen oli 1-3vuotiaana päiväkodissa ja kaikki toimi OK.
Perhepäivähoitaja ei ole mikään täydellinen "äiti teresa" robotti. Sillä on huonoja päiviä, sairastelee ei nappaa jne. Päiväkodissa riski on jakautunut useammalle aikuiselle. Jos jollain on kuukauden vittumaisin päivä hän voi antaa muiden hoitajien hiukan tukea, ihan niinkuin muissakin työpaikoissa. Rakennusmies Rane saa nukkua maanantait työmaakopissa krapulaa pois, mutta työkaverit tietää etä se loppuviikon on ryhmän ahkerin. Mutta mitä jos pph:lla on ollut uneton yö, vettä sataa ja laskupino vainoaa? Ottaako sairaslomaa vai yrittääkö pinnistää raskas päivä lasten kanssa?
Ajatuksena se ei vaan toimi meille. Mieluummin vien ja haen koulumaisesta kunnallisesta hoitopaikasta lapseni joka päivä, kuin pimputtelen lähiökerrostalon ovikelloa jännittäen kuka ja minkä näköisenä avataan...
Vastasit hauskasti:)
Kyllä meitä valvotaan. Naapurit, leikkipuiston muut ihmiset, kaikki ihmiset joita tapaamme likkuessamme, toiset pph:t, pph:nohjaaja, vanhemmat ja etenkin lapset, joita kyllä näkee jos kaikki ei ole hyvin. Olemme näkyvillä paljon, päivittäin, emmekä porukassamme tietyssä tilassa poissa muiden silmistä. Olemme näkyvillä aamuisin lapsia tuotaessa ja kun lapsia haetaan, emme voi piiloutua nurkan taakse. Tiedämme kaiken mitä lapset ovat päivän aikana tehneet, oppineet, kertoneet, miten leikit ovat sujuneet jne. koska vuoromme eivät vaihdu välillä. Vastaamme itse koko päivästä ja kaikesta tekemisestä, emme voi piiloutua tietämättömyyden taakse. Valtakunnallinen varhaiskasvatussuunnitelma koskee ihan yhtä lailla meitä kuin kaikkia muitakin varhaiskasvatuksen parissa työskenteleviä. Samalla lailla meillä on eritelty eri orientaatiot jotka tulee toteuttaa, arvioida ja kirjata.
Meitä on kaupungissamme perhepäivähoitajina mm. lähihoitajia, sosionomeja, erityisohjaajia, ammattitutkinnon suorittaneita perhepäivähoitajia, pitkän kokemuksen omaavia ja kotiäitejä. Osa on halunnut vaihtaa päiväkotimaailman kotona työskentelyyn huonon ilmapiirin ja nokkimisjärjestyksen takia, osa muuten vaan. Osa on tähdännyt tähän ammattiin alusta asti. Osa vain kokeilee muutaman vuoden ja jos ei toimi lähtee muihin töihin. Ammatillisuutta tai ammattitaidottomuutta on molemmissa hoitomuodoissa, pelkkä teoriatieto ei takaa pitkää pinnaa tai empatiakykyä.
Lapsi on paras mittari siinä onko hoitopaikka hyvä vai huono. Avoimuus, kunnioitus ja luottamus molemmin puolin lasten parissa olevean kanssa on erityisen tärkeää niin lapsen kannalta kuin toimivan hoitosuhteenkin takia.. Lapset vaistoavat epäilyksenkin siemenen.
Koska näytät olevan mielipiteesi kuitenkin jo muodostanut toivotan sinulle onnea päiväkotipaikan saamiselle. Ahkera soittelu päivähoitotoimistolle voi tuottaa tulosta, ainakin kannattaa jäädä jonoon, jos muuten ei paikkaa saa.
ps. Kirjoitusvirheeni johtuvat kipsatusta sormesta. Onneksi meilläkin toimii lapsille varahoito, jos/kun olemme sairaslomalla.
Pakko vielä lisätä
Ei tarvitse jännittää kuka oven avaa perhepäivähitoon mennessä. Sehän on se sama hoitaja joka ikinen kerta. Näkökin on varmaan sama, jos pidät kiinni sovituista hoitoajoista etkä mene sinne miten sattuu. Perhepäivähoidon ohjaaja on määritellyt ja tarkistanut perhepäivähoitopaikat tilat ja neliöt, jotta ne vastaavat tarvetta. Tuskin kukaan voisikaan yksiösssä työskennellä ja asua.
Pph ei ole robotti tai äiti teresa. Joskus voi ottaa vähän rennommin, lähteä lasten kanssa vaikka mato-ongelle tai viettää muuten vaan välillä rauhallisempi, kiireeetön päivä ilman turhaa hössötystä. Ei jokaisen päivän tarvitse olla täyttä tehoa ja suorittamista. Elämäähän tämä vain on, iloineen, suruineen, mitä sitä lapsiltakaan salaamaan. Samalla sitä ymmärtää, että joskus voi jollakin lapsella olla huono päivä, tai ainakin se on alkanut huonosti, kun herätetään kesken unien ja roudataan saman tien täyteen hulinaan ja vauhtiin. Vanhemmat myöhästyivät töistä, kuravaatteet olivat vielä märkiä, tavarat hukassa ja vanhemmat purkivat samalla kiukkunsa "viivyttelevään ja uniseen" lapseen. Aamua voi jatkaa vähän iisimmin.
Nyt lopetan. Pääsin vain lempiaiheeseeni :)
veisi lastani hoitajalle joka on menossa heidän kanssa mato-ongelle....hirvittävä riski sattua jotain pahaa.
Toivottavasti heiti vain vitsinä?
Ei ollut vitsi. Olemme käyneet hoitolasteni kanssa mato-onggella joka kesä, ja pilkillä talvisin. Olemme myös retkeilleet teattereissa, kirjastossa, erilaisissa näyttelyissä, käyneet ulkona syömässä, paistaneet makkaraa nuotiolla, rakentaneet laavua metsässä, uimahallissa, uimarannalla jne.
On kerran yksi äiti ollut samaa mieltä kuin sinä. Hänen lapsensa oli varahoidossa retkiemme ajan. Vein hänet sinne lähtiessämme retkille ja hain pois tultuamme. Äidin toiveesta.
onkin ihan hienoja juttuja ja toivottavia (retket metsässä, teatteri, kirjasto, niitä tekee meidänkin hoitaja) ....Mutta mato-onkiminen (koukut, vesi ja neljä pientä kersaa) on hirvittävä ajatus. En myöskään antaisi lastani hoitoon mikäli olisivat menossa järvelle tahi muuhun oikeaan veteen uimaan(kahluu allas omassa pihassa riittää). Hauskaa saa pitää, mutta tietoisten riskien ottaminen on vaarallisen tyhmää hoitajalta.
Se taas riippuu paljon siitä millainen lapsiryhmä mukana on, onko laiturilla onkiminen tai uiminen jotenkin riskialtista. En minäkään sinne menisi esim. neljän kaksivuotiaan kanssa. Mutta tuttujen lasten, joiden kanssa minulla on ollut pitkä hoitosuhde ja kenen käytöstä osaaan jo ennakoidakin on eri asia. Tietenkin kaikkien näiden onki- ja uimareissujen aikana ryhmäni pysyy koko ajan lähettyvilläni eivätkä he ui keskenään. Onkien kanssakin istutaan kaikki vierekkäin eikä kukaan hosu koukkujen ja siimojen kanna. Aivan rauhallisia ja leppoisi nämä retkeni ovat olleet. Kalaakin olemme lasten iloksi saaneet, yhdessä sitten ne valmistaneet ja maistelleet.
Ymmärrän kyllä että et ventovieraan aikuisen kanssa laskisi lastasi kolmen muun lapsen kanssa ongelle tai uimaan.
Minun ryhmäni lasten vanhemmat taas päin vastoin odottavat milloin taas menemme näihin juttuihin. Tuntevat minut, ryhmäni ja sääntöni. Ovat saaneet kuulla lasten ja minun kertomanani ja valokuvien muodossa retkiemme sisällöstä vielä jälkikäteenkin.
Ehkä tässä vaikuttaa sekin, että tällä paikkakunnalla vesi, laiturit, ja uimaranta ovat oleellinen osa lähiympäristöä. UImataidon opettamista pidetään arvossa, sillä se on täällä ensiarvoisen tärkeää.
Vaikka uimakoulurymissä saattaa olla toistakymmentä täysin vierasta 4-vuotiasta lasta yhden uimaopettajan kanssa, ei muista koskaankuulleeni että siellä olisi sattunut tapaturmia, hukkumisista puhumattakaan. Lapset tottelevat "vierasta" ohjaajaa ihan eri tavalla kuin käyttäytyvät omien vanhempiensa kanssa. Laittaisitko lapsesi uimakouluun?
Mutta valintahan on vanhempien. Ei kenenkään lasta viedä rannalle, uimahalliin, ongelle tms. ellei siihen ole vanhempien suostumusta. Paikkakunnallamme lasten varahoitopaikkana on läheinen päiväkoti, jonne on matkalla helppo jättää lapsi, jolla ei ole lupa lähteä näihin tapahtumiin mukaan.
Sinulla! Itsekin olen päiväkotiryhmäni kanssa tehnyt onkiretkiä. Ryhmässä oli n. 5-6 lasta (yli 5 v.), suurin osa oli jäänyt jo kesälomalle. Kaverinani oli nuori kesäharjoittelija. Ranta oli matala ja lapset koko ajan silmissä, joten mitään vaaraa ei ollut. Omien lasteni ollessa 6, 7 ja 9-vuotiaita olimme kerran Aurinkomatkojen matkalla. Siellä eräs oppaista (oli pohjakoulutukseltaan lto) toimi Tenavakerhon vetäjänä. Tällä oppaalla saattoi oli 25-30 lasta rantaretkillä ja hän yksin valvomassa!!! Lasteni kanssa olin kerran yhdellä Tenavakerhon vesipuistoretkellä, mutta näille rantaretkille en olisi uskaltanut lapsiani päästää.
en menisi takuuseen tuosta päiväkodin ihanuudesta tai turvallisuudesta. itse olen työskennellyt pphoitjana 25v. pphoitajan ammattitutkinnon käynyt ja nyt lastenohjaajan paperit tulossa.
meille on toitotettu, että aina pitää tietää mitä lapset tekevät ja seurata heidän toimintaansa.
meillä on uusi päiväkoti valmistunut ja 3v. lapsenlapseni on siellä hoidossa.
viimeviikolla hän putosi keinusta ilmeisesti toisen lapsen tönäisemänä, mutta hoitajat eivät olleet huomanneet tilannetta, koska olivat toisessa päässä pihaa.
nämä pienet olivat ilman valvontaa keinumassa ja lastaan tullut hakemaan vanhempi oli sanonut hoitohenkilökunnalle, että keinujen alla makaa tyttö naama veressä.
kukaan ei tiedä mitä oli tapahtunut koska lapsia ei tarkkailtu.
ja kävi ilmi, että edellisellä viikolla oli 2v. poika pudonnut isojen lasten puolella korkeasta kiipeilytelinteestä, vaikka päiväkodissa on 1-2v. puoli aidattu.
ilmeisesti portti oli auki ja jälleen valvonta petti.
minun ryhmässäni on lapsia joita vanhemmat eivät missään tapauksessa halua päiväkotiin, vaikka nyt olisi mahdollisuus vaihtaa, että saataisiin 1v. pphoitoon.
Ihmettelen viestissäsi vielä sitä, että mitä ihmeen esikoulumaisia virikkeitä alle viisivuotiaat lapsesi oikein tarvitsevat. Esikoulujutut ovat eskareille eli noin kuusivuotiaille. Toki nuoremmatkin lapset tekevät kaikenlaisia juttuja -piirtävät, maalaavat, muovailevat, satuilevat, loruilevat, askartelevat, jumppaavat ym.ym. Näitä kaikkea ja paljon muuta tehdään kaikissa hoitomuodoissa.
Voi kunpa saisin sinut omille lapsilleni hoitajaksi! Kuulostaa aivan ihanteelliselta.
Minusta on omituista, että kouluttamattomat (ainakin lastenhoitoalalle) vanhemmat voivat edellytää lastensa hoitajalta mitä ihmeellisimpiä koulutuksia. Jos minä osaan toimia lasteni kanssa ilman erityisammattitutkintoja, niin osannee joku muukin. Tosin niistä päiväkodeissa harjoittelijoina toimivista yläastelaisista en olisi niinkään varma, onneksi niitä ei perhepäivähoidoissa ole.
ja ihan vanhempien suostumuksella.
Että vaikka itse olen lastentarhanopettaja päiväkodissa, en ikimaailmassa haluaisi omaa lastani päiväkotiin (ainakaan alle 4-vuotiaana!) koska olen nähnyt vuosien varrella sen karun totuuden joka lähes jokaisessa päiväkodissa tänä päivänä näkyy: aivan liian suuret ryhmät, stressaantuneet työntekijät, hirveä meteli, jatkuvaa komentelua, lapsia ei ehditä huomioida yksilöllisesti ollenkaan (kun lapsi itkee -> harvoin ehtii lohduttamaan paikan päälle kun on vaikkapa juuri vaihtamassa vauvan vaippaa tai pukemassa viittä kaksivuotiasta), toiminta on melko aikuisjohtoista lapsilähtöisistä puheista riippumatta. Olen perehtynyt varhaiseen vuorovaikutukseen, jonka laadusta riippuen lapsi kasvaa ja kehittyy sosiaalisesti ja emotionaalisesti. Ilman vastavuoroista aikuista, joka on koko päivän ajan joka hetkellä vastaamassa lapsen tunteisiin, lapselle ei kehity normaalia tunne-elämää,empatiakykyä tai oikeanlaisia sosiaalisia taitoja.
Joten ymmrrä hyvä ihminen se pointti, jota lapsesi saa perhepäivähoitajalla: yksilöllistä huomioimista, syliä kun lapsi sitä tarvitsee, lohdutusta ja luultavasti henkilökohtaista toimintaa kuten satujen lukemista, lasten kysymyksiin vastaamista jne. Päiväkodissa sellaista ei ehditä tehdä, hyvä kun perushoito ja päivärytmi pystytään järjestämään nykyisillä resursseilla!! Itse mieluummin suon lapselleni välittävän ja huolehtivan hoitajan, kuin hirveän kiireisen hoitoympäristön jossa tärkeintä on opettava askarteluhetki tai laulutunti. Mikä on lapsen kasvun kannalta tärkeämpää??
"Päiväkodissa sellaista ei ehditä tehdä, hyvä kun perushoito ja päivärytmi pystytään järjestämään nykyisillä resursseilla!! Itse mieluummin suon lapselleni välittävän ja huolehtivan hoitajan, kuin hirveän kiireisen hoitoympäristön jossa tärkeintä on opettava askarteluhetki tai laulutunti. Mikä on lapsen kasvun kannalta tärkeämpää??"
Olen myös lto ja ent. pph...kun pistetään hommat rinnakkain, tykkään enemmän pph hommasta!
"oma tupa, oma lupa"...kerkeän olla lasten kanssa paljon paljon enemmän kuin lto:na.
Saan antaa syliä silloin kun on tarvis, enkä jonotuslapun mukaan. Minulla on aidosti aikaa jutella lasten kanssa, vaikka vain yhden...en tarvitse mitään äkkiä äkkiä valmiiksi painokoneesta kortti, voimme tehdä rauhassa ja nauttien kaikki jutut.
Mun entinen hoidokkini valitsi samna uran kuin minulla, hän valmistuu nyt ensiksi lähihoitajaksi ja aikoo jäädä kotiinsa hoitamaan lapsia, koska muistaa meillä olo aikansa ihanana!
Massahoitoa mitä massahoitoa päiväkodissaa ja joo, alle 5v ei tarvitse eskarimaisia virikkeitä eikä niitä edes ehditä antaakkaan!
Ei kannata tässäkään yleistää. Löytyy myös motivoituneita ja jaksavia päiväkodin työtekijöitä. Ja ainakin meillä ehditään lukea ja sylitellä. Mutta kyllä se homma välillä on sellaista ettei yksilöllisyyttä ehdi huomata esim. jos joku työntekijä on pois, mutta muuten teemme kaikenlaista lasten kanssa ja pyrimme toimimaan pienryhmissä. Perhepäivähoitajat ovat kullanarvoisia etenkin pienten lasten hoitajina, mutta siinä on tietysti perheen kannalta se, että täytyisi löytyä se oikea hoitaja juuri kyseiselle perheelle ja lapselle. Ikävää molemmille osapuolille, jos kemiat eivät yhtään kohtaa ja tulee jotain eirpuraa välille. Päiväkodissa ei välttämättä tarvitse hoitaa keskusteluja ym. työntekijän kanssa, jonka kanssa ei tule toimeen.
Aloitukseni sai näköjään monet pph:t barrikadeille puolustamaan omaa työtään. Sylit ja onkireissut... söpöä.
Se että tarpeemme/ajatuksemme eivät kohtaa johtuu varmaankin siitä etten etsi lapsilleni vara-isää tai korvike-äitiä. Ne heillä jo on.
Jotkut teistä ihmettelee mun toiveita "eskarimenosta"? Lähinnä tarkoitan samanikäisten vertaistukea päiväkodissa. Yhdessä tekemistä, piirtämistä, laulamista, leikkimistä tms. ikätoverieden kanssa. En oleta että he aloittaisivat aapisen lukemisen jne. Tilanteita kun kysyn lapsilta miten päivä on mennyt? He kertovat rakentaneensa hiekkakakkuja tai leikkineensä hippaa Pekan, Villen, Minnan ja Hannan kanssa. He kertovat jutelleensa uusien kavereiden kanssa starwarsista, bakuganeista, lemmikeistä ja videopeleistä. En haluaisi kuulla heidän kertovan olleensa pph-tädin kanssa kauppatorilla, kalastamassa tai piknikillä. Sellaiset asiat he tekevät perheensä, mummin&ukin, ystäväperheiden ja serkkujen kanssa "vapaa-ajallaan".
Pidän todennäköisyyslaskelmista(pokeri), myös tärkeiden päätösten pohjaksi. Kuinka todennäköistä on että löytäisin hyvän pph:n ensimmäisellä, toisella tai kolmannella yrittämisellä? Niin... se on hyvin epätodennäköistä. Mitä kun kemiat eivät kohtaa? Sama rumba uudestaan ja selitetään lapsille että uusi täti ei ollutkaan sopiva ja huomenna sinut viedään taas uuteen hoitopaikkaan.
Jokainen vanhempi voi miettiä vaikka jotain entistä tai nykyistä työpaikkaansa jossa oli esim. yli 30 työntekijää. Kaikki työntekijät erottavat oikean ja väärän, eiks niin? Kuvitellaan että heillä kaikilla olisi suoritettuna joku sos-alan koulutus. Olisit tuntenut heidät kaikki työpaikalta esim. kuukauden verran. Nyt sinun tulisi antaa lapsesi jollekin heistä päivähoitoon vuodeksi. Helppoa? Kaikki 30 sanoisivat pystyvänsä ja nauttivansa hommasta. Tuossa vaikka sulla on valinnanvaraa, ei edes potentiaalisia hoitajaehdokkaita varmaan 3 enempää löytyisi. Miten sitten olisi edes teoriassa mahdollista että kunnan tantan ensimmäiseksi löytämä ihminen olisi lapsillenne hyväksi? Vai onko niin että perheet tyytyy ja luottavat siihen ekaan tai toiseen?
Jotkut pph:t kirjoittivat miten tarkasti he noudattavat kasvatustavoitteita. Kaikki vanhemmat ja hoitajat varmasti noudattavat jossain määrin yhteneväisiä kasvatusperiaatteita. Olen puistossa nähnyt perhepäivähoitajia. Keskustellutkin muutaman kanssa. Ei ainakaan heistä kukaan sopisi(kelpaisi) minun lapsilleni, koska heillä oli ihan vääränlainen maailmankatsomus ja arvot. En viihtyisi kauan heidän seurassa joten en voisi lapsianikaan heidän vaikutuspiiriin pitkäksi aikaa jättää.
PPH:t ovat tietenkin tavallisia ihmisiä. Katsellessani leikkipuistossa äitejä ja perhepäivähoitajia lastensa kanssa olen huomannut pystyväni alle 5minuutissa bongaamaan ketkä aikuiset ovat omien lastensa kanssa ja keillä on perhepäivähoitosuhde, vaikka kukaan ei puhuisi sanaakaan. Mistäköhän tämä johtuisi?
Tähän on hyvä lopettaa, jalkapallo-ottelu just alkoi.
Mutta kaikki pph:t ja muutkin toivottakaa minulle onnea jotta saamme päiväkodista paikan;)
Viestisi on jotenkin sekava. Maailmankatsomus? Kai se jokaisella aikuisella onkin omanlaisensa. Hoitoon liittyvistä asioista ja kasvatusasioista keskustellaan vanhempien kanssa, jotta kasvatuskumppanuus toimisi. En ymmärrä miten pph ja päiväkodin hoitajat olisivat tässä jotenkin eri asemassa. Ja tietenkin puistossa näkyy kuka on lapsen vanhempi ja kuka hoitaja. Miksei näkyisi? Ei pph olekkaan lapsen vanhempi -suhde on hoitosuhde. Ja harvalla vanhemmalla on 3-4 pientä lasta mukana puistossa. (Tai keski-ikäisellä tädillä vauva rattaissa/kainalossa.) Et halunnut varaäitiä/mummia lapsillesi, mutta tunnut odottavan sitä puiston pph.lta. Ja kyllä puiston lapset ovat samanlaista vertaisryhmää lapsille kuin päiväkodissakin. Tervemenoa päiväkotiin lapsillesi. En ole kaltaistasi ihmistä mielipiteineen vielä työuralleni tavannut -onneksi.
"He kertovat jutelleensa uusien kavereiden kanssa starwarsista, bakuganeista, lemmikeistä ja videopeleistä."
Ai kaupallisen roinan mainostaminen on sun maailmankatsomuikseen sopivaa, ei torilla tai ongella käyminen?
Toisekseen, jos sulla käy oikein huono tuuri, se päiväkoti, johon lapsesi suvaitset viedä, saattaa olla täynnä nuoria hoitajia, ja se rumba saattaa olla kuule melkoinen silloi...niitä lähtee vauvalomalle ja opiskelemaan ja ne vaihtaa työpaikkaa muuten vaan...hoitajat saattavat vaihtua kolmenkin kuukauden välein!
Mites silloin suusi pistät!
Ja lueppas täältä, hoitajien tarkoitus, on se sitten päiväkoti tms , on tukea kotikasvatusta!
Jokaikisessä suomalaisessa hoitopaikassa on tehty/tehdään tämä!
Niin tehdään pph:kin, saat nipun papereita täytettäväksi ja siellä "udellaan" kaikki mahdollinen!
Hoitajat tekevät niinkuin PERHE haluaa ja jos perhe ei osaa/pysty/kykene...silloin autetaan!
Mistä ihmeestä sulla on noin vanhanaikaiset ,mielikuvat!
http://varttua.stakes.fi/FI/Sisallot/Vasu/vasu_asiakirja.htm
http://pre20031103.stm.fi/suomi/pao/julkaisut/paosisallys139.htm
pph:ksi...
pitäisi opiskella pph:ksi...katsoppas vaatimuksia...
TUTKINNON PAKOLLISET OSAT:
Kasvatustietoisuus, kasvatuskumppanuus ja yhteistyötaidot
- kasvatusnäkemykset ja ihmiskäsitykset
- kasvatuskumppanuus
- vuorovaikutustaidot
- moniammatillinen yhteistyö
Varhaiskasvatus
- toiminnan suunnittelu
- sisällölliset orientaatiot
- luovat toimintamenetelmät
- kehityspsykologia
- itsetunnon tukeminen ja ratkaisukeskeiset menetelmät
Terveys, turvallisuus ja ruokahuolto
- elintarvikehygienia
- lasten sairaanhoito
- EA 1
- kodinhoito, puhdistus ja kestävä kehitys
- ohjaaminen ja tukeminen
TUTKINNON VALINNAISET OSAT:
Erityistä tukea tarvitseva lapsi
- huolen puheeksi ottaminen
- erityispedagogiikan kohderyhmät ja niiden kuntoutus
- tukiviittomat
- aivojumppa
Allergisen ja erityistä ruokavaliota noudattavan lapsen hoito
- allergiasaneeraus
- allergiat ja erityisruokavaliot lapsen hoidossa
- diabeteslapsen hoito
Monikulttuurisuus
- kulttuurientuntemus
- maahanmuuttajalapsi päivähoidossa
- maahanmuuttokriisi lapsen kannalta
Yrittäjyys
- liikeidea ja sen kehittäminen
- yritystoiminnan aloittamisen asiakirjat
- tulo-ja menoarvio
- markkinointi
ja saatte siihen tuke siten, ettei paljoa ole eroa kunnalliseen maksussa, lähes kunnllisen tasoa. Ja koska haluatte päiväkotiin lapsenne, niin muutaman kympin lisämaksulla se onnistuu.
Vantaalainen lapsi saa vähintään kokopäiväpaikassa
-yksityisen hoidon tukea 137,33€ kk
-lapsikohtainen kuntalisä 3v-6v 430,00€ kk
Perhe maksaa 233€ kk
Toki riippuu yksityisestä päiväkodista tai ryhmiksestä, he voivat ottaa hieman eri taksoilla, soittokierros jne.
Kerran työpaikalleni yksityiseen päiväkotiin tuli äiti ja pieni lapsi käymään.
Äiti kertoi että kunnallista hoitopaikkaa ei ole ja he saavat valita Vantaan kolmesta yksityisestä (siihen aikaan)
päiväkodista mihin haluavat laittaa ja joissa oli silloin tilaa. Perhe maksaa vain sen mikä menisi kunnallisessakin, Vantaa maksaa erotuksen äiväkodille, koska ei itse pysty järjestämään paikkaa.
Onnea sopivan hoitopaikan saamiseen, vanhemmilla on vaihtoehtoja mihin vievät lapsensa.
Eräästä päiväkodista soitettiin ja saimme molemmille muksuille paikat. Kiitos "lapset ovat ihania" nimimerkille luvuista. Tuo oli alkuperäinen kysymykseni. Hauskaa juhannusta myös kaikille perhepäiväpäivähoitajille.
Hienoa! Onnea päiväkotipaikasta ja hyvää Juhannusta teillekin.