Pahoinpitelyoikeudenkäynnissä vastapuoli väitti minun myös lyöneen ja näin väitti myös hänen syytteessä oleva kaverinsa. En ollut kyllä lyönyt häntä.
Poliisin esitutkintapöytäkirjassa poliisi oli kirjannut todistajan myös nähneen tällaista.
Poliisikuulusteluissa hän ei enää tällaista kertonut ja samoin käräjäoikeudessa.
Vastapuolella ei ole esittää lääkärintodistusta.
Silti syyttäjä vaati minullekin rangaistusta pahoinpitelystä ja hän todistelee tuota syytettyjen väitteillä sekä esitutkintapöytäkirjan merkinnällä.
Oma asianajajani vetosi loppulausunnossaan todistajan lausumaan oikeudessa, kuulustelupöytäkirjaan sekä siihen, että vastapuolen lääkärintodistuksessa ei ole mitään lyömiseen viittaavaa.
Poliisin esitutkintapöytäkirjassa poliisi oli kirjannut todistajan myös nähneen tällaista.
Poliisikuulusteluissa hän ei enää tällaista kertonut ja samoin käräjäoikeudessa.
Vastapuolella ei ole esittää lääkärintodistusta.
Silti syyttäjä vaati minullekin rangaistusta pahoinpitelystä ja hän todistelee tuota syytettyjen väitteillä sekä esitutkintapöytäkirjan merkinnällä.
Oma asianajajani vetosi loppulausunnossaan todistajan lausumaan oikeudessa, kuulustelupöytäkirjaan sekä siihen, että vastapuolen lääkärintodistuksessa ei ole mitään lyömiseen viittaavaa.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Tässä faktaa:
Tärkeät toisiinsa sidoksissa olevat periaatteet ovat suullisuus-, välittömyys- ja keskitysperiaatteet: tuomion perustaksi saa ottaa vain sen aineiston, mitä oikeudenkäynnissä on suullisesti esitetty tai välittömästi havaittu, ja käsittely tulee tapahtua ilman viivytystä ja mieluiten yhdessä yhtäjaksoisessa menettelyssä.
On vaikea uskoa, että pj ohittaisi todistajan lausunnon.
Kyseessä lienee lievä pahoinpitely. Todennäköisesti syyte siitä tullaan hylkäämään, koska lääkärinlausuntoa vammasta ei ole esitetty, eikä todistaja ole asiasta oikeudessa kertonut ja epäilty on asian kiistänyt.
Aloittaja on ilmeisesti nyt sotkenut asioita. Poliisikuulustelu on se tapahtuma, mistä tehdään esitutkintapöytäkirja, eli siihen kirjataan todistajan lausunto. Rikosilmoitukseen on ehkä merkattu todistajan nähneen lyömisen, mutta sillä ei ole merkitystä, mitä todistaja ´kentällä´poliiseille kertoo nähneensä.
Todellakin sotkin asioita.
Partiossa ollut poliisi kirjasi tämän raportiin paikanpäällä.
Poliisin tutkintailmoitus on lähinnä poliisin oma työkalu, jossa on kirjattu havainnot esimerkiksi liikenneonnettomuuspaikalla.
Jos syyttäjä tutkintailmoitukseen perustuen yrittää kumota todistajanlausuntoa oikeudessa hän tietää häviävänsä. Syytteen nostaminen "varmuuden vuoksi" ei ole hyväksyttävää.
Odota oikeuden päätöstä ja tee kantelu syyttäjästä.
Matti Myyrä näyttääkin olevan yksi tämän palstan änkyröistä. Kyllä syyttäjällä on perusteet esittää syyte pahoinpitelystä.
Ovathan sekä epäillyn vastapuoli, että hänen kaverinsa kertoneet tuoreeltaan paikalle saapuneelle poliisipartiolle pahoinpitelyn tapahtuneen.
Syytetyn vastapuoli pitäytyi edelleen kertomuksessaan oikeudessa asianomistajana, mutta todistaja oli muuttanut kertomustaan.
Nyt herääkin kysymys, että mistä on kysymys, kun kertomus muuttui, mikä siihen vaikutti ? Ehkä syyttäjä kyseli sitä jo oikeudessa. Ehkä ennen oikeudenkäyntiä tapahtuikin uusi rikos, esimerkiksi yritetty yllytys perättömään lausumaan tuomioistuimessa, RL 15:5 §.
Jos syyttäjä ei olisi esittänyt syytettä, ei tähän epäilyyn olisi päästy edes käsiksi.
Poliisien tutkintaraporteissa on monesti kaikenlaista puutaheinää, jotka sitten tarkentuvat tai muuttuvat myöhemmin.
Silti on hyvä, että siellä liikaa kuin liian vähän tietoa.
Hyvin tyypillinen tilanne on esimerkiksi pikkutunneilla riidan seurauksena tapahtunut nujakka, jossa poliisi haastattelee paikallaolijat. Tällöin sivusta seuranneet saattavat myönnellä toisen osapuolen kertomusta sen enenpää ajattelematta tai epämääräisesti ja poliisi kirjaa ne tutkintailmoitukseen.
Kuulustelussa henkilö sitten kertoo, ettei todellisuudessa nähnyt mitään.
Tämän vuoksi tutkintailmoitukseen pitää suhtautua hyvin kriittisesti. Todistaja ei välttämättä ole edes kertonut tutkintailmoituksessa väitettyä asiaa vaan virhe on poliisin kynästä.
Näin voi tietysti ollakin, mutta voi olla myös tuo RL 15:5 §
Tutkintailmoituksessa oleva ristiriitainen lausuma todistajakertomuksen suhteen ei tuota ole.
Faktaa on se, mitä todistaja oikeusistunnossa kertoo.
Onko syyttäjä tehnyt virheen on arvioitava kokonaisuutena.
Tietysti syyttäjällä on oikeus syyttää, sillä syyte perustuu siihen, että hän vaatii oikeudessa asianomistajaa kertomaan totuusvakuutuksen nojalla. Näin varmaan on tapahtunutkin. Oikeudella on vapaa harkinta, ketä se uskoo ja minkä päätöksen se antaa.
Ehkä käräjöinnin jälkeen syyttäjältä lähteekin poliisille tutkintapyyntö siitä, miksi todistaja on muuttanut kertomustaan matkan varrella ja onko siinä syytä epäillä rikosta. Vai, eikö siinä ole mitään ristiriitaa, että tänään se löi ja huomenna ei lyönytkään.
Kaikki on mahdollista ja luonnollisesti kokonaisuus ratkaisee.
Varmasti kaikki näkemykset tässä keskusteluketjussa lukuunottamatta noita paria epäasiallista ovat tulleet esille.
Poliisikuulustelussa pyritään kyllä selventämään asioita.
Mikäli paikanpäällä tehdyssä tutkintaraportissa on selkeä ristiriita myöhemmin kuulustelussa kerrotun kanssa tätä pyritään täsmentämään ja selvittämään.
Monesti selvyyttä ei saada asiaan, joka siirtyy syyttäjän syyteharkintaan.
Oikeudessa kerrotulla on eniten painoarvoa.
Olisi hyvä, että ihmiset ymmärtäisivät tällaisen, jottei syntyisi suuria tunteita kun oikeuden päätös onkin aivan toisenlainen mitä uskoi ja kuvitteli.
Oletko sä se Paviaani mikä ajaa tyttöpyörällä
Voitosta tai sijoituksesta ei ole tietoa, mutta miesten fillari paviaanilla on:
http://images.supersport.co.za/ClubLabNews050727BaboonTrek.jpg