eli meillä on ollut kolme kukautta löytökoira, noin nelivuiótias sekarotuinen, vanheman noin 7-vuotiaan koiran kanssa.
Nuorempi on kiltti, tottelevainen, molempia jossain vaiheessa selvästi koulutettu jonkin verran.
Nuorempi vaan kun ei osaa leikkiä, on jotenkin "totinen koira, mutta mielellään kulkee metsässä ja ulkoilee, pysyy pihassa käskystä.Ihan kuin siltä olisi pentuvaihe jäänyt väliin.
Siinä on varmaan pystykorvaa ja mitälie, väritys melkein kokonaan musta.
Mutta mutta...sitten yhtäkkiä teki sen tempun, että puri erästä naista reiteen; tulimme risteykseen samaan aikaan ja koira oli tytöllä hihnassaan eikä tosiaan osannut odottaa tuollaista yhtäkkistä pompahdusta.
Naisella oli pyörä,talutti sitä eikä muutenkaan käyttäytynyt uhkaavasti tai muuten elehtinyt hosumalla tai muuten.
Siis tämä koira, joka antaa vaikka ottaa ruokaa kupistaan, ei murise ihmisille, ei näyttele hampaitaan, antaa hoitaa kiltisti korvatulehduksensa ja silmänsä.....mikä ihme siihen meni?
Vanhemman koiran käytöksen ymmärrän helpommin, on varmaan kokenut kovia ja vanhat muistot heräävät joidenkin ihmisten ilmeistä, eleistä, vaatteista ja ties mistä, mutta tuo oli jotain sellaista, että olen vieläkin järkyttynyt.
Nuorempi on kiltti, tottelevainen, molempia jossain vaiheessa selvästi koulutettu jonkin verran.
Nuorempi vaan kun ei osaa leikkiä, on jotenkin "totinen koira, mutta mielellään kulkee metsässä ja ulkoilee, pysyy pihassa käskystä.Ihan kuin siltä olisi pentuvaihe jäänyt väliin.
Siinä on varmaan pystykorvaa ja mitälie, väritys melkein kokonaan musta.
Mutta mutta...sitten yhtäkkiä teki sen tempun, että puri erästä naista reiteen; tulimme risteykseen samaan aikaan ja koira oli tytöllä hihnassaan eikä tosiaan osannut odottaa tuollaista yhtäkkistä pompahdusta.
Naisella oli pyörä,talutti sitä eikä muutenkaan käyttäytynyt uhkaavasti tai muuten elehtinyt hosumalla tai muuten.
Siis tämä koira, joka antaa vaikka ottaa ruokaa kupistaan, ei murise ihmisille, ei näyttele hampaitaan, antaa hoitaa kiltisti korvatulehduksensa ja silmänsä.....mikä ihme siihen meni?
Vanhemman koiran käytöksen ymmärrän helpommin, on varmaan kokenut kovia ja vanhat muistot heräävät joidenkin ihmisten ilmeistä, eleistä, vaatteista ja ties mistä, mutta tuo oli jotain sellaista, että olen vieläkin järkyttynyt.
Vastaukset 4
Vanhimmat
että ilmeisesti koirilla on ollut muutamakin omistaja; se joka on viitsinyt opettaa tapoja ja sitten se mistä ne haettiin; jostain juoppolasta kerrostalosta.
Melko varmasti koiran historiassa on taphtuma, joka nousi sen mieleen ko tilanteessa. Se saattoi haistaa, kuulla, nähdä, pelästyä tai muistaa jonkin ikävän kokemuksen, josta tuo kumpusi.
Koulutusta vain lisää ja aina koira ohitus ym tilanteissa lyhyeen hihnaa vierelle ja kontaktiin. Koira tarkkailua jatkuvasti, mutta ei niin että siitä tulee koiralle stressi.
Jospa nainen oli vaikka entinen juoppo?
"Nuorempi on kiltti, tottelevainen, molempia jossain vaiheessa selvästi koulutettu jonkin verran."
"Nuorempi vaan kun ei osaa leikkiä, on jotenkin "totinen koira, mutta mielellään kulkee metsässä ja ulkoilee, pysyy pihassa käskystä...."
"Siis tämä koira, joka antaa vaikka ottaa ruokaa kupistaan, ei murise ihmisille, ei näyttele hampaitaan, antaa hoitaa kiltisti korvatulehduksensa ja silmänsä.....mikä ihme siihen meni?"
Nuo yllä mainitsemasi asiat kertoo sen, että koira luottaa sinuun ( hyvä olla ja itsevarma)ja koki tarpeen suojella sinua kohtaamistilanteessa, (jos ei ennen nappausta ilmennyt rähinää,murinaa tai karvan-nousua)
Myös ihminen ja pyörä yhdistelmä on monille koirille usein outo jos ei siihen ole tottunut.
"Ihan kuin siltä olisi pentuvaihe jäänyt väliin"
On hyvin voinut olla maaseudulla sisä ja ulko koira. On jäänyt normaali pentuvaiheen tekeminen väliin.
Tärkein kait olisikin, että jatkossa et ennakoi tulevaa tapahtumaa hihnan kiristämisellä tai muuten arkaile.
Seuraa tarkemmin koiran käytöstä lenkillä ja opi niistä ennakoimaan ja siirtämään huomio vaikka itseesi.
(vastaavassa tilanteessa) ole määrätietoinen ja ohjaa haluamasi käytös oikeaan suuntaan.