Miksi niin moni "audiofiili" yhä väittää, että vinyyli olisi parempi äänenlaadullisesti kuin CD, vaikka jokainen joka tekniikkaa vähänkin ymmärtää tietää, ettei vinyyli pärjää CD:lle millään muulla osa-alueella kuin hienommilla kansikuvilla! Sama pätee myös putki vs trankku väittelyyn. Tuntuu että suuri osa näistä "audiofiileistä" elää jossain menneisyydessä sillon kun putkipelit ja vinyyli oli kova juttu.
Vinyyli vs CD
"audiofiili" itsekin
117
8728
Vastaukset
- Vinyl rulez
vaan siitä että nyky-CD:t vaan on äänellisesti täyttä paskaa (googleta loudness war). Vinyyliä taas nautiskellaan rauhassa vinyylisoittimen äärellä omassa olohuoneessa kunnollisilla äänentoistolaitteilla, joten äänikin on aivan toista luokkaa.
- ne-vinyylifiilit
Ja tosiasiassa vinyyliäänitteen ja CD:n eroa on mahdotonta korvin kuulla, jos nyt ei vinyylin rutinoita oteta huomioon.
Asia on todetu lukuisissa tieteellisissä tutkimuksissa.
Vinyylifiili on vähän kuin ravintoasiakas joka vaatii hienoa pullovettä, jota tarjoilija takahuoneessa loruttaa hienoon pulloon hanasta, johon vesi tulee kunnallisesta vesijohtoverkosta...
- hyvää musaa
Kunnon laitteilla kuulostaa jos levykin on hyvässä kunnossa paremmalta.Siis mun mielestä käytettävyydessä
cd on parempi,mutta mp3 on sitäkin parempi käytettävyydessä.- Jösses
.mp3'han on ihan raiskausta, nyt hyvä mies .flac'ia latautumaan!
- Sävelseppo
Syitä on varmasti useita. Osa todella pitää vinyylin ääntä parempana huolimatta krahinoista sun muusta. Eiväthän kaikki erota duuriakaan mollista - miten he siis kykenisivät kuulemaan musiikin vivahteita? Jotkut haluavat vain kinastella huvin ja inttämisen vuoksi. Vinyylilevyjen ja levysoitinten kauppiaiden kannattaa tietysti hokea vinyylin autuutta, sillä muutenhan heiltä loppuu leipä.
- jormas.
mistä krahinoista sun muista, mun vinyylit ei ainakaan krahise sun muuta.
cd ja ämpäriosasto on niitä varten jotka ostavat taustamusansa anttilasta tai lataavat netistä, heillehän nyt on ihan sama vaikka kuuntelisivat sitä stokkan hississä. tämä jengi diggaa nykypaskaa lähinnä artistin tissien koon innoittamana.
vinyyli taas on kuin hyvä viini ja on tehty nautiskeluun. - vinyyli-rutisee-aina
jormas. kirjoitti:
mistä krahinoista sun muista, mun vinyylit ei ainakaan krahise sun muuta.
cd ja ämpäriosasto on niitä varten jotka ostavat taustamusansa anttilasta tai lataavat netistä, heillehän nyt on ihan sama vaikka kuuntelisivat sitä stokkan hississä. tämä jengi diggaa nykypaskaa lähinnä artistin tissien koon innoittamana.
vinyyli taas on kuin hyvä viini ja on tehty nautiskeluun.Tietysti vinyylilevyt rutisee. Rutisematonta vinyylevyä ei ole vielä tehtykään.
- sdgdsfdsf
vinyyli-rutisee-aina kirjoitti:
Tietysti vinyylilevyt rutisee. Rutisematonta vinyylevyä ei ole vielä tehtykään.
Ainoastaan likainen, naarmuinen tai sähköinen vinyyli rutisee.
- Omaa pohdintaa
Pääsyyllinen nykypäivänä huonosti soivaan CD:hen on juurikin tuo "loudness war" ilmiö eli musiikista on jo tuotantovaiheessa niistetty dynamiikka pois kokonaan. Tällöin musiikki soi tasapaksusti, on tukossa ja koko musiikillinen kattaus on yhtä huutavaa tuubaa. Dynamiikan kutistaminen syö musiikista suht tehokkaasti myös syvyysvaikutelman, jolloin musiikki soi ainoastaan yhdessä tasossa. Soitinten ympärille ei jää myöskään tilaa soida, eikä musiikki enää "hengitä".
CD soittimien eduksi voisi sanoa, että suht hyvään ja puhtaaseen äänentoistoon pääsee kiinni jo pienellä panostuksella ja CD soittimesta saa heti täyden suorituskyvyn irti.
Hyvä LP soitin, no ei sekään maltaita maksa, mutta se pitää osata "virittää" soimaan ja tietää siihen yhteensopivat "rakennuspalikat". Rakennuspalikoilla tarkoitan itse soitinta moottoreineen, vetokoneistoineen ja äänivarsineen. Tämän lisäksi pitää tietää mikä äänirasia ja RIAA-korjain soittimellesi sopii ja on sinusta mieluisasti soiva. LP soittimen ja RIAA-korjaimen välinen johdotus on myöskin tärkeä, väränlainen johdotus tuo esiin ihan mitattavia ja kuultaviakin eroja ääneen (toisin kuin muissa hifilaitteissa). Tuohon levysoittimen "virittämiseen" en nyt ota enempää kantaa, koska asian tiimoilta voisi sen laajuuden vuoksi kirjoittaa vaikka kirjan. Tämäkään ei vielä riitä, LP levyistä pitää osata ja jaksaa huolehtia. Levy ei soi hyvin jos siinä on naarmuja, rasvaisia sormenjälkiä, staattista sähköä, pölyä tai muuta pashaa. Levyt ja soittimen äänirasia myös kuluvat ajansaatossa, oikeilla levysoittimen säädöillä tämä ei kuitenkaan nouse ongelmaksi. Myös osa vinyylilevyistä on prässätty (valmistettu) päin peetä eli soivat huonosti.
Putkivahvistimista minulla ei paljonkaan ole tietoa, joten en niiden sointiin ota kantaa.
CD vs mp3: Itse en oikeastaan enää omista edes CD-soitinta, koska en näe sitä itselleni tärkeäksi ja satunnaisen CD-levyjen kuuntelun suoritan DVD-soittimella. Kovalevyltä toistettavat mp3-tiedostot ovat käytettävyydeltään niin omaa luokkaa, että ne ovat jo aikoja sitten syrjäyttäneet CD-soittimen omassa systeemissäni. Kovalevy vain usb-piuhalla vahvistimeen kiinni ja käytössä on heti satoja musalevyjä (ei siis piraattikopioina vaan omat CD:t digitoituna). Mp3:ten äänenlaatu häviää toki hieman CD-levyn vastaavaan, mutta taustamusiikiksi ja käytettävyydeltään järjestelmä on täydellinen.
CD vs LP: Ainakin omassa laitteistossani vinyyli vie CD:tä musiikillisesti kuin härkää sarvista, jos vinyylilevyn prässäys on vain kelvollinen. Vinyyli soi miestäni lämpimämmin, elävämmin ja luonnollisemmin sointisävyin. Vinyylillä myös kuulee miten muusikko soitintaan soittaa. Rytmillisesti vinyylissä on mielestäni myös enemmän otetta musiikkin, sekä sävykkäämpi bassotoisto. Korvaani CD on oikeastaan aina kuulostanut omassa ja muidenkin laitteistoissa turhan kliiniseltä, elottomalta ja kylmäsaundiselta. Vastaan on tullut myös CD-soittimia, joiden saundi on viritetty jotenkin teennäisesti lämpimäksi, mutta niistäkään en ole oikein pitänyt, jotain on aina jäänyt puuttumaan. Vinyyli on ollut aina itselläni oikeastaan ainoa media, jolla olen musiikista pystynyt pelkästään nautiskelemaan ja jolla olen voinut uppoutua täysin sen vietäväksi.
Itse en perusta mielipiteitäni pelkästään mittausten varaan, vaan myös siihen miten itse koen eri laitteistojen väliset sointierot. Ymmärrän hyvinkin jos joku on eri mieltä kanssani ja arvostan toki myös hänen näkemyksiään.Tein 90-luvun alussa jäynää kaverille joka pitää CD:tä kelvottomana. Kun kaveri tuli kylään, LP pyöri ja musiikki soi. Miltä kuulostaa, kysyin; ihan hyvältä ottaen huomioon että kaiuttimet olivat B&W DM12:t. Sitten nostin neulan levyltä, musiikki soi edelleen ja näytin että tosiasiassa änessä oli piilossa oleva CD.
Kaveri oli hiljaa p-i-t-k-ä-ä-n. Naamasta näkyi että nolotti niin pirusti.
"Tämän lisäksi pitää tietää mikä äänirasia ja RIAA-korjain soittimellesi sopii ja on sinusta mieluisasti soiva."
Mitäs jos jokin muu kuin sinun valintasi on minusta mieluisasti soiva?...- Haloo, kuuluuko?
Tuo hiskin kertomus viittaa samaan mistä minullakin on jonkin verran kokemusta eli siihen että ihminen kuulee sitä mitä odottaa kuulevansa. En ollut itse moksiskaan eikä ollut vaimokaan kun kerran tuli kytketyksi korkeiden äänien suodin päälle yhtä vanhaa sihisevää kasettia varten ja unohtui päälle eikä kumpikaan huomannut mitään outoa pariin päivään. Kerran kuuntelin CD:tä tietokoneen aika vaatimattomista kaiuttimista kun olin lainannut ykköskaiuttimet kaverille vertailua varten. Toinen kaveri poikkesi juuri silloin käymään ja hetken kuunneltuaan sanoi että tuohan kuulostaa hyvältä ja kysyi olenko ostanut uudet ämyrit. Sanoin pilailumielessä että olen ja kaveri kuunteli ihan tyytyväisenä ja oli kuin puulla päähän lyöty kun näytin millaiset kottaraispöntöt itse asiassa soivat.
- dvdvhs
Haloo, kuuluuko? kirjoitti:
Tuo hiskin kertomus viittaa samaan mistä minullakin on jonkin verran kokemusta eli siihen että ihminen kuulee sitä mitä odottaa kuulevansa. En ollut itse moksiskaan eikä ollut vaimokaan kun kerran tuli kytketyksi korkeiden äänien suodin päälle yhtä vanhaa sihisevää kasettia varten ja unohtui päälle eikä kumpikaan huomannut mitään outoa pariin päivään. Kerran kuuntelin CD:tä tietokoneen aika vaatimattomista kaiuttimista kun olin lainannut ykköskaiuttimet kaverille vertailua varten. Toinen kaveri poikkesi juuri silloin käymään ja hetken kuunneltuaan sanoi että tuohan kuulostaa hyvältä ja kysyi olenko ostanut uudet ämyrit. Sanoin pilailumielessä että olen ja kaveri kuunteli ihan tyytyväisenä ja oli kuin puulla päähän lyöty kun näytin millaiset kottaraispöntöt itse asiassa soivat.
Kestävätkö vinyylille vihkiytyneitten silmät DVD:tä vai pitääkö olla analoginen VHS?
- Ei voi ymmärtää...
hiski.k kirjoitti:
Tein 90-luvun alussa jäynää kaverille joka pitää CD:tä kelvottomana. Kun kaveri tuli kylään, LP pyöri ja musiikki soi. Miltä kuulostaa, kysyin; ihan hyvältä ottaen huomioon että kaiuttimet olivat B&W DM12:t. Sitten nostin neulan levyltä, musiikki soi edelleen ja näytin että tosiasiassa änessä oli piilossa oleva CD.
Kaveri oli hiljaa p-i-t-k-ä-ä-n. Naamasta näkyi että nolotti niin pirusti.
"Tämän lisäksi pitää tietää mikä äänirasia ja RIAA-korjain soittimellesi sopii ja on sinusta mieluisasti soiva."
Mitäs jos jokin muu kuin sinun valintasi on minusta mieluisasti soiva?...""Tämän lisäksi pitää tietää mikä äänirasia ja RIAA-korjain soittimellesi sopii ja on sinusta mieluisasti soiva."
Mitäs jos jokin muu kuin sinun valintasi on minusta mieluisasti soiva?... "
Siis mikä tuossa lauseessa oli niin vaikeaselkoista? Tuossahan puhuttiin juuri SINUSTA ja siitä, että juuri sinun kannattaa etsiä sellainen RIAA-korjain ja äänirasiayhdistelmä johon olet soinnillisesti tyytyväinen. Tottakai minun ja sinun välillä voi olla saundillisia erimielisyyksiä ja varmasti onkin. Monien pitkänlinjan hifistien ja highendistienkin välillä voi olla suuria mieltymyseroja hyvän saundin suhteen. Tyhmähän olet, jos ostat sellaisen rompeyhdistelmän joka jonkun muun mielestä soi hyvin, mutta sinun itsesi mielestä ei soikaan kovin hyvin. Eihän siinä ole mitään järkeä? - Voi se olla myös
Haloo, kuuluuko? kirjoitti:
Tuo hiskin kertomus viittaa samaan mistä minullakin on jonkin verran kokemusta eli siihen että ihminen kuulee sitä mitä odottaa kuulevansa. En ollut itse moksiskaan eikä ollut vaimokaan kun kerran tuli kytketyksi korkeiden äänien suodin päälle yhtä vanhaa sihisevää kasettia varten ja unohtui päälle eikä kumpikaan huomannut mitään outoa pariin päivään. Kerran kuuntelin CD:tä tietokoneen aika vaatimattomista kaiuttimista kun olin lainannut ykköskaiuttimet kaverille vertailua varten. Toinen kaveri poikkesi juuri silloin käymään ja hetken kuunneltuaan sanoi että tuohan kuulostaa hyvältä ja kysyi olenko ostanut uudet ämyrit. Sanoin pilailumielessä että olen ja kaveri kuunteli ihan tyytyväisenä ja oli kuin puulla päähän lyöty kun näytin millaiset kottaraispöntöt itse asiassa soivat.
toisinkin päin tuo tarina.
Itse kuuntelin eräillä hifimessuilla kerran isohkoja kaijuttimia ja ihmettelin, että miten ne voivat soida noin huonosti. Onko kaijutinten suunnittelu mennyt pahasti vikaan ja miksei esittelijä itse huomaa niistä lähtevää purkkimaista saundia ja mumisevaa bassoa, vaan antaa älyttömän ylistypuheen pöntöilleen esittelyn jälkeen. Yritin katsella ja etsiskellä kuunnellessani kaijuttimien merkkiä siinä kuitenkaan onnistumatta. No demon jälkeen sitten syykin selvisi kaijutinten saundiin. Esittelijä poisti suurten puukoppien edestä kaijutinkankaat ja hoplaa tyhjissä lootissa oli sisällä pikkuruiset Bosen kajarit.
Aika monelle yleisöstä kuitenkin tuntui menevän tuo puljaus ihan kympillä läpi, ainakin yleisön reaktiot vaikuttivat siltä. - Voitko hieman avata
dvdvhs kirjoitti:
Kestävätkö vinyylille vihkiytyneitten silmät DVD:tä vai pitääkö olla analoginen VHS?
mitä tarkoitat tällä lauseellasi?
"Kestävätkö vinyylille vihkiytyneitten silmät DVD:tä vai pitääkö olla analoginen VHS?"
Onko trolli vauhdissa, puuttuuko tuosta hymiö, vaiko oliko jollain tasolla yritys piruilla?
Omassa laitteistossani vinyyli soi mielestäni paremmin ja luonnollisemmin kuin CD. Kumpaakin mediaa kuitenkin kuuntelen mielelläni ja voin uppoutua niiden avulla musiikin kuunteluun. Itselläni ei ole myöskään mitään epäselvyyttä siitäkään, etteikö DVD tarjoaisi paljon parempaa kuvaa ja ääntä kuin analoginen VHS järjestelmä. Blu-ray levyt pistävät toki vielä tästäkin paremmaksi, niin kuvallisesti kuin myös äänellisestikin. - jeesus.
miksi ihmeessä teit Cd'istä MP3 kopiot. ei voi ymmärtää...Paitsi tietenki jos CD't on tallella, niin sitte.
- On toki tallella
jeesus. kirjoitti:
miksi ihmeessä teit Cd'istä MP3 kopiot. ei voi ymmärtää...Paitsi tietenki jos CD't on tallella, niin sitte.
alkuperäiset CD:tkin.
Fundeeraapa kuinka käteviä noi ämppärit verrattuna CD levyihin ihan oikeesti on. Pienehköllekin kovalevylle mahtuu satoja levyjä ämppäreinä, jolloin musiikin liikuteltavuus on ihan omaa luokkaa verrattuna samaan määrään CD levyjä. Nykyaikana ainakin itselläni lähes kaikki elektrooniset vempaimet nielevät ämppäreitä ja toistavat niitä. Voin kuunnella ämppäreitä lenkillä, pyöräillessä, autostereosta, kotistereoista, tietokoneelta ja vaikkapa reissussa.
Ämppäreiden äänenlaatu riittää itselleni aivan hyvin lenkille, autoon, reissuun ja taustamusaksi kotiin, sillon kun haluan fiilistellä kaivelen niitä kivikautisia mustia kiekkoja esille :) - jormas.
On toki tallella kirjoitti:
alkuperäiset CD:tkin.
Fundeeraapa kuinka käteviä noi ämppärit verrattuna CD levyihin ihan oikeesti on. Pienehköllekin kovalevylle mahtuu satoja levyjä ämppäreinä, jolloin musiikin liikuteltavuus on ihan omaa luokkaa verrattuna samaan määrään CD levyjä. Nykyaikana ainakin itselläni lähes kaikki elektrooniset vempaimet nielevät ämppäreitä ja toistavat niitä. Voin kuunnella ämppäreitä lenkillä, pyöräillessä, autostereosta, kotistereoista, tietokoneelta ja vaikkapa reissussa.
Ämppäreiden äänenlaatu riittää itselleni aivan hyvin lenkille, autoon, reissuun ja taustamusaksi kotiin, sillon kun haluan fiilistellä kaivelen niitä kivikautisia mustia kiekkoja esille :)Kun haluan fiilistellä niin kaivelen niitä kivikautisia mustia kiekkoja esille, savikiekoissa on hyvä soundi ja dynamiikka.
Tavallinen kuuntelu tapahtuu sitten näillä nykyaikaisilla vinyyleillä. - Heh, ookoo osu ja
jormas. kirjoitti:
Kun haluan fiilistellä niin kaivelen niitä kivikautisia mustia kiekkoja esille, savikiekoissa on hyvä soundi ja dynamiikka.
Tavallinen kuuntelu tapahtuu sitten näillä nykyaikaisilla vinyyleillä.uppos jormas, vinyylilevyjä tarkoitin siis, en savikiekkoja :)
- Sävelseppo
hiski.k kirjoitti:
Tein 90-luvun alussa jäynää kaverille joka pitää CD:tä kelvottomana. Kun kaveri tuli kylään, LP pyöri ja musiikki soi. Miltä kuulostaa, kysyin; ihan hyvältä ottaen huomioon että kaiuttimet olivat B&W DM12:t. Sitten nostin neulan levyltä, musiikki soi edelleen ja näytin että tosiasiassa änessä oli piilossa oleva CD.
Kaveri oli hiljaa p-i-t-k-ä-ä-n. Naamasta näkyi että nolotti niin pirusti.
"Tämän lisäksi pitää tietää mikä äänirasia ja RIAA-korjain soittimellesi sopii ja on sinusta mieluisasti soiva."
Mitäs jos jokin muu kuin sinun valintasi on minusta mieluisasti soiva?..."Sitten nostin neulan levyltä, musiikki soi edelleen ja näytin että tosiasiassa änessä oli piilossa oleva CD."
Ihan hyvä temppu! :o) Jotakin samantapaista olisi 80-90-lukujen vaihteessa pitänyt tehdä silloisen Hifi-lehden haastattelemille hifiguruille. Jotkut haastatellut alan miehet "kuulivat" eron cd-soittimen äänessä, jos pistotulppaa käännettiin 180 astetta, eli navat vaihtuivat. Yhden muistan kuulleen eron äänessä, kun cd-soitin pantiin kumimatolle kovalta alustalta! Ihan totta!!:o) Ei ihme, että lopetin lehden tilauksen.
Kaikille tällaisia hupaisia näkemyksiä syvällä rintaäänellä esittäville pitäisi ensin tehdä musikaalisuustesti, ja sitten vasta päästää heidät naurattamaan lukijoitaan. Olisi paljon mukavampi hymyillä, kun tietäisi hieman kommentoijan kyvyistä ja lahjakkuudesta. Minäkin olen muuten aivan varma, että on paljon ihmisiä, joiden korvissa vinyylilevyt kuulostavat paremmilta kuin cd. - Naapurin kissa
Voitko hieman avata kirjoitti:
mitä tarkoitat tällä lauseellasi?
"Kestävätkö vinyylille vihkiytyneitten silmät DVD:tä vai pitääkö olla analoginen VHS?"
Onko trolli vauhdissa, puuttuuko tuosta hymiö, vaiko oliko jollain tasolla yritys piruilla?
Omassa laitteistossani vinyyli soi mielestäni paremmin ja luonnollisemmin kuin CD. Kumpaakin mediaa kuitenkin kuuntelen mielelläni ja voin uppoutua niiden avulla musiikin kuunteluun. Itselläni ei ole myöskään mitään epäselvyyttä siitäkään, etteikö DVD tarjoaisi paljon parempaa kuvaa ja ääntä kuin analoginen VHS järjestelmä. Blu-ray levyt pistävät toki vielä tästäkin paremmaksi, niin kuvallisesti kuin myös äänellisestikin.Varmaan ;- ) puuttui. Mutta kuinka moni äänite on saatavana tasan identtisenä miksauksena sekä vinyylinä että CD:nä? Miten paremmuus määritellään jos vertailukohtaa ei ole? Onko kyse esimerkiksi siitä että levysoitin on helposti käsitettävä sähkömekaaninen laite, jonka toiminnan näkee paljain silmin, kun taas CD-soitin on mystinen musta laatikko jonne levy työnnetään ja joka tekee sille ties mitä kaikkea?
Ei millään pahalla (eikä sinua kohtaan vallankaan) mutta takavuosina hifialan lehtiä lukiessa tuli kerran jos toisenkin mieleen, että tietyn lajin himohifistit kuuntelivat ääntä, eivät musiikkia. - Hyvä huomio mirri!
Naapurin kissa kirjoitti:
Varmaan ;- ) puuttui. Mutta kuinka moni äänite on saatavana tasan identtisenä miksauksena sekä vinyylinä että CD:nä? Miten paremmuus määritellään jos vertailukohtaa ei ole? Onko kyse esimerkiksi siitä että levysoitin on helposti käsitettävä sähkömekaaninen laite, jonka toiminnan näkee paljain silmin, kun taas CD-soitin on mystinen musta laatikko jonne levy työnnetään ja joka tekee sille ties mitä kaikkea?
Ei millään pahalla (eikä sinua kohtaan vallankaan) mutta takavuosina hifialan lehtiä lukiessa tuli kerran jos toisenkin mieleen, että tietyn lajin himohifistit kuuntelivat ääntä, eivät musiikkia."lajin himohifistit kuuntelivat ääntä, eivät musiikkia"
Ainakin omassa lähipiirissäni moni himohifisti kuuntelee lähes poikkeuksetta vain ääntä ja viilailee laitteitaan. Se varsinainen musiikinkuuntelu tuntuu unohtuneen, eikä heidän kanssaan saa aina aikaiseksi järkevää keskustelua esim. parhaillaan soivasta levystä, vaan keskustelu kääntyy itse musiikista laitteistoon tyyliin "no tää mun laitteisto toistaa tän CD:n tällä tavalla."
Yhden mittarihifistinkin tunnen, joka mittailee tietokoneella saapuuko kaiuttimista lähtevä ääni kuuntelupaikalle viivasuorana taajuusvasteena. Mittari on hänelle LAKI ja kertoo miten musiikki soi. Käsittääkseni mittausten pitäisi olla apukeino, jolla voi perustella kuunteluhavaintojaan ja käyttää APUKEINONA etsittäessä sitä "oikeaa" saundia. "Oikea" sana on tässä hipsuissa, koska oikea saundi on mielestäni hyvinkin henkilökohtainen määritelmä.
Tosin hifilehtien toimittajien on pakko kuunnella hifilaitteen tuottamaa ääntä, eikä itse musiikkia, sillä he testaavat itse laitetta, eivät äänitettä tai levyltä saatavaa musiikkia. Laitteen tuottamasta äänestä pitäisi osata testaajan sanoa jotain, muuten testaus on vain laitteeseen tutustumista. Laitteiden mittaustuloksetkaan kun eivät aina korreloi kuullun kanssa. Huomaat sen tästäkin keskustelusta; CD soittimen mittaustulokset ovat huomattavasti paremmat kuin vinyylikyntäjien, mutta silti osa ihmisistä pitää vinyylisoittimelta saatavaa ääntä luonnollisempana. Toiston luonnollisuutta on hyvin hankala mitata, siis mahdotonta. - ....................
jos dynamiikkaa supistetaan cd-tuotannossa kun nimenomaan cd mahdollistaisi suuren dynamiikan, liekö tahallista kiusantekoa kuluttajia kohtaan? CD:n eduista on nimenomaan sanottu että se ei rahise, dynamiikka on suuri, ei kohinaa, ei woblausta eikä säröä....ja sitten jotkut tusinatumpelot menee ja kutistaa sitä dynamiikkaa....ei käy mun järkeen. Mutta ei se ole CD:n vika jos tuotannossa tehdään mokia.
- Dynamiittiä...
.................... kirjoitti:
jos dynamiikkaa supistetaan cd-tuotannossa kun nimenomaan cd mahdollistaisi suuren dynamiikan, liekö tahallista kiusantekoa kuluttajia kohtaan? CD:n eduista on nimenomaan sanottu että se ei rahise, dynamiikka on suuri, ei kohinaa, ei woblausta eikä säröä....ja sitten jotkut tusinatumpelot menee ja kutistaa sitä dynamiikkaa....ei käy mun järkeen. Mutta ei se ole CD:n vika jos tuotannossa tehdään mokia.
Dynamiikkaa supistetaan ainakin kahdesta syystä ja dynamiikan supistaminen on täysin idioottien hommaa:
1. Dynamiikkaa supistamalla saadaan äänitteestä keinotekoisesti selkeämmän kuuloinen, kun äänitteen sisältämät hiljaiset äänet nostetaan pintaan samalle tasolle voimakkaasti soivien ääänien kanssa -> musiikista tulee kuitenkin tasapaksua äänisaastetta. Huonolaatuisilla stereoilla, tietokoneen kaiuttimilla yms. musiikintoistoa rajoittavilla roskakaiutinsysteemeillä tällainen dynamiikaton musiikki soi selkeämmin. Samoin monesti myös ajatellaan, että dynamiikkaraiskattu musiikki sopii myös autokäyttöön, koska hiljaisempien äänien tasoa on nostettu niin, etteivät ne peity auton oman ajomelun alle ja aika usein autossa on myös tällaiset kehnolaatuiset kaiuttimet tehdasasenteisina.
2. Joku on joskus saanut päähänsä, että kun jokin radiokanava soi kovempaa kuin toinen, niin kuuntelija lukkiutuu kuuntelemaan tätä voimakkaammin soivaa kanavaa. Dynamiikkaa supistamalla saadaan äänite kuulostamaan keinotekoisesti voimakkaammalta, kun äänitteen hiljaisetkin äänet nostetaan pintaan. Moni levy-yhtiö funtsii jo CD:n masterointivaiheessa mahdollista radiosoittoa ja päätyy tätä kautta tekemään tämän dynamiikkaraiskauksen CD levylle, jopa varsin voimakkaan sellaisen.
Dynamiikan supistamisesta kärsivät juurikin he, joilla on keskitasoiset tai tästä hieman parempilaatuiset musiikkivempaimet kotonaan. Silloin dynamiikkaraiskattu musiikki kuulostaa vain sellaiselta tasapaksulta äänimatolta, ei luonnollisesti hengittävältä niin kuin sen pitäisi. Kuten totesit CD mahdollistaisi mahtavan dynamiikan ja tuo dynamiikan supistaminen on täysin idioottien hommaa, ilmeisesti markkinavoimien vaatimaa sellaista levy-yhtiöiden tekemien tutkimusten perusteella.
Ikävä kyllä NYKYMUSIIKILLA dynamiikasta pääsee enää nauttimaan ainoastaan klassisella ja jazz musiikilla. Näille musiikinlajeille ei jostain syystä tehdä näinä päivinäkään pahoja dynamiikkaraiskauksia. Jos et ole näiden musalajien diggaaja, niin hyvät äänitteet ovat sitten kiven alla. - howdoyoudo
sen, onko LP sorvattu samasta paskasta masterista kuin CD? Olen ottanut muutamissa tapauksissa yhteyttä suoraan levy-yhtiöihin, mutta ei näiltä koskaan minkäänlaista vastausta heru.
CD:itä en osta muuten kuin klassista ja vinyylinkin kohdalla saa nykyään olla varuillaan, monesti ääni on samaa roskaa kuin CD:llä paitsi hiljaisempana. - Mr.Krinkle
Vihdoinkin joku järkevä ja kohtelias kommentti. Kiitos
- vinylisti
jormas. kirjoitti:
Kun haluan fiilistellä niin kaivelen niitä kivikautisia mustia kiekkoja esille, savikiekoissa on hyvä soundi ja dynamiikka.
Tavallinen kuuntelu tapahtuu sitten näillä nykyaikaisilla vinyyleillä.http://hintaopas.fi/product.php?p=725093 vinyyli kuulumaan
- musiikkimies
Haloo, kuuluuko? kirjoitti:
Tuo hiskin kertomus viittaa samaan mistä minullakin on jonkin verran kokemusta eli siihen että ihminen kuulee sitä mitä odottaa kuulevansa. En ollut itse moksiskaan eikä ollut vaimokaan kun kerran tuli kytketyksi korkeiden äänien suodin päälle yhtä vanhaa sihisevää kasettia varten ja unohtui päälle eikä kumpikaan huomannut mitään outoa pariin päivään. Kerran kuuntelin CD:tä tietokoneen aika vaatimattomista kaiuttimista kun olin lainannut ykköskaiuttimet kaverille vertailua varten. Toinen kaveri poikkesi juuri silloin käymään ja hetken kuunneltuaan sanoi että tuohan kuulostaa hyvältä ja kysyi olenko ostanut uudet ämyrit. Sanoin pilailumielessä että olen ja kaveri kuunteli ihan tyytyväisenä ja oli kuin puulla päähän lyöty kun näytin millaiset kottaraispöntöt itse asiassa soivat.
olen itse kuunnellut varmaan tuhansia kirjaston cd-levyjä ja lp levyjä ja satoja ellei tuhansia omia levyjäni viimeisten 20v aikana ja olen tullut siihen tulokseen,että vinyylilevyt ovat ehdottomasti parempia soinniltaan kuin cd-levyt
.paljon selkeämpi ja avarampi soundi,ja soivat välillä tosi koneasti.cd-levyjen huono äänentoisto jotuu varmaan levyistä tai niiden äänityksistä.on niin monesti levyillä tosi kovasävyinen,kalsea,ja eloton ja kylmä soundi.ja niissä kirjaston kevyen ja rock-musiikin levyillä tosi huono ja monestti tosi suttuinen sounndi ja kun ne etenkin rokkilevytr ovat musiikiltaan tosi huonoja .kappaleissa ei ole alkua eikä loppua eikä mitään melodiaa eikä huippukohtia,jotka jäisivät m,ieleen soimaan.sitten on vielä niinsurkeita laulajia nämä pop-ja rokkitähdet.naiset vaan kimittävät niillä livekalan äänillään ja miehetkin ölisevät ja mölisevät mitä sattu. minulla itse4lläni on jo aika htyvät stereot lp levysoitin oracxle aleksandran maksoi uutena 1990-luvun alussa 18000mk ja martin logan sequel kaiuttimet uiutena 29000 mk.soitan myös itse harmonikkaa.
- DJ
Siltä varalta että läsnä tiskijukkia joiden pitää hinkata niitä levyjä:
http://www.helsinki.fi/~pjojala/Myydaan-levyja-musiikkia.html- tapiokari
tollanen määrä levyjä ja vain parikymmentä hyvää, mistä olet haalinut moisen jankkikasan.
- puuppabuuppa
Jaah ehkä syy on siinä että cd soi liian puhtaasti, kuulostaa terävältä ja vinyyli taas vähän pehmeämmältä ts luonnollisemmalta. Ainakin itse olen huomannut näin.
ps äänen laadullisesti siis taajuksiltaan lp yltää yli ihmisen kuuloalueen, eli ei se lp huonosti soi...- TinaKorva
Teoriassa ehkä, mutta käytännössä ei, koska diskantit vaimenevat aika lailla jostain 16 kHz alkaen ja jokainen soittokerta höylää juuri diskantteja pois.
Toisekseen ihmetyttää se, että analogiahifistit aina tuovat esille tämän mystisen (ja paljolti paikkansapitämättömän) väitteen pitemmälle ulottuvista diskanteista. Totta on, että CD:llä dskantit katkaistaan jostain 22 kHz kohdalta, mutta sinne asti ne voidaan toistaa viivasuorasti. Miksi tämä kuitenkaan olisi tärkeää? 1) yleisesti käytetyt mikrofonit eivät toista juurikaan yli 16000 Hz taajuuksia. 2) kaiuttimet alkavat vaimentaa yli 16 kHz taajuuksia. 3) ihminen ei kuule korkeita taajuuksia, varsinkaan keski-iän ohittanut.
Sitten toisaalta unohtuu, että CD pystyy toistamaan bassot 5 Hz asti, kun nauhureitten ja LP levyhen toisto alkaa vajota viimeistään 30 hZ kohdalla aika pahasti. Kuitenkin tuo viimeinen musiikillinen oktaavi 32-16 Hz on oikeaa, kuultavaa ja toistettavissa olevaa ääntä. Jonka saa vain CD:ltä. Jos minun pitäisi valita, leikkaisin korkeat pois mutta säilyttäisin syvät bassot.
En edes ymmärrä tätä väittelyä.
Vinyylissä on oma fiiliksensä, mutta eihän se itse ääntä paremmaksi tee. Voihan silti olla, ja onkin, mukavampaa kuunnella toisinaan vinyyliä.
Väittelyn järjettömyydestä kertoo yksinkertainen tosiasia: nykyään musiikki tallennetaan lähes yksinomaan digitaalisesti. Kaikki sen jälkeen tehtävät muunnokset aikaansaavat vääristymiä alkuperäiseen.
Jos ajatellaan, että ananloginen tallennetaan digitaalisesti ja sen jälkeen vasta vahvistin muuttaa informaation takaisin analogiseen muotoon, eli ääniaalloiksi, niin eikö tämä ole lyhin tie ja samalla tietenkin tie jossa tapahtuu mahdollisimman vähän vaaristymää?
Vinyylisoitin mekaaninesena laitteena aiheuttaa myös pakostakin vääristymää.
Toisaalta voi myös ajatella, että jos pidetään koko signaali äänityksestä toistoon saakka analogisena, ei tapahtuisi digitoinnissa väkisinkin aiheutuvaa eroa todellisuudesta. Todellisuus kun ei ole digitaalinen, ykkösiä ja nollia.
Tässä ajatuksessa vain on se ongelma, että analoginen signaali kun siirretään ja muokataan, aina vääristyy. Lopputuloksena on todella vääristynyt kuva alkuperäisestä signaalista.
Olisi muuten aika mielenkiintoista joskus nähdä graafisena sama signaali masteroinnissa ja levysoittimelta (sekä vinyyli- että cd-soittimelta) ja verrata miten mikäkin on muuttunut.
Näin yksinkertaista se on.
Fiilis onkin sitten eri asia.
Soittovaiheessa ainakin rockissa soittimesta lähtevä soundi on yleensä tarkoituskin vääristää halutunlaiseksi. Vai tallennetaanko esimerkiksi sähkökitaran ääni useinkin pelkällä mikrofonilla, jolloin ääni olisi mahdollisimman lähellä sitä, millaisena se soittimesta lähtee?
Kuuntelussakin voidaan vääristää soundia ihan tietentahtoen. Jos lopputulos miellyttää kuulijaa, niin kaikki on OK, mutta tietenkään kyse ei ole soundista, jonka muusikot/äänittäjät/masteroijat ovat tarkoittaneet tehdä.
Kokonaan toinen asia on se, että levyt tuotetaan usein päin peräsuolta. Pääosin tämä on radiosoiton vika, sillä ylimaallisella kompressoinnilla saadaan musiikki kuulumaan ikäänkuin kovempaa. Silti, oli musiikki tuotettu miten tahansa, täysin digitaalisena ketjuna se soi mahdollisimman totuudenmukaisesti.
Lopussa ongelma onkin ainoastaan vahvistimen, kaiuttimien (ja tietenkin kaiutinasettelun) ja kuuntelupaikan laadussa.
Kukin kuuntelee tyylillään ja tykkää mistä tykkää. Silti digitaalinen ketju on ilmanmuuta totuudenmukaisempi.- Epäkesko krahisija
"Olisi muuten aika mielenkiintoista joskus nähdä graafisena sama signaali masteroinnissa ja levysoittimelta (sekä vinyyli- että cd-soittimelta) ja verrata miten mikäkin on muuttunut."
Musiikkia kuunnellaan korvilla, ei silmillä. Kuuntelu ja käppyrät erikseen. Näin yksinkertaista se on puolestaan minun mielestä. Jos miksaus, masterointi tai jokin äänenkäsittelyn vaihe tehdään digitaalisesti, niin signaali muuttuu tuolloin digitaaliseksi. Digitalisoinnin jälkeen ei ole enää oikein mitään järkeä tunkea sitä digitalisoitua signaalia analogiselle vinyylille, koska tuolloin yhdistyvät kummankin järjestelmän huonot puolet, eivät kummankin järjestelmän vahvuudet. Saadaan lopputuloksesksi kolkkosointinen vinyyli vinyylin tunnusomaisine "toistorajoitteineen". Kolkkosointinen on toki liioittelua, mutta kertoo tuon saundillisen suunnan mitä tuossa prosessissa tapahtuu, jos se tehdään noin.
CD ja vinyyli kuulostavat erilaisilta, joten on ihan luonnollista, että ihmiset myös väittelevät niiden välisistä eroista. Toki tuo on mieltymys- ja makuasia, kumman saundista diggailee enemmän. Toinen ihminen ei voi julistaa totuutena toiselle ihmiselle makuasioita, vaan ne pitää itse kokeilla ja päättää kumpi miellyttää enemmän. CD:n ja vinyylin välinen mittelö on hyvinkin mielenkiintoinen, koska CD-soitinten mittaustulokset ovat kauttaaltaan paremmat kuin vinyylisoitinten vastaavat, mutta silti vinyylitoistolla on vahva kannattajakuntansa, jotka sanovat sen soivan paremmin kuin CD:n. Herkullinen asetelma.
Kummankin toistosta voi kyllä nauttia ihan täysin siemauksin, kun tallenne ja toistolaitteiston palikat ovat kohdillaan, tähän ei tarvita edes mitään yyberkallista kokonaisuutta. - Töppönen.
Epäkesko krahisija kirjoitti:
"Olisi muuten aika mielenkiintoista joskus nähdä graafisena sama signaali masteroinnissa ja levysoittimelta (sekä vinyyli- että cd-soittimelta) ja verrata miten mikäkin on muuttunut."
Musiikkia kuunnellaan korvilla, ei silmillä. Kuuntelu ja käppyrät erikseen. Näin yksinkertaista se on puolestaan minun mielestä. Jos miksaus, masterointi tai jokin äänenkäsittelyn vaihe tehdään digitaalisesti, niin signaali muuttuu tuolloin digitaaliseksi. Digitalisoinnin jälkeen ei ole enää oikein mitään järkeä tunkea sitä digitalisoitua signaalia analogiselle vinyylille, koska tuolloin yhdistyvät kummankin järjestelmän huonot puolet, eivät kummankin järjestelmän vahvuudet. Saadaan lopputuloksesksi kolkkosointinen vinyyli vinyylin tunnusomaisine "toistorajoitteineen". Kolkkosointinen on toki liioittelua, mutta kertoo tuon saundillisen suunnan mitä tuossa prosessissa tapahtuu, jos se tehdään noin.
CD ja vinyyli kuulostavat erilaisilta, joten on ihan luonnollista, että ihmiset myös väittelevät niiden välisistä eroista. Toki tuo on mieltymys- ja makuasia, kumman saundista diggailee enemmän. Toinen ihminen ei voi julistaa totuutena toiselle ihmiselle makuasioita, vaan ne pitää itse kokeilla ja päättää kumpi miellyttää enemmän. CD:n ja vinyylin välinen mittelö on hyvinkin mielenkiintoinen, koska CD-soitinten mittaustulokset ovat kauttaaltaan paremmat kuin vinyylisoitinten vastaavat, mutta silti vinyylitoistolla on vahva kannattajakuntansa, jotka sanovat sen soivan paremmin kuin CD:n. Herkullinen asetelma.
Kummankin toistosta voi kyllä nauttia ihan täysin siemauksin, kun tallenne ja toistolaitteiston palikat ovat kohdillaan, tähän ei tarvita edes mitään yyberkallista kokonaisuutta.»Musiikkia kuunnellaan korvilla, ei silmillä.»
No en kyllä noin väittänytkään. Noistä käppyröistäkin kuitenkin paljastuu mielenkiintoisia tosiasioita, kunhan niitä osaa lukea. Silti tietenkin on ratkaisevaa se, miltä se lopulta kuulostaa. Vertailun vuoksi vain olisi kiva vilkaista, ikään kuin havainnollistaa asia.
Itse teen hieman myös äänihommia, mutta vain videoihin. Siinä koitan kompressoida sopivasti spiikit, jotta voin nostaa niitä ylemmäs. Jos niitä ei käytä kompuran läpi, taustaäänet pitää laittaa pirun hiljaiselle, jotta puheesta saa kunnolla selvän. Näitä käppyröitäkin on silloin hyvä vähän tsiigaillla.
Mutta tämä nyt ei liity mitenkään tähän aiheeseen (ja musiikin käsittelyn jätän suosiolla sen homman osaaville).
»Jos miksaus, masterointi tai jokin äänenkäsittelyn vaihe tehdään digitaalisesti, niin signaali muuttuu tuolloin digitaaliseksi.»
Näin se on. Ja jos digitaalivehkeillä äänittää, koko ketju kannattaa pitää digitaalisena kaiuttimile päätevahvistimeen asti.
Kokonaan toinen juttu on tämä vintage-maailma. Siinä koko homma hoidetaan analogisena studiosta alkaen kuten vanhaan hyvään aikaan. Heinoa, että joku tällaistakin vielä tekee.
Etenkin ruotsalaiset ovat "kunnostautuneet" aivan järjettömällä kompressoinnilla. Kuunnelkaapa vaikka Kentiä. Ei sitä pysty kuuntelemaan, kuin työpaikan radiosta, ei siis vähääkään kuunneltavammalla laitteistolla.
Ylikompressointi voi tosin olla joissain tapauksissa erittäinkin mehukkaan kuuloista, tästä vaikka esimerkkinä Hurriganesin Roadrunner (hassua kyllä Ruotsissa tehty). Siinä tämä kumpressointi antaa vaikutelman ahtaassa baarissa täysillä soitetusta räminärockista, kuunnellessa melkein haistaa hienhajunkin.
Tietenkin musiikissa käytetään kompressointia, mutta ei sillä koko helvetin ääntä pidä mennä lyttäämään, ellei tosiaan tiedä mitä tekee. Joku roti. - Epäkesko krahisija
Töppönen. kirjoitti:
»Musiikkia kuunnellaan korvilla, ei silmillä.»
No en kyllä noin väittänytkään. Noistä käppyröistäkin kuitenkin paljastuu mielenkiintoisia tosiasioita, kunhan niitä osaa lukea. Silti tietenkin on ratkaisevaa se, miltä se lopulta kuulostaa. Vertailun vuoksi vain olisi kiva vilkaista, ikään kuin havainnollistaa asia.
Itse teen hieman myös äänihommia, mutta vain videoihin. Siinä koitan kompressoida sopivasti spiikit, jotta voin nostaa niitä ylemmäs. Jos niitä ei käytä kompuran läpi, taustaäänet pitää laittaa pirun hiljaiselle, jotta puheesta saa kunnolla selvän. Näitä käppyröitäkin on silloin hyvä vähän tsiigaillla.
Mutta tämä nyt ei liity mitenkään tähän aiheeseen (ja musiikin käsittelyn jätän suosiolla sen homman osaaville).
»Jos miksaus, masterointi tai jokin äänenkäsittelyn vaihe tehdään digitaalisesti, niin signaali muuttuu tuolloin digitaaliseksi.»
Näin se on. Ja jos digitaalivehkeillä äänittää, koko ketju kannattaa pitää digitaalisena kaiuttimile päätevahvistimeen asti.
Kokonaan toinen juttu on tämä vintage-maailma. Siinä koko homma hoidetaan analogisena studiosta alkaen kuten vanhaan hyvään aikaan. Heinoa, että joku tällaistakin vielä tekee.
Etenkin ruotsalaiset ovat "kunnostautuneet" aivan järjettömällä kompressoinnilla. Kuunnelkaapa vaikka Kentiä. Ei sitä pysty kuuntelemaan, kuin työpaikan radiosta, ei siis vähääkään kuunneltavammalla laitteistolla.
Ylikompressointi voi tosin olla joissain tapauksissa erittäinkin mehukkaan kuuloista, tästä vaikka esimerkkinä Hurriganesin Roadrunner (hassua kyllä Ruotsissa tehty). Siinä tämä kumpressointi antaa vaikutelman ahtaassa baarissa täysillä soitetusta räminärockista, kuunnellessa melkein haistaa hienhajunkin.
Tietenkin musiikissa käytetään kompressointia, mutta ei sillä koko helvetin ääntä pidä mennä lyttäämään, ellei tosiaan tiedä mitä tekee. Joku roti.Kyllä, kyllä, Töppönen olen kanssasi hyvinkin pitkälle samaa mieltä.
Toi "Musiikkia kuunnellaan korvilla, ei silmillä" lohkaisuni ei siis ollut hyökkäys kirjoittamaasi tekstiä vastaan, hieman hutiloiden sen muotoilin. Lähinnä tuo pohdinta kirposi siitä, että hifiharrastajista löytyy myös sellaisia ihmisiä, joille mittaustulokset ovat se ainoa oikea laki ja jotka viittaavat mittaustuloksista poikkeaville kuuntelukokemuksille täysin kintaalla. Heidän mielestään mittalaite ei koskaan voi olla väärässä. Ehkä noinkin, mutta jos mittaus ja kuuntelu eivät tue toisiaan, niin silloin on luultavammin kyse siitä, että mitataan väärää asiaa tai painotetaan kyseistä asiaa väärällä tavalla ihmisen kuulon kannalta.
CD vastaan vinyyli tyylinen väittely on tästä erittäin hyvä ja herkullinen esimerkki. CD:n pitäisi pelkkien mittaustulosten valossa vetää vinyyliä turpaan ihan 6-0, mutta näin ei välttämättä käytännössä enää olekaan. Epäkesko krahisija kirjoitti:
Kyllä, kyllä, Töppönen olen kanssasi hyvinkin pitkälle samaa mieltä.
Toi "Musiikkia kuunnellaan korvilla, ei silmillä" lohkaisuni ei siis ollut hyökkäys kirjoittamaasi tekstiä vastaan, hieman hutiloiden sen muotoilin. Lähinnä tuo pohdinta kirposi siitä, että hifiharrastajista löytyy myös sellaisia ihmisiä, joille mittaustulokset ovat se ainoa oikea laki ja jotka viittaavat mittaustuloksista poikkeaville kuuntelukokemuksille täysin kintaalla. Heidän mielestään mittalaite ei koskaan voi olla väärässä. Ehkä noinkin, mutta jos mittaus ja kuuntelu eivät tue toisiaan, niin silloin on luultavammin kyse siitä, että mitataan väärää asiaa tai painotetaan kyseistä asiaa väärällä tavalla ihmisen kuulon kannalta.
CD vastaan vinyyli tyylinen väittely on tästä erittäin hyvä ja herkullinen esimerkki. CD:n pitäisi pelkkien mittaustulosten valossa vetää vinyyliä turpaan ihan 6-0, mutta näin ei välttämättä käytännössä enää olekaan.Mittaustulokset voivat yksinkertaisesti olla myös väärässä.
Suurempi ero tulee kuitenkin kuuntelupaikasta, sillä mittaukset tehdään todennäköisesti vähän erilaisessa ympäristössä, kun missä kuuntelija sitä kuuntelee. Myös laitteiston asennuksilla ja asetuksilla on iso ero.
Ite en oo mikään hifiili eikä kamalasti hotsitakkaan, olen siihen sitäpaitsi aivan liian köyhä. Musiikinkuuntelussakin eekutan varmaan musan sellaiseksi, ettei hifisti sen kuuntelua rakastaisi, ja kaikenlisäksi kuuntelen musiikit tietokoneelta mp3:na (kone on toki hiljainen ja käytössä kohtalainen m-Audion äänikortti Behringerin lähikenttämonitorit).
Mutta näillä mennään. Olen minä huonompaakin kuullut, eikä mua haittaa ettei näiden tehot riitä luukutukseen kun en niin kamalasta luukutuksesta edes välitä.- Anonyymi
"Vai tallennetaanko esimerkiksi sähkökitaran ääni useinkin pelkällä mikrofonilla, jolloin ääni olisi mahdollisimman lähellä sitä, millaisena se soittimesta lähtee?"
sähkökitara on hyvin mielenkiintoinen soitin !
Vaikka sähkökitarassakin on värähtelevät kielet (kuten akustisessakin kitarassa), niin hyvin olennainen ero on tämä:
sähkökitaran osalta: kielten mekaaninen värähtely muunnetaan sähköiseksi erityislaitteella, jota usein kutsutaan mikrofoniksi, vaikka laite EI tosiasiassa ole mikrofoni lainkaan !
JOS et usko väitettäni todeksi, vaihda sähkökitaraan metallikielten tilalle nailonkielet ja ylläty - sähkökitarastasi ei lähde enää ääntä lainkaan !
JOS se sähkökitarassa oleva usein mikrofoniksi kutsuttu laite olis oikeasti mikrofoni, se poimisi aivan samalla lailla nailonkielten tuottaman äänen kuin metallikieltenkin, vaan eipä tosiaan sähkökitarasta tule ääntä ollenkaan, jos siihen vaihdetaan nailonkielet !
Tuo mekaanisesti värähtelevä teräskieli ilmeisesti aiheuttaa magneettisia vaihteluita (joita nailonkieli ei aiheuta), jotka sitten tuo "mikrofoni" poimii talteen ja muuttaa sähköiseksi signaaliksi.
em. perusteella; sähkökitarassa se "alkuperäinen" ääni ei ole ääni lainkaan vaan sähköinen analoginen audiosignaali !
sähkökitaran äänen siis voit kuulla vain vahvistimen ja siihen liitettyjen kaiuttimien tai kuulokkeiden välityksellä.
Perinteistä ääntä sähkökitara ei siis tuota lainkaan, vaan jättää sen kaiuttimien tehtäväksi !
- fhgfg
Kyllä se on kuule niin, että sun pitää päästä kuuleen kunnon levysoitinta jossain kunnon laitteistossa niin et enää ihmettele...
- Vinyyli asiantuntija
vinyyleissä on se tunnelma. Jos on sellane FULL HD- tyyppi, niin ei vinyyleitä kestä. Tämä riippuu täysin, myös levyn kunnosta. On olemassa myös muita seikkoja kuten: Neulan ja ääniräsian kunto. RIAA- korjaimen pitää olla laadukas. Huippu soittimet maksavat paljon (jopa 200 €), mutta jos haluaa laatua (niin kuin monet harrastajat) pitää olla valmis maksamaan. CD: t ja mp3- jutut on käteviä, mutta vinyyleissä on tunnelmaa. Vinyylit ovat työläämpiä. Harrastajat näkevät paljon vaivaa soittimeensa, joka on ihailtavaa. CD- levyissä ei tarvitse huoltaa osia. Vinyyleissä taas neulan ja ääniräsian kunnosta pitää pitää huolta. Huonosto hoidettu soitin soi huonosto. Itse sanoisin, jos olet valmis näkemään tämä vaiva voit ottaa vinyylit. Jos olet kiireinen, laiska ja hätähousu suosittelisin pysymään kuule ihan CD ja mp3 jutuissa. Sinulle suosittelen tuota jälkimmäistä.
- FULL HD 1080p
..noi "FULL HD- tyypit"kin kuunnella ja nauttia vinyyleistä.
- isompi-ja-rutisee
Vinyylin tunnelma tulee isommasta levystä ja rutinasta.
- musiikkimies
isompi-ja-rutisee kirjoitti:
Vinyylin tunnelma tulee isommasta levystä ja rutinasta.
mun levyni eivät rärise tai rutise.se rätinä ja rutina johtuu levyn pölyisyydestä tai likaisuudesta.se ei ole oikein hyvillä levysoittimilla mikään ongelma,ja niitä on nykyisin hyviä levynpesulaitteita.olen ajjatellut ostaa sellaisen ultraäänipesurin,mutta kun se maksaa noin 2500e täytyy kerätä rahaa siihen-
- kysyn vaa
Kuules ""audiohifi" itsekkin" Miks aloitat tälläsen keskustelun, jos olet varma, että CD: t ovat parempia?
Vai oletko sellanen, joka kuuntelee vinyyleitä, mutta ei kehtaa kertoa sitä - Kaikkitietoinen
Vinyyli - CD 5-2
Kasetti - MP3 4-3 ja.
Loppuottelu:
Vinyyli - Kasetti 4-0Mihin perustuu tulos »Vinyyli - CD 5-2»?
Entä minkätasoiseen mp3:seen vertasit kasettia (sinulle saattaa tulla yllätyksenä, että mp3:sta voikaan koodata monella eri tasolla, paras on häviötön koodaus eli cd-laatuinen, jopa parempi jos lähtökohtana on cd:tä parempilaatuinen äänite) ja mihin kasettiin (C-kasettiin, videokasettiin [normaalia vai hifi-raitaan?] tai digitaalikasettiin vai jopa miniDV-kasetin ääniraitaan)?
Väitteet kaipaavat perusteluja.- emgieowwef
Töppönen kirjoitti:
Mihin perustuu tulos »Vinyyli - CD 5-2»?
Entä minkätasoiseen mp3:seen vertasit kasettia (sinulle saattaa tulla yllätyksenä, että mp3:sta voikaan koodata monella eri tasolla, paras on häviötön koodaus eli cd-laatuinen, jopa parempi jos lähtökohtana on cd:tä parempilaatuinen äänite) ja mihin kasettiin (C-kasettiin, videokasettiin [normaalia vai hifi-raitaan?] tai digitaalikasettiin vai jopa miniDV-kasetin ääniraitaan)?
Väitteet kaipaavat perusteluja.Oon harkinnu lp-soittimen ostoa niin tuli mieleen, että voisiko joku kertoa minkälaista huoltoa soitin ja levyt tarvitsee ja kuinka usein? Ja noilla nyky lp-soittimillahan saa vissii muutettua levyn vinyylilta vaikka tietokoneelle mp3-muotoo, ni kuinkas hyvää jälkeä tästä tulee, että kuulostaako se mp3-na enää yhtää vinyyliltä?
emgieowwef kirjoitti:
Oon harkinnu lp-soittimen ostoa niin tuli mieleen, että voisiko joku kertoa minkälaista huoltoa soitin ja levyt tarvitsee ja kuinka usein? Ja noilla nyky lp-soittimillahan saa vissii muutettua levyn vinyylilta vaikka tietokoneelle mp3-muotoo, ni kuinkas hyvää jälkeä tästä tulee, että kuulostaako se mp3-na enää yhtää vinyyliltä?
Laatuhan riippuu täysin levysoittimen ja tietokoneen äänikortin laadusta. Ja tietysti siitä millä prosessoit äänitteen jos niin päätät tehdä.
»kuulostaako se mp3-na enää yhtää vinyyliltä? »
Itse olen itsestäni huomannut, että en voi sietää kuunnella koneelta vinyylin huminaa, rahinaa ja poksumista. Kun kuuntelen vinyylejä, nuo eivät haittaa ollenkaan, mutta koneelta ne käiritsee.
Itse varsinaiseen kysymykseen saavat vastata asiaan vihkiintyneemmät.- Vihkiytymätön nro 2
Töppönen kirjoitti:
Laatuhan riippuu täysin levysoittimen ja tietokoneen äänikortin laadusta. Ja tietysti siitä millä prosessoit äänitteen jos niin päätät tehdä.
»kuulostaako se mp3-na enää yhtää vinyyliltä? »
Itse olen itsestäni huomannut, että en voi sietää kuunnella koneelta vinyylin huminaa, rahinaa ja poksumista. Kun kuuntelen vinyylejä, nuo eivät haittaa ollenkaan, mutta koneelta ne käiritsee.
Itse varsinaiseen kysymykseen saavat vastata asiaan vihkiintyneemmät."Itse olen itsestäni huomannut, että en voi sietää kuunnella koneelta vinyylin huminaa, rahinaa ja poksumista. Kun kuuntelen vinyylejä, nuo eivät haittaa ollenkaan, mutta koneelta ne käiritsee."
Hyvin samansuuntaisia kokemuksia itselläni Töppösen kanssa!
Vinyylillä nuo satunnaiset ripinät ja poksumiset tuntuvat olevan jotenkin irrallaan musiikista ulkopuolisena erillisenä omana "karstanaan". Tätä voisi verrata tilanteeseen, jossa kuuntelutilaan kuuluu silloin tällöin kaukaisen ohiajavan auton ääni tai sen tutun emännän nalkutus toisesta huoneesta eli aivot osaavat käsitellä kuullun hälyäänen erillisenä itse musiikin seasta, ei virheenä itse musiikissa. Näin ainakin omat korvani ja aivoni tuntuvat ripinät ja pokseet vinyylitoistossa käsittelevän täysin erillisinä musiikista. Toistovirheitähän nuo ripinät ja pokseet toki ovat, sitä en yritä kiistää. Ne eivät ole itse musiikkia, eivätkä kuulu siihen missään muotoa.
Kun vinyylin ääni digitoidaan, niin nuo ripinät ja pokseet liimautuvat osaksi itse sitä varsinaista musiikkia. Korvat ja aivot eivät enää kykene käsittelemään niitä musiikista irrallisina hälyääninä. Rapina, pokseet, kohina ja särö tuntuvat myös kasvavan digitointiprosessin aikana kovaäänisemmiksi, "metallisemmiksi" ja toistuvan alkupeäisiä virheitä selkeämpinä.
Itse digitoin älppyäänen aina cd-tasoiseen pakkaamattomaan muotoon, tarpeen vaatiessa häviötön pakkauskin toki käy. Eli en yritä kaivaa lisää ongelmia digitalisoinnin lopputulokseen lisäämällä soppaan vielä jonkun ääntä heikentävän säästökoodauksen. Jokainen saa toki olla vapaasti omaa mieltään siitä heikentääkö tuo mp3-pakkaus äänenlaata ja kuinka paljon, siitä en rupea inttelemään. Omien kokeiluideni perusteella analogiseta digitaaliseksi ääntä muunnettaessa tuo mp3 pakkaus heikentää ääntä paljon enemmän, kuin vastaava alunperin digitaalisesta lähtöäänestä digitaaliseen muotoon säästöpakkaus. Suomenkielellä sano sakemanni: CD to mp3 ja lopputulos voi usein olla hyvinkin alkuperäisen kaltainen ja vastaavasti vinyyli to mp3 ja lopputulos on lähes varmuudella scheissea. Pakkaaminen tuntuu tekevän rapinoista ja poksahduksista vieläpä entistäkin karkeampia ja erottuvampia. Vaikka itse musiikki pakkautuisikin ihan nätisti, niin nuo ritinät ja pokseet nuosevat entisestään pintaan ja korostuvat.
Ps. jos vinyylisoitin tai levy aiheuttaa ihan korvinkuultavaa huminaa, rahinaa, poksumista tai säröä, niin silloin kyllä soittimen säädöissä on jotain vikaa tai levyjä on säilytetty ja käsitelty huolimattomasti tai levysoittimen neula on kulunut taikka sitten levyn prässäys on skeidaa (kuten nykyaikana tuntuu olevan tapana). Tai jotain muuta. - Anonyymi
Töppönen kirjoitti:
Mihin perustuu tulos »Vinyyli - CD 5-2»?
Entä minkätasoiseen mp3:seen vertasit kasettia (sinulle saattaa tulla yllätyksenä, että mp3:sta voikaan koodata monella eri tasolla, paras on häviötön koodaus eli cd-laatuinen, jopa parempi jos lähtökohtana on cd:tä parempilaatuinen äänite) ja mihin kasettiin (C-kasettiin, videokasettiin [normaalia vai hifi-raitaan?] tai digitaalikasettiin vai jopa miniDV-kasetin ääniraitaan)?
Väitteet kaipaavat perusteluja."yllätyksenä, että mp3:sta voikaan koodata monella eri tasolla, paras on häviötön koodaus eli cd-laatuinen"
Teoreettisesti paras mp3 on 320 kbps.
Tosin, myös käytetty koodekki vaikuttaa, eli bittinopeus (bitrate) ei ole ainoa vaikuttava tekijä, vaikka tärkeä onkin.
mp3 ei ole koskaan häviötön , joskin 320 kbps bittinopeudella ja hyvällä koodekilla niitä häviöitä ei todennäköisesti pysty kuulemaan.
- = taivastunnelma!
Mulla on nyt vanhimmat vinyyliälppärit kohta 60-vuotiaita - ennen mua syntyneitä -ja soivat edelleen varsin laadukkaasti ja häiriöittä, niitä kun on kohdeltu hyvin.
Väitän että nämä samat levyt soivat puolen vuosisadan kuluttua edelleenkin kelvollisesti mutta nyky-cd:t eivät välttämättä soi enää ollenkaan. Levyjen data ei ehkä säily niin pitkään ja suurempi ongelma: ei ole enää soittimia niille, kun musiikki tallennetaan ehkä silloin jo antiikkiselle muistikortille taikka "pilveen". Voi olla joku globaali "Spotify", johon tallennetaan kaikki maailman musiikki ja videot, ei tarvitakaan ehkä enää henkilökohtaisia tallennusmedioita.
Kun virtuaalitodellisuus sitten jonakin päivänä paukahtaa ja kaik' män, joku näppärä teinipoikakin kykenee rakentamaan vinyylilevyjä toistavan pyörittimen ilman mitään erikoisosaamista. Ja maailma pelastuu ;-)
Vinyyleitä kuuntelen 20 vuoden tauon jälkeen taas miltei joka ilta. Ne ovat inhimillisiä kuin kynttilän liekki. Joka kerralla ne soivat hieman erilailla. Useimmiten soivat tukkoisesti verrattuna remasteroituihin CD-levyihin, mutta on siellä oikeasti poikkeuksia, joiden erottaminen CD:stä on vaikeaa tai jotka soivat kunnon äänirasialla jopa CD:tä miellyttävämmin.
Ja kunka ollakaan, putkia käyttävä kuulokevahvistin mulla on juurikin tilauksessa, ihan mielenkiinnosta! Tässä en usko olevan mitään todellista taikaa vaan parempi vehje voidaan tehdä putken hyviä ominaisuuksia omaavilla MosFeteillä esimerkiksi. - Basso ostinato
Itse tallennustapa ei tee kumpaakaan paremmaksi. Syynä on ääniaines, mitä se pitää sisällään. Todellakaan edes mp3 muuntamisessa ei synny mitään "häviötä". Joa alkuperäinen "raw" on kapeakaistainen siivu, mitä siitä saa talteen millään menetelmällä? Ja kääntäen: hyvästä saa aikaan mehukasta millä tallennusmuodolla tahansa.
Yhdellä promillella ihmisä voi olla hi-fi -korva, että se siitä "kuulemisesta". Kun ikää tulee lisää (yli 20 ), alkaa kuuloelin rappeutua. Siispä me kuulemme mutu-tuntumalla. :D- tona, että hirvittää
"Todellakaan edes mp3 muuntamisessa ei synny mitään "häviötä"."
Mistä näitä leuanlonksuttelijoita oikein löytyy päivä toisensa perään, jotka huuhaa mutujaan tutkituiksi asioiksi väittävät? Jos musiikkimuotoista dataa säästökoodataan, niin siitä datasta katoaa ihan varmuudella bittejä muunnoksen yhteydessä. Tämä tarkoittaa, että se data eli musiikii ei ole enää palautettavissa alkuperäiseen muotoonsa. Se muuttuu tällöin epätarkempaan ja huonompaan suuntaan. Tämä nyt vain on ihan kiistämätön fakta, eikä tuosta ole edes kellään mitään epäilystäkään. Rankka säästökoodaus kuuluu myös äänenlaadussa, tuota on tutkittu esim. Hifimaailma lehden toimesta. Pakkausalgoritmille sopivalla musiikilla ja sopivan vähäisellä säästökoodauksella lopputulos voi toki olla niin lähellä alkuperäistä, että edes kuvailemasi "hi-fi -korva" ei pysty eroa kuulemaan.
Häviöttömät säästökoodaukset ovat pop nykyaikana, ne säästävät tilaa, eikä alkuperäinen signaali muutu prosessissa huonompaan suuntaan.
"Yhdellä promillella ihmisä voi olla hi-fi -korva, että se siitä "kuulemisesta". Kun ikää tulee lisää (yli 20 ), alkaa kuuloelin rappeutua. Siispä me kuulemme mutu-tuntumalla. :D"
Tätä mietelmää en nyt edes pysty kommentoimaan tämän naururemakan alta. Hifiharrastus lienee mielestäsi turhaa yli 20-vuotialta ja eikä vastaavasti alle 20-vuotiailla ole siihen varaa? Ihan turha harrastus siis kaikkinensa, olipa käyttäjällä sitten noita promilleja taikka pelkät hi-fi -korvat.
"Itse tallennustapa ei tee kumpaakaan paremmaksi."
Tämä oli ainoa järkevä ajatuksesi ja tuohon ainokaiseen lauseeseen tekstisi olisi myös kannattanut lopettaa.
- vgsdfgsdf
LP levyt soi paremmin kuin CD levyt ja piste. Ne jotka muuta väittää olis syytä vähän panostaa vinyylisoittimen ääneen.
- Piedrox1
Kyllä ero oli ihan valtava kun kuuntelin samaa äänitettä cd:ltä ja LP:ltä. Tosin vehkeet oli ihan äärimmäisen hyvät. Mietin ensin siinä että huomaankohan mitään eroa, mutta ero oli niin valtava, ettei sitä voinut olla huomaamatta vaikka olisi kuinka tahmakorva. Omilla vähän halvemmilla vehkeillä en ole päässyt vielä vertaamaan muuta kuin LP:n ja Spotifyn (käsiittääkseni 320kbps) eroa ja se ainakin on selvästi kuultavissa, vaikka oma LP-soitin ei olekaan ku satasen vekotin.
Oma kokemus on sellainen, että LP-levyä on jotenkin miellyttävä kuuntelemalla kuunnella. Siinä on joitan sellaista syvyyttä ja laajutta, jota ei CD:llä ole.
Olen kyllä kuitenkin sen verran amatööri että CDkin on minulle ihan kelvollinen... - toimenpide
Jos vinyylilevyn sointi miellyttää, mutta itse LP-levyjen ja levysoittimen kanssa puljaaminen harmittaa, kannattaa polttaa vinyylilevyt CD:eille.
Tällä toimenpiteellä saa LP-levyjen pehmeän, epämääräisen, analogisen soundin yhdistettynä CD-levyjen helppokäyttöisyyteen ja kestävyyteen, ja LP-levytkin säilyy mintteinä. Itse jonkinaikaa hifistelleenä ja elektroniikan huoltopuolella voin sanoa että jos laitetaan kunnon putkivahvistin ajamaan ääntä laatukaiuttimiin ja verrataan ääntä hyvän transistorikoneen ääneen samoilla kaiuttimilla, on ero korvinkuultava. Harjaantumaton korva ei välttämättä äänessä eroa huomaa ja akustisesti huonossa huoneessa eron huomaaminen on hankalaa mutta hyvissä olosuhteissa ääni todella on erinlainen.
Oletetaan seuraava tilanne:
Sama äänite alkuperäisenä vinyylinä ja remasteroituna cd:nä. Hyvä vahvistin, laatupyöritin, hyvä cd-soitin ja hyvät kaiuttimet.
Kun kuuntelee eroa, niin on vinyylin ääni selvästi elävämpi ja syvempi, mutta tämäkin vain tapauksissa jossa laiteet ovat äänentoistollisesti luokassa 8 tai parempi.
Perus gigantin 300€ stereosarjalla eroa ei huomaa mutta kun laitteet ovat kunnossa alkaa erot huomaamaan.- hyh teitä
48vuoden kokemuksella voin sanoa että paras yhdistelmä on
putkivahvistin/ vinyyli ja OR kajarit !
huonoin on 80luvun ensipainokset CD:stä , 90luvun stereoilla ja
Sonyn tai Philipsin kajarit.
VINYYLISSÄ EI OLE KATKO ÄÄNTÄ KUN EI OLE YKKÖSIÄ JA NOLLIA ÄÄNEN PAKKAUKSESSA VAAN SUORAA AUDIOTA.
tätähän on mahdoton myöntää sen joka on tuhlannut tuhansia euroja digi vahv., yli kompressoituihin cd:hen ja ala arvoisen musiikin kuunteluun ( kuuntele klassista tai progea ) eikä mitään
v....n neljää ruusua, madonnaa ja bon jovia.- rutinaa-naks-naks
Vinyylissä on mukana myös ne mukavat rutinat ja naksut.
- krissef1
Jos vinyylilevy on tehty digital mastered pohjalta se ei voi soida paremmin kuin
cd levy. Jotta vinyyli soisi paremmin täytyy koko ketjun äänitetystä musiikista
levyn prässäykseen tapahtua analogisesti. Minulla on tyntuma että osa uusista
levyistä tehdään rinnakkain cd levyn kanssa käyttäen samaa aihiota kuin cd levyä tehtäessä jolloin cd soi paremmin. Muuten olen sitä mieltä että kunnon analoginen
vinyyli soi paremmin Onneksi kuuntelen musiikkia musiikin enkä äänenlaadun takia. Omistan myäs vinyyleitä ja vinyylisoittimen, mutta ei sitä viitsi kunnella kun joutuu melkein jatkuvasti kääntämään puolta toisin kuin cd levyissä.
ja cd ensipainoksissa EI ole oikeastaan mitään vikaa näin keräilijän näkökulmasta katsottuna.
- data-on-sama
Mikä niissä aikaisemmin julkaistuissa musiikkibiteissä tekee niistä arvokkaampia kuin myöhemmin julkaistut, jos molemmat on identtisiä, eli data on sama?
data-on-sama kirjoitti:
Mikä niissä aikaisemmin julkaistuissa musiikkibiteissä tekee niistä arvokkaampia kuin myöhemmin julkaistut, jos molemmat on identtisiä, eli data on sama?
No, siis kun painos on loppuunmyyty ja se on haluttu painos jolloin sen arvo nousee.
- SA-9900
No niin osuit oikeaan, eli meitsi ainaskin on palannut menneisyyteen ja vinyyliin vingutus on alkanut taas nostalgia mielessä kiinnostamaan.
Mukavaa puuhaahan tuo vinyylin kääntely on ja vanhojen nuoruuden aikaisten "hifien" herättely henkiin. Illat menee rattoisasti jne...
Ymmärrän myös, että himovinylistiä voi hieman nyppiä jos muutaman kympin Lidlin CD-soitin äänellisesti rökittää aika helposti harrastajan parhaankin jopa 30 tonttua maksavan vinyylin pyörittimen äänessä :D.
Mutta ulkoiselta hapitukseltaan harrastajan kallis pyörittäjä lyö 6-0 Lidlin ale CD-soittimen muovisen olemuksen.
Meitsin mielestä, vaikka kultakorva en olekkaan, laittaisin soittimet äänellisesti seuraavaan järjestykseen. CD-soitin on ykkönen, sitten hyvä MP3 soitin ja lopuksi vinyylisoitin.
Sitten tunnepuolella tehty arvostelu jossa otetaan mukaan myös kaluston ulkonäkö etc. on vinyyli ehdoton ykkönen ja kakkos sijan vie CD-soitin ja häntäpäässä on MP3 kökkö.
Aloittajan mainitsemiin putkipeleihin en sitten päässyt sisään sillä olen siihen hommaan liian nuorta sukupolvea :D :D. Trankku oli se joka silloin vei....- kasettiikin käy
Olen vanhempaa ikäryhmää joka tottui vinyyleihin ostan levyni vinyyleinä
ja muutan ne tietokoneelle mp3 320kb muotoon joista parhaat laitan puhelimeen
ja kun haluan fiilistellä kuuntelen vinyyleinä kunnon kajareilla.Muuten kuuntelen
koneella tausta musiikkina tai kuulokkeilla puhelimesta.
- analoginendigitaali
Omasta mielestä CD-levykin VOI soida hyvin. Masteroinnissa taitaa olla taika.
Omistan paljon CD-levyjä ja ostan niitä edelleen. Jos Wav/FLAC jne tiedostoja ei ole tarjolla.
Vinyylinä ostan myös paljon musiikkia. Moniltakin bändiltä tuplana. Digitaalisen ja analogisen version.
Mp3 tai muihin pakattuihin en pistä rahaa tai haaskaa aikaa. Kolme Demoa omistan mp3 versiona ja artistit ovat itse lahjoittaneet ne, kun masterit eivät ole syystä ja toisesta enää tallessa ja näin ollen eivät ole voineet myydä CD-laatuisena tai parempana.
Joskus CD-levystäkin on joutunut maksamaan 50€. Japan edition. Rahallisesti kallein Vinyyli oli ostohetkellä 80€.
Muutama KK taakse päin ostin single CD-levyn jossa on yksi kappale. Tarjosin huutohinnan 19€ ohi ja ostin suoraan 20€ postikulut hinnalla. Eli kyllä arvostan digitaalistakin äänilähdettä. Toki ostaisin kaikki analogisenakin, jos se olis vain mahdollista.
C-Kasettejakin löytyy. Monet haukkuu niitä ihan turhaan. Huonoilla vehkeillä ei saa edes CD-levystä hyvää ääntä, joten suurin osa parjauksesta on todennäköisesti aiheetonta. ;)
Vinyyli mielellään, mutta kyllä CD-levykin kelpaa itselle. - Niinikkäänsä
Koska ei ymmärrä audiotekniikasta tuon taivaallista, eikä varsinkaan digitaalisen tallennuksen matemaattisesta taustasta.
Tämä käy selväksi tätä ketjua silmäilemällä. - tämämuistaa
Pitää muistaa että suurin osa nykyajan CD levyistä on masteroitu kovaääniseksi näin tuhoten musiikin dynamiikan. Siksi CD levyt voivat kuulostaa huonommalta mutta tämä ei ole CD levyjen tekniikan syy vaan musiikintuottajien! Kaksi eri asiaa siis. LP levystäkin voidaan tehdä huonompiääninen.. Veikkaan että uudemmat vanhoista LP levyistä tehnyt versiot voivat olla musiikiltaan kovaäänisempiä kuin vanhemmat.
- tekninenrajoite
Jos basson halutaan kuuluvan kunnolla, kappaletta ei kannata sijoittaa vinyylilevyn alkuun. LP-kokonaisuutta ei voi koota täysin musiikin ehdoin, koska tekniikka asettaa rajoituksia. CD-levyllä ei ole tätä ongelmaa.
- cdismychoice
Tälläiselle perus musiikin kuuntelijalle, joka haluaa kuulla musiikin vaivattomasti ilman mitään suurempaa säätöä tai monen tuhannen euron laitteisto sijoituksia niin cd soitin on se valinta mp3 320kbs tiedostoina. Olen ollut näiden 20 vuoden aikana tyytyväinen cd soitiimiini (paitsi yhteen samsungiin, jonka palautin, mutta ei siitä sen enempää) hyvin on kuulunut musiikki. Ymmärrän myös LP ystäviä, että siinä enemmän säätö mahdollisuuksi ja albumien kannet ovat näyttävät ja ainakin kuulijan mielestä niissä on parempi soundi, mutta en itse ole huomannut tätä soundi asiaa, kun olen frendeillä kuunnellut ja heillä ei ole ne huonoimmat kaiuttimet/laitteistot.
LP tuntuvat olevan nyt se juttu, mutta tälläiselle perus kuuntelijalle ihmetystä herättää se, että miten ihmiset jaksavat hioa, säätää ja vääntää niiden kanssa, kun tiedän ja olen lukenut näistä LP:n ominaisuuksista. Olen itsekkin kuullut kun levy rätisee ja rahisee, en oikein tykkää siitä vaikka LP harrastajat sanovat, että se tekee juuri sen LP:n kuuntelun lp:n kuunteluksi, sitten on tämä levyjen huolto, kun ne menevät herkästi piloille ja niitä joutuu usein puhdistamaan ja korjailemaan, missä taas cd levyt voivat huoletta olla ja ne toimivat AINA ellei ole syviä naarmuja. Ja tuntuu, että jos lp-levyssä on pieninkin vika niin se on = ankea kuunnella.
Ehkä se on ihmisille enemmän harrastus ja nostalgia trippi, kuin käytännöllisyys ja musiikin kuuntelu sitten nuoremmille se on trendi juttu, kun tullut nyt uusiksi pinnalle niin kaikki haluaa retro trendiä, koska sitä hehkutetaan. Voin sanoa omalta kohdalla, että vierastin aikoinaan mp3 musiikkia, kun olin tottunut cd levyihin ja en kuunnellut niitä ja niissä ei tuntunut olevan mitään hyvää, mutta joitakin vuosia takaperin annoin mahdollisuuden ja huomasin mp3 hyvät puolet, joten ei kannat olla sillä asenteella, että vain tämä on ainoa oikea, koska silloin niitä virheitä näkee/kuulee väkisinkin jos se asenne. Ehkä joskus tulee frendeillä enemmän kuunneltua lp-levyjä, mutta en itse tule sijoittamaan tuhansia euroja laitteistoon, jotta pääsen jatkuvasti huoltamaan musiikki albumeja. - ostahyvämerkki
ihan asiallinen oli kirjoituksesi.
olen yli 50v ja kuunnellut yli 35 v vinyylejä sekä cd.tä 1986 lähtien.
kummallakin on hyvät puolensa mutta vinyyli on tosiaan se jota saa (tai täytyy) puhdistaa välillä ja muutenkin käsitellä eri tavalla.
sattuipa että tänään puhdistin kaksi vanhaa levyä toinen 1974 julkaistu ja toinen 1983, kummassakaan ei ollut naarmuja joka kuuluu korvin, vanhemmassa ykis napsahdus , joten hyvässä kunnossa olivat.
puhdistin apteekista saatavalla isopropyylialkoholilla johon lisään noin 80% vettä niin se puhdistaa hyvin levyn eikä rätise eikä muutakaan häiriötä tule kuultavaksi.
puhdas kangasliina onhyvä tuohon tarkoitukseen.
eli hyvin pidettynä levyt säilyy kyllä yhden ihmiselämän jos käsittelee hyvin eikä koske sormilla levyn uriin eikä jätä lojumaan levylautaselle ja laitttaa heti muovipussiin ( tai paperiseen jos ei ole muuta saatvilla)
ja huom! . kännissä kannattaa jätää vilyylisoitin rauhaan ;)
, OHHOH ! tökkäsin ääniverran levyn yli ja naarmutti levyn kokemus on monille tuttu.
siis
selvinpäin LP soitin käytössä. CD ja kassu ja muut ( paitsi ehkä kelanauha) sopii humalaisen kuuntelunautintoon. - Scifisti1977
Kyllä itse pidän vielä CD:tä parhaimpana äänenlaadultaan. Mutta sain tuossa hieman paremman vinyylisoittimen joku aika sitten ja yllätyin miten hyvältä vinyylit kuulostivat sillä. Aikaisempi vinyylisoitin oli sellainen halpislelusoitin. Nyt on ihan ok. Ei mikään kallis mutta ei ihan halpa lelukaan. Ja tosiaan soundi oli tasoltaan hyvin lähellä CD:n soundia. Omistan yhden levyn tuplana eli CD:n ja vinyylin ja tuli sitten kuunneltua molempia. CD oli ehkä vähän parempi, mutta joskus on kiva pistää älppäri pyörimään ja sekin kuulostaa omiin korviini hyvältä.
CD, vinyyli,Spotify ja mp3 ovat kuuntelutapani. Kämpillä stereoissa pauhaa yleensä CD. Vanhempia levyjä (1980-luvun hevi-/rock- levyt) tykkään ostaan LP:nä ja niitä tulee kuunneltua. Esim. Gary Mooren "After the war" (1989) löytyy vinyylinä. Hyvä levy! Töissä taustamusiikkina pistän kännykästä Spotify:n tai mp3:t soimaan töihin hommaamistani kajareista.
Juuri äsken ostin netistä Megadethin "Endgame" (2009) - ja "Dystopia" (2016) sekä Theocracyn "Ghost Ship" (2016) CD:t. Hyviä levyjä mitä olen Spotifystä kuunnellut.
Sellaisia ajatuksia minulla!
Kuunnellaan musiikkia, se on se pointti! Olipa formaatti mikä tahansa.- Scifisti1977
Hommasin tuossa äskettäin myös parempilaatuisen tuplakasettidekin: JVC TD-W254 on merkki. Tuollainen:. http://www.santur.webd.pl/img/allegro/13.09.07/jvcdeck.jpg
Voin muuten sanoa, että sillä kun nauhoittaa lp/cd/tietokone/spotifyä kasetille, niin kuulostaa myös hyvältä. Ainakin minun korviini. On ollut mukava retrohifistellä ja nahoitella kasetille kaikkea. Nyt minulta sitten löytyykin hyvä vinyylisoitin, kasettidekki ja stereoissa on cd-soitinkin. Kuulostaa tällaisen amatöörihifistin korviin hyvältä. Ainahan parannettavaa löytyy ja ehkä ajan myötä tulen parantamaan laitteistoani. Tällä hetkellä olen tyytyväinen.
Kuunnellaan musiikkia!
- analooginenmies
Vinyylin ääni on katkeamaton, jatkuva saundi niinkuin näin, viivaa __________________________________________________________________
CD ja kaikki muut digitallenteet on näin esim. 1__1__0__1__0__0__0__1__0__1__0__1__1__1__1__1__0__ 0__0__0__0__1__1
eli korva/ aivot kärsii katkoista ja saundi
on epänormaali, nykivä,
hermoja rasittava.
Vinyyli on jatkumo jossa
jokainen ääni ja tauko on
oikealla kohdalla.
Analoginen on siis inhimillinen kun taas cd on roboteille tehty tallenne.- nytenihanymmärrä
Mistä sitten johtuu, että korvani kuulevat vinyylin rahinan ja napsut, mutta eivät bittien välisiä katkoja? Ja jos bitit ovat katkoja, niin tarkoittaako se, että 16-bittinen ääni on parempaa kuin 24-bittinen, koska siinä on vähemmän näitä katkoja?
- faktatfaktoina
"Vinyylin ääni on katkeamaton, jatkuva saundi niinkuin näin, viivaa __________________________________________________________________
CD ja kaikki muut digitallenteet on näin esim. 1__1__0__1__0__0__0__1__0__1__0__1__1__1__1__1__0__ 0__0__0__0__1__1"
Ja paskat. Et tunne digitaalisen tallennuksen matemaattista perustaa ollenkaan. Ei DA muuntimesta tuleva ääni ole millään tavalla katkonaista, vaan se toistaa täydellisesti (teknologian rajoissa) taajuusalueen 0 - 1/2 x näytetaajuuteen asti, CD:llä käytännössä 22 kHz asti. Toki "ääni" on välillä tallennettuna nollina ja ykkösinä, mutta et sinä niitä nollia ja ykkösiä kuuntele, vaan puhtainta mahdollista kopiota alkuperäisestä äänestä.
Digitallennus ei edes yritä orjallisesti kopioida ääntä kuten LP (uran mutkittelu) tai nauha (magneettisuuden muutokset), vaan rehellisesti otetaan aallosta mitat AD-muunnoksessa, siirretään nämä mitat eteenpäin (täydellinen kopiointi yms), ja toistopäässä rakennetaan aalto uudelleen mittojen mukaan. Tämä on noin 1000-100000 kertaa tarkempaa kuin LP tai nauha, kaikilla mittareilla mitattuna.
Jessus mitä typeryksiä!
- toteaja-
Aivan varmasti CD on äänenlaadultaan parempi kuin vinyyli. Se, että jotkut kokevat vinyylin kuuntelun miellyttävämmäksi on ymmärrettävää ja se heille sallittakoon.
Kuuntelun nautintohan on useimmille se pääasia tässä. - niintainäinainaväärin
se on vaan niin että vinyyli ihmisille asia on harrastus ja he puolustavat sitä viimeiseeen hengenvetoon asti vaikka kyseenalastaisi soundia, rahinoita, napsuja, levyjen puhdistus rumbaa ym. Tottakai niissä lp levyissä on se vanhanajan meininki ja se "vie" kuulijan takaisin 70 -80 luvulle ja se antaa kuulijalle sen fiiliksen, että näin ne hyvät ajat olivat......... välittämättä soittimen/systeemien huonoista puolista puhumattakaan niistä hinnoista, joilla saa edes kohtalaisen äänen niistä. En yhtään ihmettele jos esim. 40 vuotias pistää metallican 80 luvun äänitteen LP muodossa soimaan mielummin kuin cd:nä , koska se antaa sen "vanhanajan" fiiliksen, eli kyseessä on nostalgia trippi 80 luvulle rahinoineen kohinoineen ja isoine albumi kansineen. Lisään vielä, että silti kyseessä on hyvä harrastus, että jengi ei vaan lataa musiikkia netistä vaan ostaa noita LP levyjä. Itse tulen kuuntelemaan cd:n ja mp3 muodossa musiikin sen vaivattomuuden ja kestävyyden takia omasta mielestäni niissä on kirkkaampi soundi kuin lp levyissä (cd:issä ainakin, mp3 on niin ja näin riippuen äänitteestä) Jokaisen oma valinta, jossa toisen ihmisen oikea on toisen ihmisen väärä.
- analooginenmies
mikä se on sellainen KIRKKAAMPI SAUNDI ?
HUOM !!!
TÄSSÄ EI TODELLAKAAN OLE KYSE MISTÄÄN NOSTALGIA TRIPISTÄ.
minä en kuunnellut 70 luvulla vinyylejä olin niin nuori.
tuota kuulee lukee usein mutta
se on vaan sellainen yliolkainen heitto kun ei muuta keksi.
kirkkaus ei ole tae paremmuudesta .
vinyylin rahnat ja rapsut ja kohinat ei ole mikään merkki että tallenne on huono, se on nyt vaan sellainen kun neula hankaa uraa mutta digitallenne lukee laserilla.
kylmällä laserilla !
kyll' minä enemmän kuuntelen cd levyjä kuin LP levyjä mutta se ei tarkoita kuin sitä että
cd on helppo käyttöinen niin laiskalle se on helppoa .
miten tämän saisi kalloon kaikille että mistä tässä on kyse kun aina hyökätään toisen kokemuksia vastaan? - analooginenmies
lisäksi :
c kasetilta tai ( jos omistat kelanauhurin, HIFI tasoisen ) niin niissä vielä parempi se tunnelma, läsnäolon tuntu kuin vnyylisssä.
en tiedä syytä mutta tämä on kokemus.
missään cd,ssä , remasteroiduissa versioissa ei ole minkäänlaista LÄSNÄOLON tuntua . ei varsinkaan jos kuuntelet putkivahvistimilla.
useimmissa ensimmäisen sukupolven CD levyissä on analoginen saundi kun ne on suoraan kopioitu analogiselta nauhalta . siksi kannattaa keräillä
esim. 80 luvun proge cd.eet talteen . --aaaah .. miten upeita on Yes ja King Crimson 80 luvun cd:llä- ja nämä kuunnellaan PUTKIvahvarilla.
"faktatfaktoina "
voit kertoa kuinka ne digit kopioidaan mutta se ei nyt vaan mene niin kun kuuntelee :
"Digitallennus ei edes yritä orjallisesti kopioida ääntä kuten LP (uran mutkittelu) tai nauha (magneettisuuden muutokset), vaan rehellisesti otetaan aallosta mitat AD-muunnoksessa, siirretään nämä mitat eteenpäin (täydellinen kopiointi yms), ja toistopäässä rakennetaan aalto uudelleen mittojen mukaan. Tämä on noin 1000-100000 kertaa tarkempaa kuin LP tai nauha, kaikilla mittareilla mitattuna."
mittarit kertoo mitä kertoo mutta AIVOT sanoo ihan jotain muuta. - checkyaself
Hauska lukea noita sun kirjoituksia, ihan kuin pastori saarnaisi kirkossa : ) käännytän teidät uskomaan kaikkivaltiaaseen LP. Seen : ) sun tekstissä "poreilee" viha ja turhautuminen ja halu paasata, itse kirjoitit että miksi hyökätään toisen juttua vastaan mutta itsehän teet juuri niin koittaen paasata miten cdt ovat niin pahoja ja Lp itse autuus.
- analooginenmies
checkyaself ,
lueppas koko tekstini mitä tässä kirjoitin :
"useimmissa ensimmäisen sukupolven CD levyissä on analoginen saundi kun ne on suoraan kopioitu analogiselta nauhalta . siksi kannattaa keräillä
esim. 80 luvun proge cd.eet talteen . --aaaah .. miten upeita on Yes ja King Crimson 80 luvun cd:llä- ja nämä kuunnellaan PUTKIvahvarilla."
eli HAUKUIN REMASTEROIDUT CD.t silloin ku niitä kuuneellan vanhoilla laitteilla niistä ei saa mitään uutta irti, päinvastoin, ne on entistä huonompia.
huippulaitteilla nekin on erinomaisia, hyvin lähellä ANALOGISEN Vinyylin tunnelmaa.
80luvun cd.t taas on ihan sontaa huippulaitteilla.
- vinyylis
Kyllä vinyyli hakkaa cd:en mennen tullen.
- DigitalDominance
CD hakkaa vinyylin mennen tullen.
- analooginenmies
ei mennen tullen mutta usein, ei useimmiten, mutta monesti ;)
- checkyaself
Tottakai kun olette tuhansia sijoittaneet niihin laitteisiinne niin väitätte niin. Jos nyt vinyyli naksuu ja rahisee niin mitä pienistä nehän soi niin "hienosti" hohhoijaa ei tämäkään voinut muuttua tyhmemmäksi......jengi siis myöntää että vinyylissä naksumista ym. Mutta sitä kehutaan loppuun asti LOL ja olen itsekkin kuullut sitä rohinaa, mutta antaa pastorin jatkaa tästä......luen hymyillen kirjoituksia joten anna tulla vinyylin puolesta pastori!
- hoksaaja
kuulostaa ihan iPhonen kehumiselta.
- Digidiggari
Jos vinyylisoittimella kuuluu naksumista, on joko soittimessa tai levyssä jotain vikaa. Viime viikonlopun hifimessuilla tuli kuunneltua joitain vinyylikieputtimia, enkä kuullut yhdestäkään rahinaa tai naksumista. Enkä usko, että yksikään tätä lukevista kykenee pelkän äänen perusteella erottamaan todella hyvää vinyylisoitinta todella hyvästä cd-soittimesta.
Käykää jossain kuuntelemassa vaikka paremman pään Transrotor ja vertailuksi joku Esotericin cd-soitin. Asiallisesti setitettynä tarjoilevat molemmat aivan tolkuttoman hienoa ääntä. Äveriäämpi voisi sanoa, että hintansa väärtiä. - PeltikorvakinKuuleeEron
Digidiggari kirjoitti:
Jos vinyylisoittimella kuuluu naksumista, on joko soittimessa tai levyssä jotain vikaa. Viime viikonlopun hifimessuilla tuli kuunneltua joitain vinyylikieputtimia, enkä kuullut yhdestäkään rahinaa tai naksumista. Enkä usko, että yksikään tätä lukevista kykenee pelkän äänen perusteella erottamaan todella hyvää vinyylisoitinta todella hyvästä cd-soittimesta.
Käykää jossain kuuntelemassa vaikka paremman pään Transrotor ja vertailuksi joku Esotericin cd-soitin. Asiallisesti setitettynä tarjoilevat molemmat aivan tolkuttoman hienoa ääntä. Äveriäämpi voisi sanoa, että hintansa väärtiä.Valitettavasti levyissä on aina jotain vikaa. Täysin rapsahtelematonta (pöly, naarmu) LP:tä tuskin on olemassa. Lisäksi levy kuluu aina käytössä.
Levysoittimen erottaa CD:stä aina parista asiasta: pohjasuhina noin 1000-10000 kertaa voimakkaampi kun CD:llä (30-40 dB), etenkin loppuraidalla runsas särö, bassoja pitää rajoittaa todella paljon, alle 30 Hz taajuuksia ei käytännössä pysty kaivertamaan realistisilla volyymeilla siinä missä CD vaste on viivasuora 5 Hz asti. - BD-pelle
PeltikorvakinKuuleeEron kirjoitti:
Valitettavasti levyissä on aina jotain vikaa. Täysin rapsahtelematonta (pöly, naarmu) LP:tä tuskin on olemassa. Lisäksi levy kuluu aina käytössä.
Levysoittimen erottaa CD:stä aina parista asiasta: pohjasuhina noin 1000-10000 kertaa voimakkaampi kun CD:llä (30-40 dB), etenkin loppuraidalla runsas särö, bassoja pitää rajoittaa todella paljon, alle 30 Hz taajuuksia ei käytännössä pysty kaivertamaan realistisilla volyymeilla siinä missä CD vaste on viivasuora 5 Hz asti.Vinyylinkään pohjasuhinaa ei kuule ja suhteellisen harvoilla on kaiuttimia, jotka toistavat alle 30Hz taajuuksia. Eikä suurin osa musiikista sisällä noin alhaisia taajuuksia. Levari eroaa paperilla cd-soittimesta, mutta ne erot eivät vaikuta kuuntelukokemukseen.
- PeltikorvakinKuuleeEron
BD-pelle kirjoitti:
Vinyylinkään pohjasuhinaa ei kuule ja suhteellisen harvoilla on kaiuttimia, jotka toistavat alle 30Hz taajuuksia. Eikä suurin osa musiikista sisällä noin alhaisia taajuuksia. Levari eroaa paperilla cd-soittimesta, mutta ne erot eivät vaikuta kuuntelukokemukseen.
Hyvältä CD:ltäkin kuuluu NAUHAN pohjasuhina jos CD on tehty analogisesta nauhasta (ajalta ennen digiäänityksen käyttöönottoa 80-luvun taitteessa). Digiäänitetyn (klassisen) CD:n äänessä ei kuule mitään kappaleitten hiljaisissa kohdissa, mutta jopa hi-fihörhöanalogifirmojen CD:ssä kuuluu suhinaa pohjalta. LP:ssä pohjasuhina on vielä kovempaa. Tietysti vaatiin kohtuulliset vehkeet joilla voi kuunnella tarpeeksi lujaa. Jos ei sellaisia ole niin turhapa sitä on äänenlaadusta vouhkata, kun ei eroja kuule.
- analooginenmies
kyllä muakin vinyyli risoo kun se naksuu tai sähisee , sille ei voi mitään .
minulla on monta vinyyli ja cd laitetta ja kaikki on maksanut käytettynä alle 30 euroa ! eli ei ole varaa sijoitella laitteisiin
minä harrastan vain retro laitteita ellei joku lahjoita minulle uusia.
kuuntelen siis lähes kaikkia formaatteja paitsi 8-raita laitetta en ole vielä saanut.
siis LP / CD / C / MD / reel to reel ja mp3 . - musicfreek
Kai sen nyt idioottikin on jo aikoja siten tajunnut, että CD:n soundi on kaukana levarin lämpimästä muhkeudesta.
Ei kai niitä vanhoja lp-levyjä ihan turhaan käsistä viedä ?
Tosin lp-levyn sointiin vaikuttaa tuhat ja sata asiaa ja yleensä myöhemmän sukupolven immeiset eivät siitä ihmeemmin innostu, kun heidät on aikojen alusta totutettu johonkin tuhnuiseen MP3-kuraan ja silloin cd:kin sen rinnalla tuntuu jumalaiselta. Jo neljännesvuosisata sitten toteutettu CD-audion dynamiikan rajoitus, "Easy Listening", oli kuolinisku hifille siinä mielessä, kuin se aiemmin tunnettiin, l. pyritään saamaan mediasta irti paras luonnollinen sointi.
Eihän vinyylistä oikeasti ole "kunnolliselle" CD Audiolle mitään vastusta millään luonnollisen toiston osa-alueella.- Talella
Cd levyt on teknisesti parempi ratkaisu mutta vanhat vinylit on mixattu ja äänitetty paremmin.
Jotkut tykkä sen takia että nillä on lapsudesta talella vanhoja vinyleittä mitä ne halua kunella. - Kuuulosta
Putkessa on se oma lämmin täyteläinen ääni mitä kutsutan säröksi eli särön joukossa on jotain mitä ei trankulla kuule.
Kukan ei tarkallen tiedä mistä tämä johtu.
Vinyleistä on paljon myttejän mutta ne on uusein mixattu ja ääitetty paremmin.
Siksi kuulosta parmaltta. - vanhusjameri
pitäisi jaksaa ostaa vinyylisoittimeen uusi hihna, niin vois pitkästä aikaa vähän fiilistellä.
Nykyään kuuntelen vain internet radioita ja joskus harvoin NAS:lle tallennettuja cd-levyjä.... ja youtubea tietenkin. Itse aikoinaan innostuin cd-levyistä. Puhdasta musiikkia. eipä se niin ole.
- Anonyymi
Hupaisinta näissä inttämisissä on, että valtaosa vakaan kantansa esittäjistä ei erota, jos laulaja on kaksi herziä pielessä oikeasta sävelkorkeudesta.
- Anonyymi
Mitä sitten? Äänessä on monia asioita. Absoluuttinen sävelkorkeus on vain yksi. Toisia häiritsee ja toisia ei.
Monet joill aon absoluuttinen sävelkorva ovat varsin tyytyväisiä melkein matkaradiotason äänentoistoon kun jollakin toisella se riipii korvia.
Nykyisissä vinyyleissä on kaikki CD-maailman heikkoudet yhdistettynä viinylin heikkouksiin mutta tämä vain teknisessä mielessä. Sopiva särömatto minkä vinyyli (kaiverrus, prässäys, neula ja rasia) lisää saa äänen kuulostamaan erilaiselta ja monien mielestä paremmalta.
Tuollainen särö (mukaan lukien putkien tai oikeammin päätemuuntajien särö) on myös luonnollisempaa korvan kannalta kuin digimaailman lieveilmiöt kuten jitter.
Harmonisen särön kasvu sopivalla spektrillä on samaa mitä luonnolliset instrumentit tuottaa joten se voi jopa tuoda lisää sävyä ja syvyyttä instrumentteihin (mukaan lukien laulu).
Tämän vuoksi edelleen vaikka studiot on täysin digitaalisia, on usein laulumikin perässä putkiesivahvistin lisäämässä säröä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mitä sitten? Äänessä on monia asioita. Absoluuttinen sävelkorkeus on vain yksi. Toisia häiritsee ja toisia ei.
Monet joill aon absoluuttinen sävelkorva ovat varsin tyytyväisiä melkein matkaradiotason äänentoistoon kun jollakin toisella se riipii korvia.
Nykyisissä vinyyleissä on kaikki CD-maailman heikkoudet yhdistettynä viinylin heikkouksiin mutta tämä vain teknisessä mielessä. Sopiva särömatto minkä vinyyli (kaiverrus, prässäys, neula ja rasia) lisää saa äänen kuulostamaan erilaiselta ja monien mielestä paremmalta.
Tuollainen särö (mukaan lukien putkien tai oikeammin päätemuuntajien särö) on myös luonnollisempaa korvan kannalta kuin digimaailman lieveilmiöt kuten jitter.
Harmonisen särön kasvu sopivalla spektrillä on samaa mitä luonnolliset instrumentit tuottaa joten se voi jopa tuoda lisää sävyä ja syvyyttä instrumentteihin (mukaan lukien laulu).
Tämän vuoksi edelleen vaikka studiot on täysin digitaalisia, on usein laulumikin perässä putkiesivahvistin lisäämässä säröä."Monet joill aon absoluuttinen sävelkorva ovat varsin tyytyväisiä melkein matkaradiotason äänentoistoon kun jollakin toisella se riipii korvia."
Ei ole sattunut tuleman vastaan tällaista. Et ilmeisesti ole koskaan tavannut absoluuttisen sävelkorvan omaavaa henkilöä ja keskustellut hänen kanssaan musiikista. Matkaradiokin on tietysti parempi kuin vaikkapa puhelimen äänentoisto, jos valita pitää näistä kahdesta, eikä parempaa ole tarjolla.
Uskon kyllä, että on ihmisiä, jotka pitävät lisättyä säröä hyvänä ja nauttivat siitä. En ole koskaan tavannut ketään tarkan sävelkorvan omaavaa, joka kuuluisi tähän porukkaan. Ehkä heitäkin silti on.
Tärkeintä tietysti on, että kaikille on tarjolla sitä, mistä eniten pitävät. Kun joskus näkee ja lukee ehdottomina totuuksina esitettyjä omituisuuksia ja jopa mahdottomuuksia, hymy tulee huuleen. Mieleeni on pysyvästi jäänyt esimerkiksi 90-luvulla Hifi-lehdestä lukemani artikkeli, jossa joku "asiantuntija" selitti kuulevansa eron äänessä, kun cd-soitin siirretään kovalta alustalta pehmeän kumilevyn päälle. 😁 - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mitä sitten? Äänessä on monia asioita. Absoluuttinen sävelkorkeus on vain yksi. Toisia häiritsee ja toisia ei.
Monet joill aon absoluuttinen sävelkorva ovat varsin tyytyväisiä melkein matkaradiotason äänentoistoon kun jollakin toisella se riipii korvia.
Nykyisissä vinyyleissä on kaikki CD-maailman heikkoudet yhdistettynä viinylin heikkouksiin mutta tämä vain teknisessä mielessä. Sopiva särömatto minkä vinyyli (kaiverrus, prässäys, neula ja rasia) lisää saa äänen kuulostamaan erilaiselta ja monien mielestä paremmalta.
Tuollainen särö (mukaan lukien putkien tai oikeammin päätemuuntajien särö) on myös luonnollisempaa korvan kannalta kuin digimaailman lieveilmiöt kuten jitter.
Harmonisen särön kasvu sopivalla spektrillä on samaa mitä luonnolliset instrumentit tuottaa joten se voi jopa tuoda lisää sävyä ja syvyyttä instrumentteihin (mukaan lukien laulu).
Tämän vuoksi edelleen vaikka studiot on täysin digitaalisia, on usein laulumikin perässä putkiesivahvistin lisäämässä säröä."Absoluuttinen sävelkorkeus on vain yksi. Toisia häiritsee ja toisia ei. "
Jos väärä sävelkorkeus ei häiritse, asia on tietysti ihan OK kyseisen henkilön kannalta. Hieman turha hänen on kuitenkin esittää mielipiteitään jotenkin "oikeina" musikaalisille ihmisille. Hänen kannattaa vain keskittyä nauttimaan kaikesta siitä, mihin hänen sävelkorvansa ja muu musikaalinen lahjakkuutensa riittää.
Olen käynyt muutaman kerran paikallisessa karaokebaarissa kuuntelemassa eritasoisia laulajia. On ihan mukava, että kaikki halukkaat voivat esittää taitojaan ja nauttia illasta. Vaikka muutaman desibelin pieleen meno ei haittaakaan useimpia, joidenkin kuulijoiden korvat kärsivät. Se on pieni hinta siitä, että ilta on muuten mukava ja rentouttava. Kun menee metsään, niin menköön! - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Monet joill aon absoluuttinen sävelkorva ovat varsin tyytyväisiä melkein matkaradiotason äänentoistoon kun jollakin toisella se riipii korvia."
Ei ole sattunut tuleman vastaan tällaista. Et ilmeisesti ole koskaan tavannut absoluuttisen sävelkorvan omaavaa henkilöä ja keskustellut hänen kanssaan musiikista. Matkaradiokin on tietysti parempi kuin vaikkapa puhelimen äänentoisto, jos valita pitää näistä kahdesta, eikä parempaa ole tarjolla.
Uskon kyllä, että on ihmisiä, jotka pitävät lisättyä säröä hyvänä ja nauttivat siitä. En ole koskaan tavannut ketään tarkan sävelkorvan omaavaa, joka kuuluisi tähän porukkaan. Ehkä heitäkin silti on.
Tärkeintä tietysti on, että kaikille on tarjolla sitä, mistä eniten pitävät. Kun joskus näkee ja lukee ehdottomina totuuksina esitettyjä omituisuuksia ja jopa mahdottomuuksia, hymy tulee huuleen. Mieleeni on pysyvästi jäänyt esimerkiksi 90-luvulla Hifi-lehdestä lukemani artikkeli, jossa joku "asiantuntija" selitti kuulevansa eron äänessä, kun cd-soitin siirretään kovalta alustalta pehmeän kumilevyn päälle. 😁Millä menetelmällä puhelin tai matkaradio muuttaa sävelkorkeutta jotta absoluuttisen korvan omaava siitä häiriintyisi? Ääni voi olla säröytynyttä tai spektriltään vääristynyttä, mutta en keksi mitään konstia millä puhelin tai radio muuttaisi laulannan sävelkorkeutta.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Absoluuttinen sävelkorkeus on vain yksi. Toisia häiritsee ja toisia ei. "
Jos väärä sävelkorkeus ei häiritse, asia on tietysti ihan OK kyseisen henkilön kannalta. Hieman turha hänen on kuitenkin esittää mielipiteitään jotenkin "oikeina" musikaalisille ihmisille. Hänen kannattaa vain keskittyä nauttimaan kaikesta siitä, mihin hänen sävelkorvansa ja muu musikaalinen lahjakkuutensa riittää.
Olen käynyt muutaman kerran paikallisessa karaokebaarissa kuuntelemassa eritasoisia laulajia. On ihan mukava, että kaikki halukkaat voivat esittää taitojaan ja nauttia illasta. Vaikka muutaman desibelin pieleen meno ei haittaakaan useimpia, joidenkin kuulijoiden korvat kärsivät. Se on pieni hinta siitä, että ilta on muuten mukava ja rentouttava. Kun menee metsään, niin menköön!"Vaikka muutaman desibelin pieleen meno ei haittaakaan useimpia, joidenkin kuulijoiden korvat kärsivät. "
Siis laulaja laulaa jossain kohdin liian kovaa tai liian hiljaa?
Menikö hertzit ja desibelit sekaisin?
- Anonyymi
Vinyyli on analoginen media ja voi sisältää ääntä, joka digitoidessa katoaa.
Vinyyli kuitenkin kuluu ja likaantuukin, joten se hyvyys ei kestä loputtoniin.
Muuten putken dynamiikka on parempi, kuin transistorin, siksi radioamatöörit suosii sitä.
Trasistori on puolestaan pienempi ja halvempi. Alhaisempi jännite ja sähkönkulutus.
Transistori mahdollistaa pienten laitteiden teon, mikä ei putkilla onnistu.- Anonyymi
"Muuten putken dynamiikka on parempi, kuin transistorin, siksi radioamatöörit suosii sitä. "
Meinaatko että radioamatöörien vekottimilla päästään parempaan dynamiikkaan kuin hyvillä transistoristereovahvistimilla, eli jonnekin 130 dB pintaan? Aikamoisia laitteita, kun hyvän yleisradiolähetteen dynamiikka on vain 60 dB luokkaa, eli kymmenen miljoonaa kertaa huonompi.
- Anonyymi
"Vinyyli on analoginen media ja voi sisältää ääntä, joka digitoidessa katoaa."
Kun vinyylilevyn dynamiikka on parhaimmillaan luokkaa 60 dB ja CD:n 98 dB, ei vinyylilevyllä voi olla ääntä, joka digitoidessa katoaa. CD voi sisältää ääniä, jotka ovat lähes satatuhatta kertaa hennompia kuin mitä LP:llä voi olla.
Analogisuus ei terminä tarkoita paremmuutta, vaan ainoastaan tallennusmenetelmää. Digitaalitekniikka on jo ammoin ohittanut tarkkuudessa kaikki analogiset äänen tallennusmenetelmät.- Anonyymi
Mutta digitaalitekniikkaa on niin helppo "käyttää väärin" eikä niin että siitä otettaisiin kaikki hyöty irti koska siinä ei ole mitään fyysisiä rajoitteita vaan kaikki on bittejä. Tästä on seurannut se että vaikka digitaalinen äänite olisi tuotettu 24 bit ja 192khz laadulla niin se voi silti olla huonolaatuista johtuen loudness war ilmiöstä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mutta digitaalitekniikkaa on niin helppo "käyttää väärin" eikä niin että siitä otettaisiin kaikki hyöty irti koska siinä ei ole mitään fyysisiä rajoitteita vaan kaikki on bittejä. Tästä on seurannut se että vaikka digitaalinen äänite olisi tuotettu 24 bit ja 192khz laadulla niin se voi silti olla huonolaatuista johtuen loudness war ilmiöstä.
Sillä taas ei ole mitään tekemistä tallennusmenetelmän kanssa, paitsi kovasti kiertokautta:
Ennen musiikkia kuunneltiin äänilevyiltä kodin hiljaisessa rauhassa, joten äänitteen dynamiikka pidettiin tallessa. Kuunnelkaa vaikka Dark Side of the Moonia, jossa dynamiikkaa on yli 30 dB.
Digitekniikka on tuonut kannettavat kuuntelulaitteet, ja olosuhteitten pakosta dynamiikkaa kompressoidaan enemmän, samoin radioasemien kilpailun takia (kompressoidumpi kuulostaa kovemmalta = selkeämmältä kun kanavasurffataan). Digitaalitekniikka antaa myös mahdollisuuden kompressoida enemmän ja helpommin. Siksi nykymusiikin dymamiikka on pahimmillaan vain muutaman dB:n.
Klassisella puolella (jonka harrastajia on ilmeisen vähän täälläkin) digitaalitekniikka on dynamiikkataivas, parhaimmillaan yli 80 dB todellista dynamiikkaa kovimman forten ja salin pohjakohinan välillä. Sata kertaa parempi kuin LP:llä edes mahdollista. 80 dB dynamiikkaa ei suurin osa pysty edes kuulemaan tai toistamaan koska vehkeet ei soi tarpeeksi lujaa ja/tai kuunteluhuoneessa on liikaa taustamelua. Harvassa on olohuone jossa taustaääni olisi alle 35 dB SPL. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Sillä taas ei ole mitään tekemistä tallennusmenetelmän kanssa, paitsi kovasti kiertokautta:
Ennen musiikkia kuunneltiin äänilevyiltä kodin hiljaisessa rauhassa, joten äänitteen dynamiikka pidettiin tallessa. Kuunnelkaa vaikka Dark Side of the Moonia, jossa dynamiikkaa on yli 30 dB.
Digitekniikka on tuonut kannettavat kuuntelulaitteet, ja olosuhteitten pakosta dynamiikkaa kompressoidaan enemmän, samoin radioasemien kilpailun takia (kompressoidumpi kuulostaa kovemmalta = selkeämmältä kun kanavasurffataan). Digitaalitekniikka antaa myös mahdollisuuden kompressoida enemmän ja helpommin. Siksi nykymusiikin dymamiikka on pahimmillaan vain muutaman dB:n.
Klassisella puolella (jonka harrastajia on ilmeisen vähän täälläkin) digitaalitekniikka on dynamiikkataivas, parhaimmillaan yli 80 dB todellista dynamiikkaa kovimman forten ja salin pohjakohinan välillä. Sata kertaa parempi kuin LP:llä edes mahdollista. 80 dB dynamiikkaa ei suurin osa pysty edes kuulemaan tai toistamaan koska vehkeet ei soi tarpeeksi lujaa ja/tai kuunteluhuoneessa on liikaa taustamelua. Harvassa on olohuone jossa taustaääni olisi alle 35 dB SPL.Mitä hyötyä on tehdä musiikkia, mistä osa ei kuulu kunnolla? Kuulokkeilla voi toki hifistellä, mutta kerrostalossa ei muuten.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mitä hyötyä on tehdä musiikkia, mistä osa ei kuulu kunnolla? Kuulokkeilla voi toki hifistellä, mutta kerrostalossa ei muuten.
Siksi, että se on rehellistä. Äänittäjä/tuottaja toimittaa sinulle todellisuuden kotiisi, sinun asiasi on järjestää olosuhteet joissa sen voi aistia.
Jos klassista materiaalia alettaisiin kompressoida, se olisi kohderyhmän aliarvioitintia.
Minulla toistolaitteisto pystyy 115 db SPL maksimiäänenpaineeseen koko kuuloalueella ja kuunteluhuoneen pohjakohina on alle 30 dB SPL. Miksi hyväksyisin sen, että levyn masteroija arvelisi minulla olevan kehnommat vehkeet? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Siksi, että se on rehellistä. Äänittäjä/tuottaja toimittaa sinulle todellisuuden kotiisi, sinun asiasi on järjestää olosuhteet joissa sen voi aistia.
Jos klassista materiaalia alettaisiin kompressoida, se olisi kohderyhmän aliarvioitintia.
Minulla toistolaitteisto pystyy 115 db SPL maksimiäänenpaineeseen koko kuuloalueella ja kuunteluhuoneen pohjakohina on alle 30 dB SPL. Miksi hyväksyisin sen, että levyn masteroija arvelisi minulla olevan kehnommat vehkeet?Hifistely on oma maailmansa. Tylsistyn, jos levyllä on pitkiä hiljaisia jaksoja. Olevinaan upea taidepläjäys menee silloin hukkaan. En usko klassisen kuuntelijoiden olevan muita kummempia, vaikka heitä varten pystytetäänkin prameita saleja.
- Anonyymi
Lääketieteessä tunnetaan plasebo-vaikutus. Kyseessä on samantapainen ilmiö musiikin puolella.
- Anonyymi
Spotify premium lastest mod fully unlooked apk lastest version.
Bluestack win 10 64 bit.
Maverick Audio TubeMagic D1 dac
Rotel RC-06
Harman Kardon Signature 1.5
Magnat Transpuls 1500
Parempi kun cd tai vinyli :) - Anonyymi
Sittä uutta Spotify Tweaked apk ei saa laitettua Bluestack tai puhelin sinä on yhtensopivus ongelma eli sittä ei voi itse korjata sinä on joku bugi tai vika mitä teke sen että se ei sovi yhten bluestack tai puhelin johonki puhelimen se mene niin kun huawei mutta ei kaikkin puhelimin tai bluestack se pitä olla jokaisessa laitessa että se toimi ainut mitä voi tehdä on odotta että tule uusi versio ja toivoa että valmistaja on korjannut ne ongelmat niin se on sellainen vika mitä vain valmistaja pysty korjaman ja tosi vittumaiseltta tuntu kun se ei ole sellainen vika mitä itse pysty korjaman niin se vanha Spotify tweaked apk versio toimi mutta sinä ei ole enä se spotify free premium ominaisuus voi käyttä Deezer Tweaked apk sillä aika kun odotta että tule toimiva Spotify Tweaked apk.
- Anonyymi
Jo minulla on uusi Spotify Tweaked apk mitä toimi bluestack ja puhelimet.
Tässä kuva.
https://irc-galleria.net/user/bass45cm/picture/130991921
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Aivosyöpää sairastava Olga Temonen TV:ssä - Viimeinen Perjantai-keskusteluohjelma ulos
Näyttelijä-yrittäjä Olga Temonen sairastaa neljännen asteen glioomaa eli aivosyöpää, jota ei ole mahdollista leikata. Hä913050Pelotelkaa niin paljon kuin sielu sietää.
Mutta ei mene perille asti. Miksi Venäjä hyökkäisi Suomeen? No, tottahan se tietenkin on jos Suomi joka ei ole edes soda3001727Mikä saa ihmisen tekemään tällaista?
Onko se huomatuksi tulemisen tarve tosiaan niin iso tarve, että nuoruuttaan ja tietämättömyyttään pilataan loppuelämä?2461607IL - VARUSMIEHIÄ lähetetään jatkossa NATO-tehtäviin ulkomaille!
Suomen puolustuksen uudet linjaukset: Varusmiehiä suunnitellaan Nato-tehtäviin Puolustusministeri Antti Häkkänen esittel4051427- 881421
Nyt kun Pride on ohi 3.0
Edelliset kaksi ketjua tuli täyteen. Pidetään siis edelleen tämä asia esillä. Raamattu opettaa johdonmukaisesti, että4031323Kiitos nainen
Kuitenkin. Olet sitten ajanmerkkinä. Tuskin enää sinua näen ja huomasitko, että olit siinä viimeisen kerran samassa paik21169Esko Eerikäinen tatuoi kasvoihinsa rakkaan nimen - Kärkäs kommentti "Ritvasta" lävähti somessa
Ohhoh! Esko Eerikäinen on ottanut uuden tatuoinnin. Kyseessä ei ole mikä tahansa kuva minne tahansa, vaan Eerikäisen tat381087Hyväksytkö sinä sen että päättäjämme ei rakenna rauhaa Venäjän kanssa?
Vielä kun sota ehkäpä voitaisiin välttää rauhanponnisteluilla niin millä verukkeella voidaan sanoa että on hyvä asia kun339930Miksi Purra-graffiti ei nyt olekkaan naisvihaa?
"Pohtikaapa reaktiota, jos vastaava graffiti olisi tehty Sanna Marinista", kysyy Tere Sammallahti. Helsingin Suvilahden270918