Minulla on ikäänkuin suhde tuohon säiden Jumalaan, Esteriin. Seuraan sääilmiöitä laajemmaltikin kuin Suomen osalta ja olen ainakin väliaikaisesti todennut seuraavaa:
Suomenkin sää on koleampaa kuin kasvihuoneilmiö edellyttäisi.
Paikallisia kylmyyksiä, tulvia ym. on Keski-Euroopassa ja USA:ssakin.
Keväämmällä kerroin luonnon kyvystä sitoa tuota haitallista hiilidioksidia. Kylmä, tai ehkä paremmin sanottu kylmempi vesi sitoo enemmän tuota saastetta.
En ole mikään säätieteilijä, mutta tuommoiselta tuntuu. Onko märkää ja viileämpää vielä tulossa? Ovatko hirmumyrskyt Karibian seudulla vähäisemmät?
Suomenkin sää on koleampaa kuin kasvihuoneilmiö edellyttäisi.
Paikallisia kylmyyksiä, tulvia ym. on Keski-Euroopassa ja USA:ssakin.
Keväämmällä kerroin luonnon kyvystä sitoa tuota haitallista hiilidioksidia. Kylmä, tai ehkä paremmin sanottu kylmempi vesi sitoo enemmän tuota saastetta.
En ole mikään säätieteilijä, mutta tuommoiselta tuntuu. Onko märkää ja viileämpää vielä tulossa? Ovatko hirmumyrskyt Karibian seudulla vähäisemmät?
Vastaukset 19
Vanhimmat
minäkin, ja etenkin noista hallaöistä olen kiinnostunut. Ja tiedoksi vaan , että viimeyönä kolmelta oli meillä maanpinnassa kokonaista puoliastetta lämmintä.Siinä ihän riskirajoilla liikuttiin, vettä vähän suihkuttelin pegonia, ja dhaalia penkkeihin.
Vaatevarastostamme löytyi vähän käytetty turkishaalari. Olin hankkinut sen takavuosikymmeninä ulkoillakseni säässä kuin säässä. Pakkaset nurkillamme saattoivat olla 30-40 miinusastetta. Nyt ajattelin viedä sen SPR:n keräykseen. Joku pilkkijä voisi sitä vielä käyttää.
Istutimme nelisenkymmentä vuotta sitten okakuusen pihallemme. Se kärsi selvästi pakkasista. Kuusen alaosa on kärsineen näköinen, mutta yläosa kasvaa nykyään villiä vauhtia.
Asennutin aikanaan tasakattomme vesikouruihin sähkövastukset. Kevään tullen oli pakko sulattaa jäät ettei katosta olisi tullut uima-allasta. Nykyisin se alkaa olla tarpeetonta.
Kyllä nämä jotakin kertovat sään muutoksesta lähiympäristössä. Poukkoilevaksi ja arvaamattomaksi sää on käynyt niin kuin kaikki muukin. Ei näy enää lumikkoa mennä vilistämässä lähipelloilla eikä pyyparvi lehahda lentoon.
Taidat tarkastella asioita omaa ikäkauttasi kauempaakin. Minusta on vakavassa mielssä ruvettu keskustelemaan maapallon lämpenemisestä n. 50-vuotta sitten.
Itse olen näkevinäni Luonnon asettuneen vastaiskuun saastumista vastaan. Ken elää, hän näkee!
Tarkkailen joka päivä sääkartat, ja sadetutkat millaista on päivälle luvassa.
Hyvä ja lämpimät päivät on kiva viettää ulkona, joko ystävien tai näiden rakkaiden koululaisten kanssa rannassa, ja illaksi kotiin itikoiden ajamina.
Säällä on tosi suuri merkitys näillä pohjoisilla alueilla, olemmehan maanviljelysmaa, kotimaista viljaa pitää saada ja hyvänlaatuista, eli niitä sateitakin tarvitaan sopivin annoksin.
Kyllä myös lihakarjan kasvatuksessa säiden merkitys on suuri, on niidenkin saatava syödä ja juoda puhdasta ruokaa ja vettä, että lihat säilyy hyvälaatuisina, ja teuraskarja terveenä.
Siitä se ihminenkin saa hyvän mielen että saa kotimaista ruokaa pöytään, lihan ja kasvisten muodossa.
Toivotaan että tänä kesänäkin saamme vielä hyvän marjasadon, sitten lainaus: "hyvä ruoka parempi mieli"!
mikä mekanismi sen niin tasoittaisi, että luonto voisi olla itsekorjaava? Hienoa se olisikin, jos siinäkin olisi syyn ja seurauksen laki !
Koleaa on kyllä ollut, jälkipolvi Houtskarista sanoo merveden kylmäävän kovasti nyt alkukesästä. Muistan sen kyllä itsekin, ennen Juhannusta on meriveden vaikutus hyvinkin viilentävä, joskin syksyllä taas veden lämpötila lämmittää pidempään kuin mantereella.
Olen huomanut itsestäni, etten ole säistä niin riippuvainen, moni masentuu pilvisinä jaksoina nopeasti, en koe niin, joskin kauniit aurinkoiset päivät antavat värien kirkkautta, valoa ja varjoja ihanasti.
En myöskään tunne *luissani* niinkuin monet sanovat matalapaineen vaikutuksen, en myöskää ukonilmalla koe mitään epämiellyttävää. Upeaa se minusta on, myrskyt samoin, merellä se vaatii valppautta ohjata venettä. Pakkanen on ainoa, josta on haittaa sen ylittäessä 15 astetta, se salpaa hengityksen.
Tuosta hiilidioksiidin imeytymisestä en ole mistään lukenut, mielenkiintoinen ilmiö, jonka mekanismiä en tajua tältä istuimelta.
perustuisiko tuo ilmiö siihen, että valtavat merialueet höyrytessään ilmakehään, ja tiivistyessään kylmän alueen stratosfääressä pisaroihin, sitoisi hiilidioksiidiä pisaroihin?
Tuo hiilidioksidin imeytyminen veteen on ainakin tieteellinen tosiasia. Kylmä vesi imee paremmin. Pisara kuin pisara, vettä kuin vettä
Miten se hiilidioksiidijää sitten muodostetaan, sitä kuitenkin käytetään elintarvikkeidenkin säilömiseen?
Hiilidioksiidijää kehitetään hiilidioksiidikaasusta 78,2 asteen pakkasessa. Sulaessaan se muodostuu taas kaasuksi.
Miten tämä on ymmärrettävissä ? Olemme maanviljelysmaa ? Mites ne EU:n direktiivit ?
Kyllä myös lihakarjan kasvatuksessa säiden merkitys on suuri, on niidenkin saatava syödä ja juoda puhdasta ruokaa ja vettä, että lihat säilyy hyvälaatuisina, ja teuraskarja terveenä.
Ei mene kaaliin...
pitääkö niitä mullikoita vahtia ja katsoa mitä einehtii ?
Hiilidioksidijää ei sula nesteeksi vaan muuttuu suoraan höyryksi. Tätä sanotaan sublimoitumiseksi.
jos ja kun vertaan lapsuuden kesiin.
Kesät oli lämpimiä,voisko muisti pettää?
Miten olis ne tulivuoret,voisko ne tuhkapilvet sekottaa koko atmosfäärin?
Maapallon eteläinen sektori vielä ihan yes,vaikka ilmavirtaukset heittäneet kuperkeikkaa
Tervapytyn korkuisesta ne on kiinnostaneet. Isäni oli varsinainen sääfriikki. Hän tutki Allakan merkintöjä ja erikoisesti Kuun vaiheita.
Tältäkään osin 'marmorikuulat' tuskin olivat säällisessä järjestyksessä kun taivaallinen idolini Kuu sai mielessäni niin suuren merkityksen.
Talviaikana itäkoillisesta nousevaa täysikuuta jaksoin ihailla pitkiä aikoja keittiön rahille nousten, että sen voi nähdä.
Tämänpäiväinen kesäsää oli sopiva. Päiväksi sai jo villapaidan pois päältä. Ihon suojaamattomiin paikkoihin hyttysbalsamia. Sillä ne pikkupösilöt menettävät mielenkiintonsa vähäksi aikaa.
tänään. Varustauduttava on viikonlopun juhliin, vaikka se on onneksi vasta lauantaina. Vaatteetkin on niinkuin meille naisille tärkeinä jo suunniteltu.
Oi kuinka kaipaankaan miehistä kypsyyttä, pakko se on todeta, joskus tuntuu ettei jaksa ilman sitä.
Kiva sana tuo pikkupösilöt:D Älä välitä, vaikka hieman kyynelehdin, kiva kun olet olemassa....
voi herttileijjaa ja avaappa kaljapullo niin silloin niitä inisiöitä on pilvinpimein.B vitamiinin puutoshäiriöisiä örveltäjiä kaikki tyyni,jo vain
Tänään oli oikein onnistunut iltapäiväretki, olimme isolla hiekkamontulla keräämässä luonnon kiviä, vain vaaleita ja tummia, punertavat eivät sovi systeemiin.
2 iso kassillista saimme ja huomenna sitten reissu uusitaan.
Uskokaa tai älkää mutta ainut joka sillä reissulla halusi maistaa vertani oli polttiainen, itikoita ei näkynyt ei kuulunut, ehkä se ympäristö ei puita vaan hiekkaa ja isoja autoja siellä kaasutteli.
Päivä on ollut kaunis ja pientä pilveilyäkin jossain vaiheessa, kiva päivä ja hyvä mieli!
ovatkin aika peijjoonia.Minuun ei aikoinaan tehonneet minkäänlaiset pistot,paitsi että neljä lasta sain,hyttyset eivät olleet syynä tapahtumaan,ne pistokset tuli vällyjen alla.
Ampparin pistoskin vähän vain kutitti aikoinaan.Auta armias kyllä nykyisin varmaan joutuis teholle jos amppari pistäis.Voiko olla niin,että ihminen altistuu kun vanhenee,tai vastuskyky vähenee.
Minulla liimaallergia jonka sain työperäisenä asmapiippu,mutta tosi harvoin sitä käytän pari kertaa kuukaudessa ehkä.Nyt muuten huomasin,että stressin lauettua ja vuokrasuhteen loputtua piippua en ole tarvinnut.Uskomatonta,samoin verenpainelääkkeet jouduin puolittamaan,kun meni paineet liian alas
Olen koko ikäni ollut hyttysten lempiruokaa, jos ole kahden jonkin kanssa niin toinen saa olla rauhassa, minussa ovat kaikki verenimijät, sanovat ettei hyttyset pure diabetesta sairastavaa, se on aivan sanonta minussa tulee todistettua toisin.
Polttiaiset ovat niitä pirulaisia, jotka ovat salamaakin nopeampia, kaulasta muakin ehti maistamaan ja ½yöhän saakka kirveli kutitti ja punotti, pirtuakin käytin vaan kun ei tehoa.
Ne fällypistiäiset on sitten aivan muuta ;-DDD, jestas että nauroin sinun jutulle
ovatkin erityisen mieltyneet hiivasieneen.