Varastettu pyörä

Suomalainen pappi oli lähetystyössä Afrikassa. Hän teki tuttavuutta paikallisten alkuasukkaitten kanssa, ja varsinkin erään kyläpäällikön kanssa pappi ystävystyi. Koettipa jopa opettaa tälle Suomen kieltäkin, ja kyläpäällikkö osoittautukin varsin oppivaiseksi. Jo kuukauden kuluttua päällikkö osasi niin hyvin suomea että pystyi muodostamaan lauseita.

Eräänä päivänä pappi oli taas päällikön luona vierailulla ja ystävykset lähtivät kävelylle viidakkoon. Aurinko porotti koko taivaan täydeltä ja pappi sanoi: - Kylläpä Jumala on antanut meille kauniin päivän. Toista perässäni.

Ja päällikkö toisti: - Kulapa Jumala on antanu meile kauniin paivan.

Tultiin joelle jossa oli lapsia uimassa. Suomalainen pappi osoitti lapsia ja sanoi päällikölle: - Toista perässäni: lapset ovat uimassa.

- Llapset ovat uimasa, toisti päällikkö ja nauroi koko valkoisen hammasrivistönsä täydeltä.

Matka jatkui syvemmälle viidakkoon, kunnes yhtäkkiä tultiin pienelle aukealle, jossa oli juuri käynnissä miehen ja naisen välinen intiimi tuokio. Pappi kiusaantui ja vilkaisi hädissään päällikköä, joka myös näytti olevan tapahtuvasta aktista hieman hämmentynyt. Rupesipa jo oikein kohottamaan mukanaan kantamaansa keihästäkin.

Pappi keksi hädissään jotain ja käsillään lempivän pariskunnan suuntaan viittoillen lausui: - Mies ajaa polkupyörällä! Toista perässäni: mies ajaa polkupyörällä!

Mutta päällikköpä ei toistanutkaan, vaan otti ja kohotti keihäänsä ja tarkalla heitolla lävisti sekä päällä puuhailevan miehen että alla nautinnosta huokailevan naisen.

- Hyvä Luoja, miksi sinä noin teit!?, karjaisi pappi unohtaen kokonaan että toinen ei kunnolla osannut edes suomen kieltä.

Mutta päällikölläpä olikin vastaus valmiina: - Mies aja minu puora.